Hausmylly lauloi gigolosta, Movetron prinssistä ja Flaviosta.

Oi, 1990-luku, emme saa sinusta tarpeeksemme! Ysäripop merkitsi tätä soittolistaa koottaessa muutakin kuin eurodancea. Mukana on leimallisesti 90-luvun soundia edustavia suomalaisia biisejä – myös hieman rocksävyjä, kuten Puolikuun Nyt loppuu todellisuus -klassikko.

Kaiken muun upeuden lisäksi tältä listalta voi bongata epätodennäköisimmät Nuorgamin soittolistalta koskaan esiintyvät sisarukset Mira ja Tiina Törmin. Ensin mainittu laulaa tietenkin soolona, jälkimmäinen O’oussa.

”This is the most impressive piece of music for generations to come” mutisee joku mies Waldon Feels So Goodilla. Onko hän oikeassa? Kuuntele ja päätä itse. Ja mistäkö otsikon lainaus on? Aikakoneen Anna mun bailaa -hitistä tietysti.

1. Hausmylly – Gigolo
2. Movetron – Prinssi
3. @tak – The Pizza Boy
4. 7. taivas – Maailma kuulee
5. 2. maanantai – Mixet tahdo olla mun kaa
6. Sound of R.E.L.S. – Raising My Family
7. Waldo – Feels So Good
8. Dance Nation – True Conviction
9. Ann Bell Fell – We Come We Go
10. Mira – Mun elämää
11. Mascara – Erittäin hyvä (ellei täydellinen)
12. Aikakone – Odota
13. Nylon Beat – Teflon Love
14. XL5 – Jäätä ja tulta
15. Waldo’s People – Let’s Get Busy
16. Taikapeili – Jos sulla on toinen
17. Smurffit – Smurffijengi
18. Tiktak – Lopeta
19. Kikka – Geisha mä olen sun
20. Aikakone – Anna mun bailaa
21. Puolikuu – Nyt loppuu todellisuus
22. Kaija Koo – Tule lähemmäs beibi
23. Neljä ruusua – Sun täytyy mennä
24. Neon 2 – Supernova
25. Sitruunapippuri – Kesäkissa
26. O’ou – Lentää saat
27. A-Tyyppi feat. Antero Mertaranta – Ihanaa, Leijonat, ihanaa!
28. Bomfunk MC’s – Freestyler
29. Darude – Sandstorm
30. Movetron – Alla koivupuun

Kuuntele soittolista tästä.

Suomella on oma surullisenkuuluisa euroviisuhistoriansa (45 edustussävelmää, yhdeksän viimeistä sijaa), jota ei ilmeisesti edes yksi saavutettu voitto ole kirkastanut; ainakaan suomalaisesta euroviisukulttuurista vastaavan Yleisradion mielestä, joka muutti tänä vuonna perinteikkään Suomen euroviisukarsinnan historiattomaksi Uuden Musiikin Kilpailuksi, jossa etsitään ”hyvää biisiä, ei euroviisua” (UMK:n tuottaja Anssi Autio, Tv-maailma 3/2012).

Vuosikymmenten viisukarsintakimaraa tutkaillessa tulee pian selväksi, ettei ongelmamme ole hyvien biisien puuttuminen. Kompastuskiveksemme ovat muodostuneet kansan käsittämättömät valinnat ja raatiratkaisut, joilla on kumarrettu milloin itään, milloin länteen, usein tasapuolisesti joka suuntaan, jolloin lopputuloksesta ei ole ollut haltioissaan juuri kukaan.

Anna Muurisen kaksiosainen juttusarja keskittyy kaikkein kamalimpiin kalkkiviivakangistumiin.

Beat – Fri

Nuku pommiin -pohjanoteerausta seuraavina vuosina euroviisukarsinnoissa palattiin perinteikkäämpien estradi-iskelmien pariin ja äänestysoikeus palautettiin kansalle.

