Ensimmäisessä osto-oppaassamme listaamme 50 aidosti tarpeellista kokoelmalevyä. Nämä kokoelmat ovat ehdottomasti paras tapa tutustua artisteihin, joiden tuotanto on niin laaja, epätasainen tai hankalasti saatavissa, että kuluttajan sormi menee helposti suuhun.

Kaikki listalla olevat levyt ovat yhden tai kahden levyn laajuisia kokoelmia. Bokseja ei siis joukosta löydy.

Mitä levyjä listalle mielestäsi kuuluisi? Anna kommenttisi jutun lopussa tai lähetä ehdotuksesi perusteluineen osoitteeseen antti@nrgm.fi, niin otamme sen huomioon, kun laadimme kokoelmalevyjen osto-oppaan toisen osan!

01Aphrodite’s Child:
Singles+ (2003)
Kreikan kauneimmat karvapeikot Vangelis ja Demis Roussos loivat huimaa psykedeliaa ennen soolouriaan, Vangelis elokuvasäveltäjänä ja Roussos euroiskelmän vaikuttavimpana vibratona. 37 kappaletta.
Kuuntele: It’s Five O’Clock.

02 The Associates:
Singles (2004)
Morrisseytä (William, It Was Really Nothing) ja Robert Smithiä (Cut Here) inspiroineen Billy Mackenzien teatraalinen skottipopyhtye on 1980-luvun alun taidepopin unohdettuja helmiä. 28 kappaletta.
Kuuntele: Party Fears Two.

03 Beastie Boys:
Anthology – The Sounds of Science (1999)
Uraauurtavan hiphoptrion tuplakokoelma huomioi hittien lisäksi yhtyeen rohkeat seikkailut jazzin ja hardcoren maailmassa. 42 kappaletta.
Kuuntele: Shake Your Rump.

04 Billy Bragg: Must I Paint You a Picture? (2003)
Sympaattisen folkpunk-laulajan kokoelma on tuplalevyllinen työväen asiaa. Braggin kappaleista ovat onnistuneita versioita tehneet muun muassa Kirsty Maccoll (A New England) ja Dubstar (St. Swithin’s Day). 40 kappaletta.
Kuuntele: Greetings to the New Brunette.

05The Brian Jonestown Massacre: Tepid Peppermint Wonderland (2004)
Ondi Timonerin DiG!-dokumentin huuruisten antisankarien parhaat. Kokoelman julkaisun aikaan bändillä oli vyöllään jo yhdeksän albumia ja vuori pienjulkaisuja. 38 kappaletta.
Kuuntele: Nevertheless.

06The Chameleons:Return of the Roughnecks (1997)
Manchesterin postpunksuuruuden majesteettiseen sointiin on kylvetty Interpolin ja Editorsin siemen. Kokoelman rajoitetulla erikoisversiolla on mukana harvinainen Tony Fletcher EP. 14 kappaletta.
Kuuntele: Second Skin.

07The Chills:
Heavenly Pop Hits – The Best of Chills (1995)
1980-luvun jälkipuoliskon helmeilevintä kitarapoppia tehneen uusiseelantilaisyhtyeen parhaat. Kokoelma kattaa yhtyeen uran neljän ensimmäisen albumin ajalta. 16 kappaletta.
Kuuntele: Pink Frost.

08 Cocteau Twins:
Stars and Topsoil (2000)
Kottikärryllisen levyjä julkaisseen dreampop-pioneerin kimaltavimmat kristallisoinnut näppärässä paketissa. Vuodet 1982–1990 kattavalla levyllä on biisejä kuudelta albumilta ja kuudelta EP:ltä. 18 kappaletta.
Kuuntele: Carolyn’s Fingers.

09 The Damned:
Smash It Up – The Anthology 1976–1987 (2002)
Lontoolaisbändin parhaat niin punk-, new wave- kuin goottikausiltakin. The Damnedin voi tänä kesänä nähdä Tammerfestissä ja Helsingin Tavastia-klubilla. 35 kappaletta.
Kuuntele: Smash It Up (Part 2).

10 Dead Can Dance:
Wake (2003)
Brendan Perryn ja Lisa Gerrardin maailmanmusiikkia, ambientia ja goottisävyjä yhdistäneen taiderockyhtyeen seitsemän albumia käsittävän tuotannon helmet yksissä kansissa. 26 kappaletta.
Kuuntele: Rakim.

