<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>


<rss version="2.0"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
  xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  >

<channel>
  <title>Nuorgam — Tricky</title>
  <atom:link href="https://www.nrgm.fi/artisti/tricky/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
  <link>https://www.nrgm.fi</link>
  <description>Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.</description>
  <lastBuildDate>Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000</lastBuildDate>
  <language>fi</language>
  <sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
  <sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
  <generator>https://wordpress.org/?v=7.0</generator>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/s/a/u/saunaresortjpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/s/a/u/saunaresortjpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Kuka, mitä saunassa veteli – 5 löylyisintä saunomisesta kertovaa kappaletta</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/kuka-mita-saunassa-veteli-viisi-loylyisinta-saunomisesta-kertovaa-kappaletta/</link>
    <pubDate>Tue, 19 Feb 2013 08:00:53 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=41029</guid>
    <description><![CDATA[Nuorgam esittelee viisi sauna-aiheista kappaletta, joilla pääset aitoon puukiukaalla lämmitettyyn kuumaan, kosteaan ja hikiseen tunnelmaan.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-41045" class="size-full wp-image-41045" alt="Norlan matkalla löylyihin. Kiva kylpytakki." src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/02/norlan.jpg.jpg" width="426" height="640" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/02/norlan.jpg.jpg 426w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/02/norlan.jpg-279x420.jpg 279w" sizes="(max-width: 426px) 100vw, 426px" /></a><p id="caption-attachment-41045" class="wp-caption-text">Norlan matkalla löylyihin. Kiva kylpytakki.</p>
<p>Maailma on täynnä saunasta ja saunomisesta kertovia kappaleita. Oikeasti! Niin yllättävältä kuin se ehkä kuulostaakin.</p>
<p>Tuskin yllättää, että Suomessa on tehty maailman parhaat aiheesta kertovat kappaleet.<a href="http://www.youtube.com/watch?v=XWez2ZY1Aio" target="_blank"><strong> Sleepy Sleepersin</strong> Kuka, mitä, häh</a> ja <a href="http://www.youtube.com/watch?v=KBCsp1rHB2Q"><strong>Irwin Goodmanin</strong> <em>Työmiehen lauantai</em></a> ovat saunalaulujen <em>Too Drunk to Fuck</em> ja <em>Blowin&#8217; in the Wind</em>.  Siksi ne eivät ole tässä katsauksessa mukana.</p>
<p>Niiden sijaan Nuorgam esittelee viisi sauna-aiheista kappaletta, joilla pääset aitoon puukiukaalla lämmitettyyn kuumaan, kosteaan ja hikiseen tunnelmaan. Tai sitten et.</p>
<p>Kappaleet on laitettu järjestykseen niiden synnyttämän löylyasteen mukaan. Löylyaste on laskettu salaisella kaavalla, joka paljastetaan vain saunailloissa.</p>
<h2>5. Tricky – Hot Like a Sauna (1999)</h2>
<p>Bristolin triphop-suuruus Tricky teki kappaleen saunomisen iloista vuoden 1999 <em>Juxtapose</em>-levylleen. <em>Hot Like a Saunan</em> äänimaailma ei kuitenkaan ole tyypillinen härmäläiselle kylpyperinteelle. Kappaleen orientalistisesti maustettu biitti ja <strong>Kioka Williamsin</strong> lauluosuudet vievät mielikuvissa lähinnä turkkilaisperäiseen löylyhuoneeseen, jossa kerrostaloasunnon sähköruoskakiuas on korvautunut eukalyptuksentuoksuista höyryä puskevalla lehmänhenkäyksellä ja pukeutumistilan kuppauspalvelu hektisellä pyllynvatkaamisella. Saunomisen päälle maistuu kylmän keskioluen sijaan tuoreeltaan kääräisty sätkä.</p>
<p>Myöskään Trickyn sanoituksessa saunalla ei ensisijaisesti tarkoiteta idyllistä hirsitupaa kesäisellä järvenrannalla. Sauna rinnastuu sen sijaan helvettiin, joka on tuossa ihan kulman takana, sillä naista tuli taas satutettua. (<strong>Joonas Kuisma</strong>)</p>
<p><strong>Löylyaste: 28</strong></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=JQAJqUiBKrc" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/JQAJqUiBKrc</a></p>
<h2>4. Sean Paul – Temperature (2006)</h2>
<p>Mikä on sopiva lämpötila, jotta voi heittää vaatteet pois? <strong>Sean Paul</strong> tietää:<em> ”I got the right temperature for shelter you from the storm”</em>. Sean Paul, tuo reggaeton-villityksen huippuaikojen supertähti, tulee tietenkin Jamaikalta, jonka saunomiskulttuuri on yleisesti ottaen suomalaisille suuri arvoitus. Jenkkiykköseksi singahtanut, addiktoivasti säksättävä <em>Temperature</em> paljastaa kuitenkin jotain merkittävää sikäläisestä mentaliteetista yleisellä tasolla: Kuuma, kuuma, kuuma.</p>
<p>Katso videolta kuinka elohopea nousee lämpömittarissa. <em>”But down in Jamaica we give it to you hot like a sauna.”</em> Joko sinulla virtaa hiki? (<strong>Markus Hilden</strong>)<strong><br />
</strong></p>
<p><strong>Löylyaste: 85</strong></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=dW2MmuA1nI4" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/dW2MmuA1nI4</a></p>