Laadukasta ruotsinkielistä iskelmäviihdettä oli tarjolla myös keväällä 1989, kun meillä vielä tuntematon Chris Owen sijoittui toiseksi omalla laulullaan Vad finns kvar:

Video ei ole enää saatavilla

Häntäpäähän sijoittui Edu Kettusen alakuloinen ja vasta myöhemmin suomalaisten sydämiin sukeltanut Minä olen muistanut:

Video ei ole enää saatavilla

Illan kuningattaresta ei ollut epäilystä, ja niin edustusmatkalle Sveitsiin lähetettiin Matti Puurtisen ja Turkka Malin uljas La dolce vita, joka sai Anneli Saaristosta arvoisensa esittäjän. 22 laulun loppukilpailussa se kipusi seitsemänneksi ja on siis edelleen parhaiten menestynyt suomenkielinen euroviisumme.

Video ei ole enää saatavilla

La dolce vitan kaltaista juurevaa kansainvälisyyttä onnistuttiin saamaan mukaan myös vuoden 1990 kilpailuun, jossa oma ”skandinaavinen albatrossimme” (ilmaus Dannyn) Arja Saijonmaa esitti Petri Laaksosen Gabrielan. Tuolloin Norjassa asuneen ja muutamaa vuotta aiemmin Ruotsin euroviisukarsinnoissa näyttävästi toiseksi sijoittuneen schlagerkuningattaren valinta edustusmatkalle olisi ollut nappisuoritus:

Video ei ole enää saatavilla

Mutta jostakin syystä naftaliinista kaivetut asiantuntijat pitivät parhaana tätä sävelteosta:

Video ei ole enää saatavilla

Suomi jäi Zagrebissa pidetyn kansainvälisen loppukilpailun viimeiseksi.

Edea – Aava

1990-luvulla Suomi sai heikon menestyksensä vuoksi osallistua euroviisuihin vain joka toinen vuosi, joten ei ollut aikaakaan, kun käsille tuli kaikkien aikojen karsintamme vuonna 1998. Kisaan oli saatu mukaan musiikkielämämme ykkösnimiä Jari Sillanpäästä…

Video ei ole enää saatavilla

…Ultra Brahan…

Video ei ole enää saatavilla

…ja Nylon Beatiin.

Video ei ole enää saatavilla

Samuli Edelmann duetoi Sanin kanssa edelleen radioissa soivan Olen luonasi sun -slovarin.

Video ei ole enää saatavilla

Parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi oli kehitetty kolmen raadin järjestelmä: puhelimitse äänestäneen yleisön ääniin lisättiin studiossa istuneen musiikin ammattilaisten raadin ja euroviisufanien, joiden sisäpiiritietoa laulukilpailun luonteesta yritettiin nyt hyödyntää ensimmäistä kertaa, raadin äänet.

Kuten odottaa sopii, raatien maut menivät täysin ristiin. Euroviisufanien raati rankkasi parhaaksi ammattilaisraadin karsastaman Nylon Beatin, ammattilaiset taas äänestivät voittajaksi Edean eteerisen Aavan ja kansa rakasti odotusten mukaisesti Jari Sillanpäätä. Näin kisan voitti Edea, Sillanpään sijoittuessa toiseksi ja Nylon Beatin kolmanneksi:

Video ei ole enää saatavilla

Kansainvälisen kisan tulostaulukosta Aava löytyi kohdasta 15, mutta suomalaiset saivat monenmonta hittiä rakastettavakseen. Niiden joukkoon ei voida laskea edustussävelmäämme.