11 Dead Moon:
Echoes of the Past (2006)
Fred Colen työtäpelkäämättömän garagepunktrion kokoelma on Nuggetsin veroinen aarreaitta, jonka julkaiseminen on yksi Sub Popin suurimmista kulttuuriteoista levy-yhtiön historiassa. 49 kappaletta.
Kuuntele: Ricochet.

12 The Divine Comedy:
A Secret History (1999)
Brittiläisen barokkipopparin Neil Hannonin yhtyeen ensimmäiset viisi albumia napakasti tiivistettynä. Rajoitetulla versiolla on mukana ansiokas, harvinaisuuksista koottu kakkoslevy. 17 kappaletta.
Kuuntele: National Express.

13 Donovan: Troubadour –
The Definitive Collection 1964–76 (1992)
Linjakas tuplakokoelma kattaa skottilaulajan uran helmet alkuvaiheen folk-laulelmista pehmopsykedelian klassikoiden kautta 1970-luvun lempeään aikuispoppiin. 44 kappaletta.
Kuuntele: Wear Your Love Like Heaven.

14The Durutti Column:
The Best of the Durutti Column (2004)
Manchesterin kitaravelhon Vini Reillyn levyt ovat niin hankalasti saatavilla, että hänen tuotantoonsa tutustuminen kannattaa aloittaa tästä erinomaisesta tuplasta. 30 kappaletta.
Kuuntele: Otis.

15Eels: Meet the Eels – Essential, Vol. 1 1996–2006 (2008)
Mark ”E” Everettin melankolisimmat poplaulut mainion bonus-dvd:n höystäminä. Tsekkaa myös harvinaisuuksista koottu rinnakkaisjulkaisu Useless Trinklets! 24 kappaletta.
Kuuntele: Susan’s House.

16 Erasure: Pop! 20 Hits (1992)
Aliarvostetun syntikkapopduon kaikki olennainen löytyy tältä kokoelmalta. Vuonna 2009 julkaistulla Pop! 40 Hits -kokoelmalla biisien keskimääräinen taso on huomattavasti heikompi. 20 kappaletta.
Kuuntele: A Little Respect.

17 Felt: Absolute Classic Masterpieces (1992)
Belle & Sebastianin Stuart Murdochin suosikkiyhtye julkaisi 1980-luvulla kymmenen albumia ja kahdeksantoista singleä, joiden kaikkien a-puolet löytyvät tältä vaatimattoman näköiseltä kokoelmalta. 18 kappaletta.
Kuuntele: The Day the Rain Came Down.

18 The Field Mice:
Where’d You Learn to Kiss That Way (1998)
Sarah Recordsille levyttänyt tweepopin kulttinimi saa arvoisensa kohtelun tällä tupla-albumilla. Sisältää muun muassa Saint Etiennen versioiman Kiss and Make Upin. 36 kappaletta.
Kuuntele: Canada.

19 Grandmaster Flash, Melle Mel & The Furious Five:
The Definitive Groove Collection (2006)
Hiphopin pioneeriryhmän albumit ovat epätasaisia ja vaikeasta saatavissa, joten levyhyllyyn kannattaa hankkia alkajaisiksi tämä Rhino Recordsin tupla. 23 kappaletta.
Kuuntele: White Lines (Don’t Do It).

20 Guided by Voices: The Best of Guided by Voices – Human Amusements at Hourly Rates (2003)
Noin 74 500 albumia julkaisseen surinarockjumalan kokoelma tarjoaa vain kurkistuksen Robert Pollardin maailmaan – mutta edes sen. 32 kappaletta.
Kuuntele: I Am a Tree.

21 Richard Hell: Spurts – The Richard Hell Story (2005)
New York -punkin pioneerin ura The Neon Boysista Televisionin ja Voidoidsin kautta Sonic Youthin Thurston Mooren ja Steve Shelleyn sekä Gumballin Don Flemingin kanssa perustettuun Dim Starsiin. 21 kappaletta.
Kuuntele: Baby Huey [Dim Stars].

22 Daniel Johnston: The Late Great Daniel Johnston – Discovered Recoverd (2004)
Outsider-laulajan ”hitit” sekä alkuperäisinä että tunnettujen fanien, kuten Tom Waitsin, The Flaming Lipsin, Beckin ja TV on the Radion, versioina. 36 kappaletta.
Kuuntele: True Love Will Find You in the End.