<h2>3. Norlan &#8221;El Misionario&#8221; – Sauna Caliente (2008)</h2>
<p>Tässä tehdään kirjaimellisesta kuumuudesta vertauskuvallista, uimahalliin tai kerrostaloasuntoon assosioituvasta utilitäärisestä puhdistautumisen riitistä jotain edes vähän iloluontoisempaa ja eroottisempaa. Se on aina vaikeaa, kuten jokainen yrityksiin yhdistyy sauna ja seksikkyys joskus törmännyt tietää. Suomenkin historiaan mahtuu lukematon määrä turkkilaisen turistipostikortin värimaailmalla varustettuja levyn kansia ja muita kuvia, joissa alaston ihminen saunassa näyttää lähtökohtaisesti yhtä eroottisesti latautuneelta kuin alaston ihminen hankaamassa kovettunutta kantapäätään hohkakivellä. Onneksi Norlanin sauna on tosiaankin selvästi enemmän metafyysinen tila, joka realisoituu ainoastaan vihtoina ja kuumuuden hoitaa musiikki.</p>
<p><em>Sauna Caliente</em> on parempi biisi kuin monet vuoden 2008 rakastetut reggatonit, kuten vaikka <strong>DJ Flexin</strong> <em>Te Quiero</em> ja lähes yhtä kova kuin <strong>Nejo y Dalmatan</strong> <em>Just Like Sexo</em>. (<strong>Arttu Tolonen</strong>)</p>
<p><strong> Löylyaste: 85</strong></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/WfwmK6S1jas" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/WfwmK6S1jas</a></p>
<h2>2. Antero Raimo &amp; Ovet – Nassulan saunavuoro (1995)</h2>
<p>Kun yhtye ottaa agendakseen suomalaisen arjen pienistä ja kiireettömistä iloista laulamisen, on päivänselvää, että lauluissa päädytään ennemmin tai myöhemmin saunaan. Niinpä <strong>Antero Raimo &amp; Ovet</strong> ovat narisuttaneet löylyhuoneen saranoita useampaankin kertaan. Niin hyvää kuin retkueen saunamatkat ovatkin aina tehneet, on kiuas sihauttanut komeimman höyrypatsaan silloin, kun yhtye on uskaltanut irrota lämminhenkisestä realismistaan ja antaa mielikuvituksen lentää komeassa kaaressa halki pesutuvan. <em>Nassulan saunavuoro</em> on valloittavan hilpeä pienoissatu, joka päivittää 20 vuotta sikana -saunateeman ratkisympaattiseen lastenlaulumuotoon. Tässäkin laulussa lauteilla porsastellaan täydellä sikamaisella sydämellä, mutta yhtyeen ilo on aitoa ja vailla stereotyyppisen melankolian varjoa.</p>
<p>Tämän pehmeämmin ei sauna voi lämmittää. Ja mikä parasta – näistä löylyistä voi nauttia myös saksaksi! (<strong>Hannu Linkola</strong>)</p>
<p><strong>Löylyprosentti: 89</strong></p>
<p>Kappaletta ei valitettavasti ole YouTubessa. Eikä Spotifyssä, paitsi saksaksi. <a href="http://open.spotify.com/track/37JtHUjZQIiwSSdQs6igej" target="_blank">Kuuntele se tästä.</a></p>
<h2>1. Martti Servo &amp; Napander – Sauna (1997)</h2>
<p>Eräänlaisena Esson baari -estetiikan viimeisenä instituutiona toimivan <b>Servon Martin Napandereineen</b> olemassaolo tuskin olisi oikeutettu, jos siltä puuttuisi oodi tälle, jonkinlaisen ”yhtenäiskulttuurimme” rippeiden symbolina edelleen nököttävälle parantamis-, hiljentymis- ja hikoiluhuoneelle. Servo yhtyeineen itse edustaa saunan tavoin varsinaista <i>Vain elämää </i>-sektorin kansaa yhdistävää voimaa: yhä useammin olen saanut huomata, miten orkesterin riemastuttava surrogaatti-iskelmä nivoo yhteen niin Dubrovnikissa joraavat helsinkiläiset kuin maalaiskylien yökerhojen kävijät lailla vastan (vaiko vihdan?!) oksat yhteen kietovan koivunvarvun.</p>
<p>Siksi <i>Sauna</i> on juuri sitä itseään, eli saunomisen autuutta vastustamattoman lämminhenkisesti karkeloiva iskusävel, jonka höyryävä foksihumppa kertoo kutakuinkin kaiken, mitä ihmisen tulisi löylynheitosta tietää. Seikkailut koivuvastain läskeen maailmassa jatkuivat myös vuoden 2000 <i>Hyvältä näyttää</i> -albumilla, jolla kyseltiin, <i>Onko saunassa puita</i>. (<strong>Mikael Mattila</strong>)</p>
<p><strong>Löylyaste: 100, mainitaanhan se jo kappaleessakin!</strong></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=-ZTu-74LnHI" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/-ZTu-74LnHI</a></p>
<p><span class="loppukaneetti">Mikä on sinun suosikkikappaleesi, joka kertoo saunomisesta?</span></p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/c/l/a/classictracksheaderljpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/c/l/a/classictracksheaderljpg-500x500-non.jpg" />
    <title>#30 Tricky – Black Steel</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/30-tricky-black-steel/</link>
    <pubDate>Sat, 01 Dec 2012 07:00:31 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=36543</guid>
    <description><![CDATA[Trickyn Public Enemy -"coveriss" hämmentävintä on, kuinka täysin eri alkuperästä kaivetut raaka-aineet reagoivat toistensa kanssa. ]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-37486" class="size-full wp-image-37486" title="ClassicTracksHeader_l" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2012/12/ClassicTracksHeader_l.jpg" alt="Martina Topley-Bird ja Tricky, jota ottaa totuttuun tapaan päähän." width="698" height="700" /></a><p id="caption-attachment-37486" class="wp-caption-text">Martina Topley-Bird ja Tricky, jota ottaa totuttuun tapaan päähän.</p>
