<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>


<rss version="2.0"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
  xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  >

<channel>
  <title>Nuorgam — Veljenpojat</title>
  <atom:link href="https://www.nrgm.fi/artisti/veljenpojat/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
  <link>https://www.nrgm.fi</link>
  <description>Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.</description>
  <lastBuildDate>Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000</lastBuildDate>
  <language>fi</language>
  <sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
  <sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
  <generator>https://wordpress.org/?v=7.0</generator>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/h/e/i/heidikyrojpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/h/e/i/heidikyrojpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Kuusi olennaista Suomi-neitoa musiikin maailmasta</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/kuusi-olennaista-suomi-neitoa-musiikin-maailmasta/</link>
    <pubDate>Fri, 04 May 2018 08:47:01 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Veikko Halmetoja</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Uusi loppu]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=51091</guid>
    <description><![CDATA[Kotimaan ja naisten rinnastaminen on populaarimusiikissa tavallista, mutta sen sisältä löytyy myös kiinnostavia sävyeroja. Veikko Halmetoja tutki asiaa.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-51093" class="size-large wp-image-51093" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/heidikyro__-700x394.jpg" alt="&#8221;Nykyiskelmän tärkein Suomi-neito on Heidi Kyrö. Perinteisen tanssilavaiskelmän taitaja on asemoinut itsensä meidän Suomi-neidoksi.&#8221;" width="640" height="360" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/heidikyro__-700x394.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/heidikyro__-460x259.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/heidikyro__-768x432.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/heidikyro__-480x270.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/heidikyro__.jpg 1920w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-51093" class="wp-caption-text">&#8221;Nykyiskelmän tärkein Suomi-neito on Heidi Kyrö. Perinteisen tanssilavaiskelmän taitaja on asemoinut itsensä meidän Suomi-neidoksi.&#8221;</p>

<p>Kotimaan ja naisten rinnastaminen on populaarimusiikissa tavallista, mutta sen sisältä löytyy myös kiinnostavia sävyeroja. Veikko Halmetoja tutki asiaa.</p>

<p>1800-luvun lopulla Suomi-neito yleistyi suomalaisuuden ja Suomen symbolina. Se elää konservatiivisessa kuvastossa yhä varsin samanlaisena kuin syntyhetkellään. Monen mielikuvissa Suomi-neito on kansallispukuun pukeutunut nuori nainen, jolla on pitkät vaaleat hiukset ja siniset silmät.</p>
<p>Suomi-neito on Suomen symboli, mutta se on myös kielikuva, jolla viitataan suomalaisiin naisiin. Tämä kotimaan ja naisten rinnastaminen on populaarimusiikissa tavallista, mutta sen sisältä löytyy myös kiinnostavia sävyeroja. Nyt esittelemme kuusi tärkeää laulua Suomi-neidosta.</p>
<h2>#1 Heidi Kyrö – Sun Suomineitos oon</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/JUvR6yJtvSM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/JUvR6yJtvSM</a></p>
<p>Nykyiskelmän tärkein Suomi-neito on <strong>Heidi Kyrö</strong>. Perinteisen tanssilavaiskelmän taitaja on asemoinut itsensä meidän Suomi-neidoksi. Laulussa <em>Sun Suomineitos oon</em> matka läpi pitkän maan on metafora eroottiselle leikille. Laulun kohde on Suomi-neitoa piirittävä miesoletettu, joka tarjoaa Kuopiossa neidolle ”kukkoa hehkuvaa” ja jota on syytä varoittaa: ”luoja varjelkoon sua ettei kiehdo naapurimaat!”</p>
<h2>#2 Veljenpojat – Suomineito</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/voGYH24KgFg" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/voGYH24KgFg</a></p>
<p>Veljenpojat räppäsi vuonna 2012 Suomi-neidosta tavalla, joka on varsinainen malliesimerkki ylistämällä alistamisesta. Suomi-neidot ovat olemassa miehiä varten. Suomi-neidot ovat kauniita tänään, ne ovat kauniita myös aamulla ja tietenkin suomalaiset naiset ovat luomunaisia. ”Suomi on tuhansien naisten maa, jos voisin niin oisin kaikken kaa!”</p>
<h2>#3 Jani Wickholm – Suomen neito</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/Aw2-dFKAxnU" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/Aw2-dFKAxnU</a></p>
<p><strong>Jani Wickholm</strong> laulaa Suomen neidolle. Tässä laulussa ollaan lähellä alkuperäistä Suomi-neito-symboliikkaa. Saattaa olla, että tässä on tarkoitus aidostikin laulaa kotimaalle, olla aidosti rakastunut Suomeen, laulaa suomelle kuin morsiolle. Sanoituksessa on muutama mainio oivallus. Maantieteellinen ja historiallinen asema idän ja lännen välissä tiivistyy mainioon säkeeseen: ”Hän on idästä noussut ja mua mukanaan vaatii länteen laskeutumaan!”</p>
<h2>#4 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit – Suomineito</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/LHmCqNlCUmQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/LHmCqNlCUmQ</a></p>
<p>Sir Elwoodin hiljaiset värit julkaisi 2006 kesäkuussa sinkun <em>Suomineito</em>. Se oli ensimmäinen sinkku seuraavana vuonna ilmestyneeltä levyltä. Laulu on puhdas kansanlaulunomainen rakkauslaulu, jossa on kaksi toimijaa, sekä Suomi-neito että laulun miesoletettu kertoja. Juhannusyönä seinäruusuna viihtyvä Suomi-neito rakastuu eikä vain rakastu: ”Kun savun tuoksussa hän antautuu, ja taas vuoden naisena täyttää.”</p>
<h2>#5 Hector – Suomi-neito</h2>