Nina Åström – A Little Bit

Käsittämätöntä kyllä, mutta tästä ei meillä vielä opittu. Seuraavan kerran, kun osallistumisoikeus jälleen napsahti, järjestettiin karsinnat helmikuussa 2000. Mukana olivat jälleen huippusuositut Nylon Beat ja Ultra Bra, joista jälkimmäinen tosin putosi pois jo hieman hämärässä, radion kanssa yhteistyössä järjestetyssä esikarsintavaiheessa. Enteellisesti Helsingin Hotelli Lordissa järjestetyssä loppukilpailussa nähtiin muun muassa seuraavat esitykset Nylon Beatilta…

Video ei ole enää saatavilla

…Anna Erikssonilta…

Video ei ole enää saatavilla

…ja Nightwishilta.

Video ei ole enää saatavilla

Ammattilaisraadin ja yleisön äänet menivät jälleen aivan ristiin. Kansan rakastama Nightwish ei juuri hetkauttanut ammattilaisia, Anna Eriksson sentään sai suosiota kummaltakin äänestäjäryhmältä.

Lopputulos ällistytti myös lähetyksen juontaneet Silvia Modigin ja Jani Juntusen: Tukholman kisoihin lähtikin Suomea edustamaan Nina Åström, jonka mukanaoloa kaikki Lordin salissa istuneet eivät edes muistaneet, vaikka kilpailukappaleita oli yhteensä vain kuusi.

Video ei ole enää saatavilla

Suomi ei osallistunut vuoden 2001 Eurovision laulukilpailuun.

Geir Rönning – Why

2000-luku toi euroviisuihin monenlaisia mullistuksia. Yllättäväksi, ja viimein myös Suomea suosivaksi trendiksi tuli aikaisemmin menestymättömien maiden sijoittuminen kilpailun kärkisijoille (kisavoittajien listaan kirjattiin vuosina 2001–2008 Viro, Latvia, Turkki, Ukraina, Kreikka, Suomi, Serbia ja Venäjä). Osallistujamäärän kasvaessa kilpailu päädyttiin jakamaan useamman illan pituiseksi laulumaratoniksi karsintakisoineen ja finaaleineen.

Semifinaalivaihe oli ensimmäistä kertaa käytössä Istanbulin kilpailussa 2004, jolloin Suomi sai kunnian olla kaikkien aikojen ensimmäinen semifinaalissa kilpailukappaleensa esittänyt maa. Revanssihenkisesti kotoisat karsintamme kansanäänestyksellä voittanut Jari Sillanpää oli mukana kilpailussa vanhan maailman euroviisutyyliä jäljittelevällä discotangolla Takes 2 to Tango, joka oli auttamattomasti 20 vuotta myöhässä uuden ajan Euroopalle.

Video ei ole enää saatavilla

Tarjolla Suomen-karsinnoissa olisi ollut tällaistakin, Ruotsin kautta euroviisuihin uutta tuovaa:

Video ei ole enää saatavilla

Vaikka Jari Sillanpää jäi semifinaaliin, ei Suomessa lannistuttu, vaan vuoden 2005 euroviisuihin lähdettiin kaikkien aikojen suurimmalla ponnistuksella, Lahteen, Jyväskylään, Turkuun ja Imatralle ulottuneella kiertueella.

2000-luvun alussa euroviisuissa nähtävissä olleelle karnevaalihengelle viitattiin meillä kintaalla: kun muu Eurooppa halusi lauantai-iltana juhlia ja riemuita olemassaolostaan, Suomessa hiljennyttiin elämän rajallisuuden äärelle. Baila baila -hetkutusten joukossa Suomen kansan valitsema edustussävelmä, Mika Toivasen säveltämä ja Geir Rönningin esittämä Why? kertoi maailmaa järkyttäneen Beslanin koulukaappauksen aiheuttamista tunnelmista:

Video ei ole enää saatavilla

Norjalaisen Geir Rönningin semifinaaliin jäänyt esitys kuvastaa hyvin tunnelmia, joissa Suomi yritti hakea vauhtia euroviisuiluunsa. Oli selvää, ettemme menestyisi kisassa tavanomaisilla, kisan perinteen sanelemilla keinoilla.