<p><strong>Adrian Thawsin</strong> lapsuus ei ollut ihanteellinen. Isä häipyi ennen kuin poika parkaisi ensimmäiset vokaalinsa vuonna 1968. Äiti teki itsemurhan Adrianin ollessa neljävuotias. Repaleisen nuoruuden läpi vaellettuaan Adrian loi sisäiselle maailmalleen sanansaattajan. Syntyi Tricky.</p>
<p>Hetken Tricky viihtyi osana <strong>Massive Attackiksi</strong> inkarnoitunutta kaveriporukkaa, kunnes vuonna 1995 oli aika purkaa passiot omalla nimellä. Debyyttilevyn tekniseen tukeen palkattiin <strong>The Cure</strong> -yhteyksissä ansioitunut<strong> Mark Saunders</strong>, jonka rooli muuttui Trickyn kotistudion katkussa ennemmin tuottajaksi.</p>
<p>Jossain vaiheessa <em>Maxinquaye</em>-levyn sessioita Tricky keksi coveroida <strong>Public Enemy</strong> -klassikon <em>Black Steel (In the Hour of Chaos)</em>. Tulkinta oli lopulta neljäs singleksi irrotettu helmi <em>Maxinquayelta.</em></p>
<p>Alkuperäisteos ilmestyi vuonna 1988. Se on kertomus mustan aseistakieltäytyjän vankilapaosta.</p>
<blockquote><p>“They wanted me for their army or whatever<br />
Picture me giving a damn I said never<br />
Here is a land that never gave a damn<br />
About a brother like me and myself<br />
Because they never did”</p></blockquote>
<p>Kappaleen loppupuolella <strong>Chuck D</strong> päästää kylmäverisesti päiviltään myös naispuolinen vanginvartija. Tricky ei mene niin pitkälle, vaan antaa pahaenteisen aikeen päättää versionsa:</p>
<blockquote><p>“I got a raw deal, now I&#8217;m lookin for the steel”</p></blockquote>
<p>Trickyn tapauksessa sanat asettuvat tyystin toiseen valoon, ne kun tulkitsee hänen tuolloinen tyttöystävänsä <strong>Martina Topley-Bird</strong>. Martinan heleä tulkinta on totaalisen väärässä paikassa, mikä ei ole ihme, kun 19-vuotias neitokainen ottaa tulkittavakseen mustan nuorukaisen vihaa tihkuvan tilityksen.</p>
<p>Nurinkurisuus ei ole pelkästään huvittavaa: tajuaako neito yhtään mistä on kysymys – aseista, uhkauksista, sorrosta? Taustalla kalkattaa jatkuvasti aggressiivinen perkussio kuin viestittääkseen, että nyt on leikki kaukana.</p>
<p>Topley-Birdin improvisoi epätodellista fiilistä huokuvan laulumelodiansa lennosta ja onnistui niin hyvin, että Tricky ja Saunders käytännössä rakensivat kappaleesta aarrekammion vokaaliraidan ympärille. Olipa kyseessä satumainen onni, Trickyn ja Martinan mystiset henkilökemiat tai korkeampi johdatus, oli lopputulos upea, ja Tricky varmasti onnitteli hiljaa itseään onnistuneesta muusavalinnasta.</p>
<p>Siinä missä Public Enemy höysti klassikkoaan<strong> Isaac Hayesin</strong> ja<strong> Stevie Wonderin</strong> klassikoista lainatuilla aineksilla, oli Trickyn kollaasin ensimmäinen rakennuspalikka kehnolaatuinen pätkä <strong>A.R Rahmanin</strong> <em>Rukkumani Rukkumanista</em>, jonka hän oli saanut kasetilla Intiassa asuvalta ex-anopiltaan. Jostain oli käsiin eksynyt myös kitarasample, joka täytyi – tietenkin – kääntää Trickyn vaatimuksesta takaperin.</p>
<p>Rytmiluuppi, kitarapätkä ja intialaissample olisivat itse asiassa riittäneet Trickylle. Saunders katsoi kuitenkin parhaaksi kysyä vierailemaan <strong>FTV</strong>-nimisen manchesterilaisbändin, joka murtautuu biisiin sisälle tavalla, joka tulee aina varkain. Särökitara ei ole maailman omaperäisin juttu, mutta eskaloi <em>Black Steelin</em> herkäksi tiivistyneen asetelman silmänräpäyksessä.</p>
<p>Tekstiä lukuun ottamatta Trickyn<em> Black Steelillä</em> ei ole oikeastaan mitään tekemistä Public Enemyn biisin kanssa. Se on hieman samanlainen ”cover” kuin vaikka<strong> Tori Amosin</strong> <em>Strange Little Girlsin</em> mukaelmat. Hämmentävintä siinä onkin, kuinka täysin eri alkuperästä kaivetut raaka-aineet reagoivat toistensa kanssa. Tarinan aloituskohta, militanttien newyorkilaisräppärien hyytävä julistus, jää pelkän referenssikohdan rooliin.</p>
<p>Mutta Tricky onkin luonnonlapsi. Ja luonto on järjetön, arvaamaton ja villi paikka.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=TDHl5djnYM4" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/TDHl5djnYM4</a></p>
<h2>BONUS!</h2>
<p>Videolla Chuck D:n pakomatka ei mennyt ihan putkeen.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=ZM5_6js19eM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/ZM5_6js19eM</a></p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/h/a/n/hannumikkolajpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/h/a/n/hannumikkolajpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Suomi mainittu! 16 ulkomaalaisen artistin näkemys Finlandiasta</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/suomi-mainittu-16-ulkomaalaisen-artistin-nakemys-finlandiasta__trashed/</link>
    <pubDate>Tue, 04 Sep 2012 07:45:24 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Gaius Turunen, Juha Merimaa, Hannu Linkola, Antti Lähde</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=33668</guid>
    <description><![CDATA[Nuorgam otti selvää, mitä ne ulkomaalaiset artistit ovat vuosien varrella meistä ajatelleet.