<p>Kun <strong>Hector</strong> laulaa Suomi-neidosta on kyseessä käännösiskelmä amerikkalaisesta piiraasta, <strong>Don McLeanin</strong> hitistä <em>American Pie</em>. Biisissä myös viitataan käsitykseen ensimmäisistä seuramatkoista suomalaisten naisten seksilomina. Ylipäätään laulun sanat ovat pikkunäppärästä huumoristaan huolimatta tai juuri siitä johtuen vanhaa asetelmaa toistavia: ”Oi, Suomi-neito, rakkaimpain, On neitsyydestäs muisto vain! Mä Espanjasta kortin sulta sain!”</p>
<h2>#6 Laineen Kasperi – Suomi-neito</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/WfuwD4Ivdls" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/WfuwD4Ivdls</a></p>
<p><strong>Laineen Kasperi</strong> voitti Suomi-palkinnon vuonna 2016. Jo vuonna 2010 hän räppäsi Suomi-neidosta. Biisissä Suomi-neito kasvaa metaforaksi suomalaisesta elämäntavasta. Sanoitus pitää sisällään paljon tunnistettavaa, paljon ahdistavaa ja paljon älykkäitä rinnastuksia: ”Miks ihmees teit meist tälläsii äpärii? On pääkallojen tilalla luisii kypärii. Seitsemii veljii, dopingeista feimei huoltoasemii, teitä ja röökaavii teinei.”</p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/w/i/z/wizkhalifabiographyjpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/w/i/z/wizkhalifabiographyjpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Mustaa ja keltaista – viisi suomenkielistä Wiz Khalifa-tulkintaa</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/mustaa-ja-keltaista-viisi-suomenkielista-wiz-khalifa-tulkintaa/</link>
    <pubDate>Sat, 07 Jan 2012 12:00:02 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=21071</guid>
    <description><![CDATA[Palosaari, Leppävaara, Jypinkylä, black and yellow, black and yellow, black yellow...]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-21077" class="size-full wp-image-21077" title="wiz-khalifa-biography" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2012/01/wiz-khalifa-biography.jpg" alt="Hei, ihan oikeasti. Missä vitussa on Palosaari?" width="300" height="400" /></a><p id="caption-attachment-21077" class="wp-caption-text">Hei, ihan oikeasti. Missä vitussa on Palosaari?</p>
<p><em>Streetstyle.</em></p>
<p>Se on kiertoilmaisu, jolla räppäri kertoo versioivansa jonkun toisen kappaletta. YouTubesta löytyy runsaasti suomenkielisiä streetstyle-versioita jenkkiräppäreiden hiteistä. Suomeksi ovat kääntyneet esimerkiksi niin <a href="http://www.youtube.com/watch?v=lfke32_K5hk"><strong>50 Ccentin</strong> <em>In Da Club</em></a> kuin <a href="http://www.youtube.com/watch?v=Qc0Sc5oIZVE"><strong>Nasin</strong> <em>Made You Look</em></a>.</p>
<p><strong>Wiz Khalifan</strong> jättihitti<em> <a href="http://www.youtube.com/watch?v=UePtoxDhJSw&amp;ob=av2e">Black And Yellow</a></em> (2010) on osoittautunut poikkeuksellisen inspiroivaksi kappaleeksi. <em>Nuorgam</em> listaa viisi kovinta suomenkielistä <em>Black And Yellow</em> -tulkintaa.</p>