Pelastukseksi jostakin kaikkensa antamisen jälkeisen hämärän rajamailta saapui Lordi, jonka tajunnanräjäyttävä Hard Rock Hallelujah oli ensimmäinen finaaliin selviytynyt suomalaissävellys – finaalissa voittoisa laulu teki kilpailun kaikkien aikojen piste-ennätyksen, 292 pistettä.

Video ei ole enää saatavilla

Vuoden 2006 energisistä Suomen-karsinnoista olisi riittänyt potkua muidenkin vuosien kisoihin, kuultiinhan Turun Caribiassa tällainenkin kansainväliset mittapuut täyttävä sävelmä:

Video ei ole enää saatavilla

Teräsbetoni – Missä miehet ratsastaa

Lordista hullaantuneet suomalaiset pääsivät järjestämään Helsinkiin euroviisuja 2007 ja kisahuumasta hämärtyneet mielet taisivat janota lisää, muutoin on vaikea ymmärtää vuoden 2008 karsintojemme jymymenestyjää Teräsbetonia:

Video ei ole enää saatavilla

Eurovisio-trendinä kun oli jo aivan päinvastainen suuntaus, rauhallinen estradiballadi, joista esimerkkeinä vuosien 2007 ja 2008 voittajat, Serbian Molitva ja Venäjän Believe.

Teräsbetonin sijaan meillä olisi ollut tarjolla kaksi viisuhistoriamme hienoimpiin helmiin kuuluvaa sävelteosta, Vuokko Hovatan Virginia…

Video ei ole enää saatavilla

…ja Kari Tapion Valaise yö.

Video ei ole enää saatavilla

Vertailun vuoksi Venäjän voittaja, ylilatautunut Dima Bilan voitonkiilto silmissään:

Video ei ole enää saatavilla

Waldo’s People – Lose Control

Jotain uutta ja tuoretta oli hyppysissämme vuonna 2009, jolloin ehdolla oli valloittava Signmark yhdessä Osmo Ikosen kanssa:

Video ei ole enää saatavilla

Suomen kansalle maistui kuitenkin jo 1990-luvulta tutuksi tullut turvavaihtoehto. Waldo’s Peoplella päästiin lopulta Moskovan kisoissa finaaliin, mutta jäätiin sen viimeiseksi:

Video ei ole enää saatavilla

Vuosikymmenen loppu toi kansainväliseen loppukilpailuun uudistuksen, jolla pyrittiin saamaan viisuvoittajiksi entistä laadukkaampia lauluja. Edelleen käytössä olevan systeemin mukaan kansainvälisen loppukilpailun voittaja ratkaistaan musiikin ammattilaisraadin ja puhelinäänestäjien yhteispisteiden avulla. Se on tehnyt laulujen tasolle hyvää, mutta samalla vaikeuttanut voittajan veikkaamista.

Suomessa edustusmatkalle vuonna 2010 Osloon valittiin teinisensaatio Alexander Rybakin vanavedessä Kuunkuiskaajien kansanmusiikkipohjainen Työlki ellää, joka jäi harmittavasti ensimmäisenä lauluna finaalin ulkopuolelle. Suomen finaalilaulujen joukossa oli kuitenkin jo uuden ajan airut, ilman levy-yhtiötä tai taustajoukkoja avoimeen sävellyskisaan demon lähettänyt Heli Kajo, joka nostettiin täydestä tuntemattomuudesta Suomen-finaalin kutsuartistien joukkoon:

Video ei ole enää saatavilla

Annankadun kulmassa on juuri sitä uutta musiikkia, jota tänä vuonna haetaan edustajaksemme jo ihan nimeä myöten. Ehkä Uuden Musiikin Kilpailun voittajat osataan valita euroviisuja onnekkaammin?

Uuden Musiikin Kilpailu TV2:lla perjantaisin klo 21. Uuden Musiikin Kilpailun finaali Helsingin Jäähallissa 25.2.