]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-33670" class="size-full wp-image-33670" title="HannuMikkola" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2012/09/HannuMikkola.jpg" alt="Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Myös ralliautoilun maailmanmestari Hannu Mikkola." width="660" height="393" /></a><p id="caption-attachment-33670" class="wp-caption-text">Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Myös ralliautoilun maailmanmestari Hannu Mikkola.</p>
<p>Muistatko vielä ajan, kun Suomen maininta jossain elokuvassa, televisiosarjassa tai muunmaalaisbändin biisissä tuntui pieneltä mediatapaukselta? Eipä valehdella; siltä se saattaa tuntua vieläkin. Kansallinen itsetuntomme on kyllä parantunut tai tullut vähemmän tärkeäksi, mutta olemme silti vain 5,4 miljoonan ihmisen maa, joka on englanninkielisissä komediasarjoissa se paikka, jossa aurinko ei koskaan paista. <a href="http://www.youtube.com/watch?v=yOO46W8x-Jc">Terveisiä vaan <em>Communityn</em> käsikirjoittajille</a>.</p>
<p>Yksi <em>Nuorgamin</em> tehtävistä on kollektiivinen musiikkiterapia. Siksi kaivoimme tällä kertaa esiin 16 (okei, oikeasti 15) ulkomaalaisten tekemää kappaletta, jossa Suomi tai suomalaiset mainitaan. Jos näkemys maastamme on negatiivinen, niin sellaisellekin on välillä hyvä tirskua. Joskus Suomeen viittaus jää vain turhan maininnan tasolle ja herää kysymys, miksei sanoittaja olisi voinut käyttää jotain muuta maata. Sanoitussitaattia seuraa <em>Nuorgamin</em> kirjoittajan tulkinta tapauksesta.</p>
<p>Helsinki tuli vääjäämättä etsintätyössämme esiin jonkin verran. Kelpuutimme tähän juttuun lopulta kuusi pääkaupunkimme mainitsevaa laulua. Yritimme rajata ulkopuolelle spesifit suomalaiset julkkikset, mutta pari livahti salavihkaa mukaan. Myös lähinaapurimaiden suomiretostelut jätimme pois, niitä nimittäin piisaa.</p>
<p>Nyt ei kun Amerikan legendaarista Finglish-muusikkoa <strong>Bobby Aroa</strong> siteeraten: <em>”We have a time that&#8217;s gay when the nurkka rekoord-masiin starts to play!”</em></p>
<h2>Laurie Anderson – Finnish Farmers (1984)</h2>
<blockquote><p>”During WWII, the Russians were testing their parachutes. Sometimes they didn&#8217;t open at all and a lot of troops were lost this way. During the invasion of Finland, hundreds of troops were dropped during the middle of winter. As usual, some of the chutes didn’t open and the troops fell straight down into the deep snow, drilling holes fifteen feet deep. The Finnish farmers would then get out their shotguns, walk out into their fields, find the holes, and fire down them.”</p></blockquote>
<p>Laurie Andersonin tunnetuin albumi <em>Big Science</em> on koostettu monta vuotta tekeillä olleesta, normityöpäivän mittaisesta <em>United States I–IV</em> -järkäleteoksesta. Koko teoksen ensi-ilta oli helmikuussa 1983. Esitykset äänitettiin ja julkaistiin 4½-tuntisena boksina <em>United States Live</em>, jonka kakkososan päättää <em>Finnish Farmers</em>. Sotatarina ei ole pelkkää legendaa. Rintamalinjan taakse pudotettujen desanttien laskuvarjojen pakkolaukaisimet eivät aina toimineet. Lumikerrokset lienevät teoriassa vaimentaneet syöksykiitoa niin, että jotkut desantit saattoivat jäädä vakavasti loukkaantuneina henkiin. Maatiloilleen jääneiden eläkeikäisten taipumusta ammuskella näitä kaloja tynnyreissä on varmaankin liioiteltu.</p>
<p>Biisissään Anderson vertaa tätä maavuokriin, joita amerikkalaiset maanviljelijät tarjosivat valtiolle kuivuuden aikana. Tälle keskilännen maalle rakennetut ohjussiilot naamioitiin normaaleiksi viljasiiloiksi, jotka yhdistettiin maanalaisella rautatiellä. Kylmän sodan kontekstissa aivan normaalia paranoiaa. <em>United States</em> alkaa uskonnollisen kultin teorialla siitä, kuinka Nooan arkin lähtösatama oli New Yorkin osavaltiossa. Vietetäänpä hetki 30 vuoden takaisessa mielialassa, jolloin vainoharhateorioita saatettiin sovitella yhteen jälkimainittujen huuhaateorioiden kanssa. Miltä vaikuttaa ajatus Pohjanmaan lakeuksista lähitaisteluohjusten sijoituspaikkana? (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><em>Kuuntele Finnish Farmers <a href="http://open.spotify.com/track/5ChQ0Czke8uteDpY1Z405a">Spotifysta</a>.</em></p>
<h2>Asia – Countdown to Zero (1985)</h2>
<blockquote><p>”Do you realize what&#8217;s happening in Western Europe?<br />
Norway, Finland, Scotland, England<br />
We&#8217;ll be the first to go<br />
Don&#8217;t do it”</p></blockquote>