<h2>5. Kimberland: Palosaari</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=z7D-75-LEMo" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/z7D-75-LEMo</a></p>
<p>&#8221;Jea, ah mikä boogie, Palosaari, Palosaari, Palosaari, Palosaari&#8221;, kysyy vaasalainen <strong>Kimberland</strong> kuin olisi Pohjanmaan Wiz Khalifa. Kuten arvata saattaa, Palosaari on kaupunginosa Vaasassa. Kaupunki on inspiroinut Kimberlandia myös toiseen kappaleeseen. Se on – yllätys, yllätys – <a href="http://www.youtube.com/watch?v=YsTsGfbA_HQ">Vaasa.</a></p>
<h2>4. Veljenpojat: Isommin</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=4EPuE8_eQlQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/4EPuE8_eQlQ</a></p>
<p>Lahtelaistrion versio yllättää. Useimpien Wiz Khalifa -versiointien kertosäkeet ovat niin uskollisia alkuperäiselle, että niissä tyydytään vain toistamaan kappaleen nimeä. Mutta <strong>Veljenpojat</strong> ei päästä itseään niin helpolla. Kokoonpano korvaa alkuperäisen hitin &#8221;black and yellow&#8221; -hokeman toistamalla omaa nimeään. <em>And that&#8217;s hip hop</em>.</p>
<h2>3. Kani: Leppävaara</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=9y9_j-jLp6A" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/9y9_j-jLp6A</a></p>
<p>Kimberlandin version tavoin Kanin tulkinta on ylistyslaulu artistin kotiseudulle. <em>Leppävaara</em> on mitä luultavimmin ainoa kappale maailmassa, jossa mainitaan Espoossa sijaitseva Sellon kauppakeskus sekä Illuminati.</p>
<h2>2. JaPe: Viinaa ja pilvee</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=G_pueBIIio8" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/G_pueBIIio8</a></p>
<p><strong>JaPen</strong> Black And Yellow -käännös on synkkä päihdepoliittinen kannanotto: <em>&#8221;Sä tiiät mitä se on, viinaa pilvee, viinaa pilvee, viinaa pilvee, viinaa pilvee.&#8221;</em> JaPe riisuu alkuperäisen hitin kaikesta koreilusta. Se tekee kappaleesta poikkeuksellisen omaperäisen Wiz Khalifa -tulkinnan.</p>
<h2>1. FP: Jypinkylä II</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=K6Nfb5vmrH0" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/K6Nfb5vmrH0</a></p>
<p>Mikä olisi vielä parempaa kuin Black And Yellow -versiointi, johon on lisätty särökitaraa? No, tietenkin särökitaralla vahvistettu versiointi, joka käsittelee urheilua.</p>
<p>Jyväskyläläisen <strong>FP:n</strong> <em>Jypinkylä II</em> kertoo kokoonpanon kotikaupungin urheilupiireistä. Kappale soi hetkellisesti SM-liigajoukkue Jypin kotiotteluissa, kunnes joku oivalsi sen kuulostavan Wiz Khalifalta.</p>
<p>Seura lopetti kappaleen soittamisen <a href="http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/jypinkyla-2-biisin-taustalla-soi-wiz-khalifan-black-yellow-kappale/973887">tekijänoikeudellisista syistä.</a></p>
<h2>BONUS!</h2>
<p>Viime aikojen sosiaalisen median hittejä on ollut <em>Black and Yellow&#8217;n</em> sotkeminen <strong>Arttu Wiskarin</strong> <em>Mökkitiehen</em>. Se kuulostaa tältä:</p>

<p>&nbsp;</p>
]]></content:encoded>

    </item>
  </channel>
</rss>
