ABC oli parhaimmillaan heti esikoisalbumillaan Lexicon of Love, joka poiki The Look of Loven lisäksi hitit Poison Arrow ja All of My Heart.

Nuorgamin päivittäin ilmestyvän Popklassikot-sarjan seitsemäs osa on valmis. Nauti, kuuntele ja kommentoi!

Spotify-rajoituksista johtuen soittolistalta puuttuu Joan Jett & the Blackheartsin kappale I Love Rock N Roll. Lisätäksemme karkeaa merisuolaa märkiviin haavoihinne, olemme sisällyttäneet soittolistalle kappaleesta The Rock Mastersin (älkää kysykö) perin hidiöösin version.

Soittolistalla on kaikkea muuta kuin definitiivinen versio kahdesta muustakin kappaleesta: Split Enzin Six Months Leaky Boatsista kuullaan Extravagenza-albumilla julkaistu live-versio vuodelta 1993, kun taas Bow Wow Wow’n I Want Candysta kuullaan myöhemmin uudelleen äänitetty versio.

Näiden kolmen kappaleen alkuperäiset versiot voit kuunnella Youtuben avulla tästä (Joan Jett), tästä (Split Enz) ja tästä (Bow Wow Wow).

Vuoden 1982 Top 30

1. ABC – The Look of Love
2. Michael Jackson – Billie Jean
3. Madness – Our House
4. Violent Femmes – Blister in the Sun
5. The Clash – Rock the Casbah
6. Yazoo – Don’t Go
7. Dexys Midnight Runners – Come On Eileen
8. Grandmaster Flash & The Furious Five – The Message
9. Prince – Little Red Corvette
10. Lords of the New Church – Russian Roulette
11. Roxy Music – More Than This
12. New Order – Temptation
13. Billy Idol – White Wedding
14. Tears for Fears – Mad World
15. Carly Simon – Why
16. Toto – Africa
17. Associates – Party Fears Two
18. Duran Duran – Hungry Like the Wolf
19. Simple Minds – New Gold Dream (81-82-83-84)
20. Prefab Sprout – Lions in My Own Garden (Exit Someone)
21. Blancmange – Living on the Ceiling
22. Orange Juice – Rip It Up
23. Patrice Rushen – Forget Me Nots
24. Split Enz – Six Months in a Leaky Boat
25. Bow Wow Wow – I Want Candy
26. The Rock Masters – I Love Rock N Roll (Joan Jett)
27. Malcolm McLaren – Buffalo Gals
28. The Pale Fountains – Thank You
29. Eurythmics – Love Is a Stranger
30. Kid Creole & The Coconuts – Stool Pigeon

Linkki soittolistaan tästä.

Pale Fountains. Kuvan koira ei liity tapaukseen.

Nuori liverpoolilaisbändi The Pale Fountains julkaisi ensisinglensä (There’s Always) Something on My Mindin heinäkuussa 1982. Bändin laulaja-kitaristi Mick Headin tekemä biisi sekoitti puurot, vellit ja muut vastaavat liemet Virgin-levy-yhtiön tuolloisen A&R-miehen Rob Collinsin päässä aivan täysin.

Collins oli ilmeisen varma seuraavan supertähtiyhtyeen synnystä ja tarjosi tuntemattomalle The Pale Fountainsille tuohon aikaan tajutonta 150 000 punnan arvoista sopimusta, jolle bändi ei tietenkään sanonut ei. Kaksi viikkoa signaamisen jälkeen Collins jätti yhtiön. Epäselvää on, miten Pale Fountains liittyy tähän.

Joka tapauksessa suurella levy-yhtiöllä kaikki on aina suurempaa. Marraskuussa 1982 ilmestynyt Pale Fountainsin major-debyyttisingle Thank You ehtii vain neljännelle sekunnilleen, ennen kuin sen pianointrosta ponkaisee massiivinen jousijuusto, jota höystetään muutamaa sekuntia myöhemmin fiiniydessään koomisuuden rajoja kolkuttelevalla saksofonilla. Kun rahaa on, se pitää näyttää!

Säkeistössä laulaja Mick Head käy dialogia oboen kanssa ja kiittelee typerryttävässä tekstissä yllättävää lohduttajaa kauniista eleestä.

”Thank you for the way you try to say
There must be another kind of day
Thank you for the almost sudden attempt
It is so right”

Kertosäe hamuaa valtavia viulusäesteisiä kaariaan, ja viimeistään väliosassa Thank You uudelleenmäärittelee adjektiivin pompöösi. Samalla lohduttaja saa kertojan uskomaan itseensä ja tulevaisuuteen, ja naiivi optimismi tulvahtaa maailmaan.

”And then we will believe there’s just something for me
And I notice this sign, this certain feeling”

Thank Youn melodisten holvikaarten ja simppelin tekstin piti singauttaa sinisilmäsoulista, Burt Bacharachilta ja erityisesti Lovelta (alun perin yhtyeen nimi oli The Love Fountains) vaikutteita kerännyt Pale Fountains kerrasta brittisuuruudeksi.

Mutta toisin tietenkin kävi. Pale Fountainsin tapauksessa levy-yhtiö, tai ainakin sen A&R Collins, nimittäin ymmärsi hyvän musiikin päälle, mutta yleisö ei.

Thank You floppasi ja jäi brittien sinkkulistan sijalle 48. Sitä syvempään kaupallisen epäonnistuman alhoon joutuivat Pale Fountainsin loput singlet, jotka eivät nousseet listalle lainkaan. Siitäkään huolimatta, että nelikon syvälle unohduksiin kadonneesta sormuksesta löytyy Jean’s Not Happeningin ja Palm of My Handin kaltaisia sofistipopin kadonneita jalokiviä.

Lyhyeksi jääneen uransa aikana The Pale Fountains ehti julkaista kaksi kriitikkosiiveltä kehuja kerännyttä levyä, joista kumpikin nousi vaivoin brittilistan top 100:aan.

Jos pohditaan taas vaihteeksi asioiden oikeudenmukaista laitaa, bändin vuonna 1984 ilmestynyt kiillotettu ja bossa nova -vaikutteinen Pacific Street -debyytti olisi Prefab Sproutin Steve McQueenin, The Blue Nilen A Walk Across the Rooftopsin ja Aztec Cameran High Land, Hard Rainin ohella 1980-lukulaisen pehmeän ja suureellisesti tuotetun brittipopin kulmakiviä.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Vuonna 1988 Head perusti veljensä kanssa yhä elossa olevan brittirockbändin Shack, joka keräsi 1990-luvulla niin ikään kriittistä hyväilyä vailla huomattavampaa menestystä. Vuonna 1999 Head komeili silti NME:n kannessa, ja lehti nimesi hänet ”kadonneeksi neroksi ja yhdeksi sukupolvensa lahjakkaimmista lauluntekijöistä”.

Video ei ole enää saatavilla