<p>Ja tässä ydintuho on juuri toteutumassa. <strong>Geoff Downesin, John Wettonin</strong> ja <strong>Carl Palmerin</strong> superbändin kolmas albumi on niin päihtynyt isosta soundistaan, että Laurie Andersonin jäätävä pahaenteisyys unohtuu saman tien. Suomi on räiskinnän keskellä vain jätemaata muiden joukossa ja tämä puhesitaatti väliosassa voisi tulla kenen tahansa mitättömän pikkuvaltion päämiehen suusta. Vaihda valtioiden nimiä ja ketään ei kiinnosta. Suuren tuotantokoneiston leffaa koko biisi, alkaahan se vielä alkuperäänsä alleviivaten THX:n ”deep notella”. (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/K0XNZHuCt58" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/K0XNZHuCt58</a></p>
<h2>Bee Gees – Odessa (City on the Black Sea) (1969)</h2>
<blockquote><p>”I just can&#8217;t understand why you just moved to Finland<br />
You love that vicar more than words can say<br />
Ask him to pray that I won&#8217;t melt away<br />
And I&#8217;ll see your face again”</p></blockquote>
<p>Kovatasoinen aloitus Bee Geesin arvostetuimmalle alkupään albumille: seitsemän minuuttia kamaripopsoutua ja kuorolaulua, kunhan olet avannut allergisoivan vanuvinyylikannen. Nimibiisissä toistetaan merenkulkumyyttejä ja uskaltaudutaan Itämerelle rakastetun perään, vaikka peräti Suomeen asti pitäisi jäävuorella ajelehtia. Päähenkilömme on selvästi houreissaan, kun puhuu sanoituksessa välillä Mustanmeren satamakaupungille Itämeren sijaan. Ja miksikö rakkaudenkohde muutti Suomeen? Ehkä <strong>Scott Walkerin</strong> perään, hänelläkin kun oli 1960-luvulla vahva halu muuttaa Fennoskandiaan. (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/bMuvTZT0PJI" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/bMuvTZT0PJI</a></p>
<h2>The Clash – London Calling -albumin kansiteksti (1979)</h2>
<blockquote><p>”Howard McNee is living in Finland”</p></blockquote>
<p>Vaikka The Clash oli lyriikoissaan kiinnostuneempi Casbahista kuin Kajaanista, on yhtyeen monumentaalisen <em>London Calling</em> -tuplan kansiteksteistä löytyvä julistus ihmetyttänyt pieniä punkkareita vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Kuka Howard McNee? Ja mitä teki Suomessa?</p>
<p>Opetti englantia, kuuluu vastaus. The Clash törmäsi opettaja-maanmieheensä vuoden 1979 Ruisrockissa. McNee pyysi tulla mainituksi tulevan levyn kansissa ja kohtelias yhtye toteutti toiveen. Joskus 1990-luvulla muistan lukeneeni The Clash -artikkelin, joka päättyi toteamukseen: <em>Howard McNee is still living in Finland</em>. Ilmeisesti tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä ainakaan numerotiedustelu ei tunne Suomesta ainoatakaan McNee-nimistä henkilöä. (<strong>Juha Merimaa</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=kSKc5sNNuOc" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/kSKc5sNNuOc</a></p>
<h2>CSS – Left Behind (2008)</h2>
<blockquote><p>“Baby you&#8217;ve got me thinking<br />
&#8217;Bout things I left behind<br />
A suitcase in Helsinki<br />
Full of things I wanna set on fire“</p></blockquote>
<p>Cansei de Ser Sexy eli ytimekkäämmin CSS lämmitteli lokakuussa 2007 Hartwall Areenalla <strong>Gwen Stefania</strong>. Keikan jälkeen brasilialaisyhtye järjesti Bar Nollassa jatkobileet, joiden aikana ihmiskunta riemastui ja tanssi muun muassa pöydillä <strong>Scatman Johnin</strong> tahtiin. Tapahtuman pääkohdat olisivatkin olleet jotakuinkin siinä, jollei kohtalon sormi olisi puuttunut peliin tuona muuten ei-niin-kohtalokkaana lokakuun yönä. Kävi nimittäin niin, että Suomesta jo poistuttuaan eräs CSS-henkilö havaitsi unohtaneensa maamme kamaralle yhden matkalaukuistaan. CSS-henkilön epäonni oli valitettavaa, mutta koitui lopulta maailman kaikkien klubimusiikin ystävien iloksi: matkalaukun unohtuminen muodostaa lyyrisen selkärangan (ja melko köykäisen metaforan menneisyyden painolastista, jonka yksilö voi jättää taakseen) yhtyeen kakkosalbumin ensimmäisellä singlellä<em> Left Behindillä</em>. Singlestä ei ollut hitiksi, kuten ei siitä seuranneesta <em>Donkey</em>-albumistakaan – paitsi Helsinki-maininnasta vauhkoontuneessa Suomessa, jossa CSS nettosi listasijat #18 (single) ja #22 (albumi). (<strong>Antti Lähde</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/vIhJC2-UNZA" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/vIhJC2-UNZA</a></p>
<h2>Damon &amp; Naomi – Helsinki (2011)</h2>
<blockquote><p>”A private time we find<br />
In moments lost all kind<br />
Watching birds that fly<br />
Through unknown skies<br />
On these streets too cold to be called a paradise</p>
<p>And no one knows<br />
This time we share<br />
All the thoughts we have<br />
But never dare</p>
<p>Tell them nothing<br />
Just you and me feeling free<br />
In the leaves of grass”</p></blockquote>
<p><strong>Galaxie 500:n</strong> rytmisektiona tunnettu, pari vuosikymmentä duouralla ollut pariskunta käväisi ensimmäisellä Suomen-keikallaan toukokuussa 2010. Tutut Keski-Euroopan ja Iso-Britannian mestat olivat jo takana. Ennen Bostoniin paluuta oli enää jäljellä matka kauas itään pelkkää Kuudennen Linjan keikkaa varten. Kuulijoille tarjoiltiin erinomaisten soolobiisien ohella vanhan bändin <em>Blue Thunder</em> ja tämä vuotta myöhemmin <em>False Beats and True Hearts</em> -albumilla julkaistu lämmittävä äänikirje. Siinä ei kuulla stadiontähdille ennen Helsingin-keikkaa yleisön kosiskelemiseksi opetettavaa suomea, eikä siinä mainita Helsingin maamerkkejä. Sen sijaan tiedämme nyt, että määränpäässään Damon ja Naomi saivat kokea jotain niin yhteistä ja kaunista, ettei siitä voi kertoa kuin sen, että se tapahtui. Sydämellisempää tapaa kiittää helsinkiläisiä ei liene montaa. (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><em>Kuuntele Helsinki <a href="http://open.spotify.com/track/63FgF8s7u640HrlQAXnNMi">Spotifysta</a>.</em></p>
<h2>Brian Eno – Seven Deadly Finns (1974)</h2>
<blockquote><p>”The first is a freak with a masochistic streak<br />
And the second is a kitten up a tree<br />
The third is a flirt with an awful print skirt<br />
And the fourth is pretending to be me<br />
The fifth wears a mac and never turns his back<br />
And the sixth never shows his eyes<br />
But the Seventh Deadly Finn is so tall and slim<br />
He shouldanever been with those guys”</p></blockquote>
<p>Brian Peter George St. John le Baptiste de la Salle Enon uran alkupään glam-outoiluihin kuuluu myös tämä singlehelmi, joka on uusintajulkaisun puutteessa jäänyt vähemmälle huomiolle. Eno seurusteli 1970-luvulla valokuvaaja <strong>Ritva Saarikon</strong> kanssa, ja tämän kuvat pääsivät klassikkoalbumien<em> Another Green World</em> ja <em>Before and After Science</em> kansiin. Voi myös olla, että seitsemän kuolemansyntiä vääntyivät suomalaisiksi juuri Saarikon myötävaikutuksesta. Tietäen Enon tuonaikaisen pornografiaharrastuksen ei meillä ole syytä epäillä tätä kuvausta suomalaisten seksuaalisesta kyltymättömyydestä Ranskassa. (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=SaLrS0WG7Z0" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/SaLrS0WG7Z0</a></p>
<h2>Gene – From Georgia to Osaka (2001)</h2>
<blockquote><p>&#8221;From Georgia to Nevada<br />
Helsinki to Ann Arbour<br />
Bring me wonder<br />
Bring me laughter<br />
From Tooting to Osaka&#8221;</p></blockquote>
<p>Musiikkimaailman mittakaavassa Gene-yhtyeen <em>Libertine</em>-levyn (2001) Yhdysvaltain-painos edustanee Hyrynsalmen kaltaista periferiaa. Kuitenkin, kuten syrjäseuduilta aina, albumin uumenista löytyy tarkoin piilotettu kaunokki, katkeransuloinen<em> From Georgia to Osaka</em>. Laulun syntiä janoavissa, mutta pikemminkin alistuneissa kuin alistavissa sanoituksissa kuljetaan ristiin rastiin anglosaksista maailmaa, kunnes matka vie odottamatta Osakaan ja Helsinkiin. Mutta miksi Helsinkiin? Mitä tekemistä kaupungilla on Watfordin, Cardiffin, Ann Arborin ja laulussa käsiteltyjen lääkärileikkien, lihanhimon ja rakkaudenkaipuun kanssa? Genen nokkamies <strong>Martin Rossiter</strong> vastaa kysymykseen kohteliaasti kierrellen: ”Nautin Helsingistä suunnattomasti niinä kahtena kertana, kun kaupungissa vierailin. Mutta syyt kaupungin mainitsemiseen saavat puolestani kadota ajan sumuun”. Olkoon tulkinnan rajana siis pelkkä mielikuvitus. (<strong>Hannu Linkola</strong>)</p>
<p><em>Kuuntele From Georgia to Osaka <a href="http://open.spotify.com/track/1IBlGYeRChWd4AnmOj8obk">Spotifysta</a>.</em></p>
<h2>Half Man Half Biscuit – Architecture, Morality Ted and Alice (1986)</h2>
<blockquote><p>&#8221;The wonderful dexterity of Hannu Mikkola<br />
Makes me want to shake hands with the whole of Finland<br />
But the horrible sincerity of Miriam Stoppard<br />
Makes me wanna go out and commit mass murder”</p></blockquote>
<p>Merseysiden punk- ja folksurrealistit ovat noin 30 vuoden aikana sohineet sanoituksissaan moneen suuntaan. Suomen kohdalle käsi sattui bändin toisella EP:llä<em> The Trumpton Riots.</em> Joensuun rallisuuruuden mainitsemisen kohdalla teemme listassamme poikkeuksen, sillä sitä seuraava halu kätellä koko Suomea on jo jotain muuta. <strong>Hannu Mikkolan</strong> ralliura oli tuolloin jo jäähdyttelyvaiheessa vuoden 1983 maailmanmestaruuden jälkeen. Vaan kukapa ei mieluummin seuraisi hänen rattikättään kuin <strong>Tom Stoppardin</strong> tuolloisen vaimon terveysneuvoja. (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=oOtO5ArQNj8" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/oOtO5ArQNj8</a></p>
<h2>JJ72 – October Swimmer (1999)</h2>
<blockquote><p>“The grey coats of the infantry<br />
Victims looking for sympathy<br />
The splash of October swimmers<br />
The cheers of Helsinki winners”</p></blockquote>
<p>JJ72 oli hetken ajan yksi vuosituhannenvaihteen suurimmista indierock-lupauksista. Dublinilaistrion resepti oli yhdistää <strong>Smashing Pumpkinsin</strong> surisevat kitarat <strong>Joy Divisionin</strong> kohtalokkuuteen, <strong>Sueden</strong> romanttisuuteen ja<strong> Jeff Buckleyn</strong> teatraalisuuteen. Se poiki kaksi top 20 -albumia ennen kuin yhtye hajosi vuonna 2006 ennen kolmannen ja lopulta julkaisematta jääneen albuminsa ilmestymistä. <em>October Swimmer</em> on yhtyeen esikoissingle ja todennäköisesti paras kappale. Sen mahdottoman teennäistä sanoitusta – avaussäe: <em>“The dreams of dying mothers / I awoke my insides shuddered”</em> – ei tarvitse kuin vilkaista tietääkseen, ettei sen kirjoittaja voi olla juuri yli kahdenkymmenen. Miksi <strong>Mark Greaney</strong> päätti sisällyttää tekstiin “Helsingin voittajien hurraa-huudot”, siitä tuskin hänellä itselläänkään on edes harmaata aavistusta. (<strong>Antti Lähde</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/sirRyQmaM_U" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/sirRyQmaM_U</a></p>
<h2>Monty Python – Finland (1980)</h2>
<blockquote><p>”Finland, Finland, Finland<br />
The country where I want to be<br />
Pony trekking or camping<br />
Or just watching TV<br />
Finland, Finland, Finland<br />
It&#8217;s the country for me”</p></blockquote>
<p><strong>Michael Palinin</strong> vaatimaton ylistyslaulu vaatimattomalle maalle nimeltä Suomi on yksi sympaattisimpia kädenojennuksia, joita ”mitä ne meistä ajattelee” -ahdistuksen parissa painiskelevalle kansallemme on osoitettu. Suomessa voi tehdä mitä vain: ratsastaa ponilla, katsella televisiota, haukata välipalaa tai ihailla esimerkiksi korkeita puunlatvuksia. Ja siitäkin huolimatta: lomakohteita vertailtaessa jäämme jopa Belgian varjoon. Kappaleen on säveltänyt <strong>André Jacquemin</strong>, brittiläinen tuottaja, jonka cv voisi olla hämmentävyydessään suoraan Monty Python -sketsistä: hänen palveluksistaan ovat saaneet nauttia niin <strong>Spandau Ballet</strong> -laulaja <strong>Tony Hadley</strong>, kristillisyyteen herännyt <strong>Classix Nouveux’n Sal Solo</strong>, espanjalainen death metal -yhtye <strong>Golgotha</strong>, skottilainen indiealisuorittaja <strong>BMX Bandits</strong> – sekä tietenkin <strong>Girlschool</strong>. (<strong>Antti Lähde</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/7rwc3VGvlRY" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/7rwc3VGvlRY</a></p>
<h2>Mountain Goats – Million (1996)</h2>
<blockquote><p>”When I came back from Finland<br />
the taxi took me down the street”<br />
[&#8230;]<br />
”And you had questions only a masochist would ask<br />
written all over your big brown eyes”</p></blockquote>
<p>Maininta <strong>John Darniellen</strong> johtaman bändin 1990-luvun lofi-tuotoksella ei paljoa suomalaisia lohduta, koska <em>Millionin</em> sisältävää <em>Nothing for Juice</em> -albumia edelsi kokonainen albumi nimeltään <em>Sweden</em>. Jälkimmäisellä Darnielle ei kuitenkaan suoraan käsittele Ruotsia itseään. Ehkä vedämmekin lyhyemmän korren, kun <em>Millionin</em> laulajahahmon läheinen ystävä haluaa välttämättä kuulla Suomesta. Meistä lottohäviäjistä kun ovat kiinnostuneet vain itsensä kiduttajat. Lopussa Darnielle paikkailee suhteitaan tänne päin kuitenkin mukavasti: <em>”And I brought you a blanket, hand woven, hand dyed”</em> ei voi olla muuta kuin ylistys suomalaiselle käsityöläisyydelle. (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><em>Kuuntele Million <a href="http://open.spotify.com/track/50wetRjqSFbx6XI4DKjNQZ">Spotifysta</a></em>.</p>
<h2>Cole Porter – Let&#8217;s Do It, Let&#8217;s Fall in Love (1928)</h2>
<blockquote><p>”The Dutch in old Amsterdam do it<br />
Not to mention the Finns<br />
Folks in Siam do it<br />
Think of Siamese twins”</p></blockquote>
<p>Ties vaikka kenen levyttämä Cole Porterin legendaarinen luettelobiisi on varmaan tehty sormi karttapallossa Baltian maiden kohdalla, koska suomalaisten lisäksi myös liettualaiset ja latvialaiset harrastavat biisissä jotain vaakamambon tapaista. Suomi on säkeistössään kuitenkin kovassa seurassa Pervodamin ja Thaimaan kanssa. Alkuperäinen sensuroimaton sanoitus sisältää vielä aikanaan sallittua rasismia:<em> ”Chinks do it, Japs do it, up in Lapland little Laps do it”</em>. Kaukoitäläisten puolesta on kyllä pahastuttu, mutta kuka puolustaisi lyhytkasvuisiksi väitettyjä lappalaisia? (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=lXYKGL6MgKM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/lXYKGL6MgKM</a></p>
<h2>Sir Douglas Quintet – Meet Me in Stockholm (1983)</h2>
<blockquote><p>”Meet me in Stockholm, baby, we&#8217;ll mess around<br />
Take a real slow boat to Helsinki town<br />
When it&#8217;s over, now you wanna stay<br />
Live your life with me the Scandinavian way”</p></blockquote>
<p>Älkää kysykö miksi, mutta 1980-luvulla Teksasin anglofiilein lauluntekijä <strong>Doug Sahm</strong> päätyi levyttämään ruotsalaiselle Sonet-levymerkille.</p>
<p>Ensimmäinen Sahmin vanhan yhtyeen Sir Douglas Quintetin nimellä julkaistu levy <em>Midnight Sun</em> sisälsi Sahmin ylistyksen skandinaaviselle elämänmuodolle. Ihastus oli kokonaisvaltaista: Tukholman ja Helsingin lisäksi kappale mainitsee myös Oslon ja Kööpenhaminan. (Mahtoi reykjavikilaisia kismittää!)</p>
<p>Hyväntuulinen yleisönkosiskelu tuotti tulosta. Levy myi platinaa ja single oli hitti koko Skandinaviassa. Sittemmin kappaletta on pitänyt esillä <strong>Kari Peitsamo</strong>, joka soittaa sitä usein soolokeikoillaan. (<strong>Juha Merimaa</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=PBfz5f7_xXk" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/PBfz5f7_xXk</a></p>
<h2>Tricky – Christiansands (1996)</h2>
<blockquote><p>“I&#8217;ve met a christian in Christiansands<br />
a devil in Helsinki<br />
I&#8217;ve met a christian in Christiansands<br />
a devil in Helsinki”</p></blockquote>
<p>Yhden teorian mukaan Helsingissä lymyillyt paholainen oli tamperelainen toimittaja <strong>Jussi Niemi</strong>, joka onnistui käräyttämään jokusen virtapiirin Trickyn aivoissa haastatellessaan triphop-pioneeria<em> Soundiin</em>. Toisen teorian mukaan tarina kertoo Trickyn ja mitä ilmeisimmin norjalaisen (Tricky esiintyi Kristiansandissa järjestetyllä Quart-festivaalilla vuosi ennen kappaleen julkaisemista) naisen suhteesta ja suhteen hajoamisesta. Kolmannen teorian mukaan Trickyn laulajakaveri <strong>Martina Topley-Bird</strong> olisi jossain Suomen musiikkilehdessä paljastanut kyseessä olleen nimeltä mainitsemattoman täkäläisen naistoimittajan. Neljännen teorian mukaan kaikki mainitut teoriat pitävät paikkaansa ja viidennen teorian mukaan ei yksikään. Trickyllä olisi vuonna 1996 ollut varmasti muitakin hyviä teorioita, niin vainoharhaisin silmin artisti tuolloin maailmanmenoa katseli. (<strong>Antti Lähde</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/Te3-KmKhjpc" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/Te3-KmKhjpc</a></p>
<h2>Warren Zevon – Hit Somebody! (The Hockey Song) (2002)</h2>
<blockquote><p>”The goalie committed; Buddy picked his spot<br />
Twenty years of waiting went into that shot<br />
The fans jumped up<br />
The Finn jumped too<br />
And cold-cocked Buddy on his follow-through</p>
<p>The big man crumbled<br />
But he felt alright<br />
‘Cause the last thing he saw was the flashing red light<br />
He saw that heavenly light”</p></blockquote>
<p>Lopuksi lätkä jää pystyyn. Warren Zevon ei vielä toiseksi viimeisen albuminsa <em>My Ride&#8217;s Heren</em> aikana tiennyt sairastavansa vatsasyöpää, mutta kuolema oli jo muotoutunut miehen biisien keskeiseksi teemaksi. Kiekkotaituriksi halunneen, mutta lätkähenkivartijan rooliin joutuneen kanadalaisen Buddyn tarina hykerryttää (<em>”Take care of your teeth, that might work for you”</em>) ja loppuu ambivalentisti, kun vastaan luistelee <strong>Jarkko Ruutu</strong> (suomalaisen henkivartijan eli goonin nimeä ei biisissä oikeasti mainita). Henkivartijoiden taistelu Buddyn viimeisessä pelissä menee draaman lakien mukaan viimeiselle minuutille, kun Ruutu vetäisee Buddylta tajun kankaalle. Syttyykö lopun taivaallinen valo Buddyn maalin, kuoleman vai molempien merkiksi? Sitä voi kysyä Zevonilta itseltään, jos pääsee hänen kanssaan joskus samaan taivaalliseen voileipäpöytään. (<strong>Gaius Turunen</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=H-CYJf2o7ZQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/H-CYJf2o7ZQ</a></p>
<p>Rannalle ruikuttamaan (eli jutun aihepiiriin kuuluvat, mutta tällä kertaa sivuutetut) jäivät muun muassa<strong> Chris Shiflett, The Divine Comedy, Fiery Furnaces, Dizzy Gillespie, Gogol Bordello, Handsome Furs, Malajube, The Pogues, The Sisterhood, Sun Kil Moon, Xzibit</strong> ja myös suomalaiseen kulttuuriin ansiokkaasti paneutunut <strong>Nits</strong>. Ehkä palaamme heidän pariinsa vielä joskus!</p>
]]></content:encoded>

    </item>
  </channel>
</rss>