23 Grace Jones: 20th Century Masters – The Millennium Collection (2003)
Kaikki olennainen rautamatamin erittäin epätasaiselta uralta. 20th Century Masters on Essentialin tapaan muutenkin kokoelmasarja, johon voi yleisesti ottaen luottaa. 11 kappaletta.
Kuuntele: My Jamaican Guy.

24Kollaa Kestää: Kokonaan – Jäähyväiset aseille (1995)
Tampereen ja kenties koko Euroopan sympaattisimman punkbändin koko tuotanto, joukossa Magazine-laina Syksy (Shot by Both Sides) ja Liisa Tavin tunnetuksi tekemä Jäähyväiset aseille. 26 kappaletta.
Kuuntele: Kirjoituksia kellarista.

25 The Left Banke: There’s Gonna Be a Storm – The Complete Recordings 1966–1969 (1992)
Walk Away Reneen säveltänyt barokkipopyhtye on pakollinen tutustumiskohde kaikille Lovensa ja The Zombiesinsa ahmineille. 26 kappaletta.
Kuuntele: Pretty Ballerina.

26 Mana Mana:
Complete… kaikki (1996)
Kaikki, mitä Joensuun ja Suomen synkin yhtye ehti äänittää ennen keulahahmonsa Jouni Mömmön itsemurhaa. Sisältää muun muassa omaleimaisen version Neljän ruusun kappaleesta Suikki! 18 kappaletta.
Mana Mana: Totuus palaa.

27 New Order: Singles (2005)
Lukuisista vuosien varrella julkaistuista New Order -kokoelmista ylivoimaisesti asiallisin. Varo etenkin sortumasta vuonna 2002 julkaistuun tynkäkokoelmaan International! 31 kappaletta.
Kuuntele: Bizarre Love Triangle.

28 Noitalinna Huraa!: Riittäähän noita linnassa (1997)
Otsikkonsa ankeasta sanaleikistä huolimatta mainio pikakurssi neljä albumia julkaisseen peräseinäjokelaisyhtyeen herkkään ja fantastiseen maailmaan. 21 kappaletta.
Kuuntele: Sirkus.

29 Orchestral Manoeuvres in the Dark: Messages – Greatest Hits (2008)
Paljon muutakin kuin Enola Gayn tehnyt OMD oli ennen kaikkea singlebändi, joten tämän parempaa tutustumistapaa yhtyeeseen ei ole eikä tule. 20 kappaletta.
Kuuntele: Messages.

30 Kari Peitsamo: Lähde autoiluretkelle suureen etelän kanjoniin (2003)
Hullukaan ei lähde perkaamaan nokialaisartistin tuotantoa albumi albumilta, kun vaihtoehtona on hankkia tämä erinomaisen kattava tuplakokoelma. Sisältää peräti 68 (!) kappaletta.
Kuuntele: Pallo.

31 Penguin Café Orchestra: Preludes, Airs & Yodels (1996)
Kamarimusiikki, folk ja musique concrète kohtaavat viehättävällä ja maanläheisellä tavalla tällä englantilaisyhtyeen retrospektiivilla. 19 kappaletta.
Kuuntele: Perpetuum Mobile.

32 Pet Shop Boys:
Discography (1991)
Aina ja ikuisesti paras Pet Shop Boys -kokoelma, vaikkakin vain yhden levyn laajuinen. Discography on lähtölaukaus rakkaudelle, josta ei ole paluuta. 18 kappaletta.
Kuuntele: Left to My Own Devices.

33 Prefab Sprout: 38 Carat Collection (1999)
1980-luvun fiksuimman brittipopbändin kokoelma on rakenteeltaan esimerkillinen: ykköslevyllä kaikki singlet, kakkoslevyllä albumiraitojen parhaat. Täyttä timanttia. 38 kappaletta.
Kuuntele: Goodbye Lucille #1.

34 Radiopuhelimet:
Varmaa hapuilua 1987–2002 (2006)
Sahatkaa! Oulun, Suomen ja koko maailman suoraselkäisimmän kitararockpartion ensimmäiset viisitoista vuotta timanttiseksi tuplakokoelmaksi puristettuna. 42 kappaletta.
Kuuntele: Jäämeri.

35 Saint Etienne: London Conversations (2008)
Tanssipopyhtyeen parhaat kahdella levyllä, jotka molemmat muodostavat oman, bändin siihenastisen uran kattavan kronologisen kokonaisuutensa. 36 kappaletta.
Kuuntele: Nothing Can Stop Us.

36 Screaming Trees:
Ocean of Confusion – Songs of Screaming Trees 1989–1996 (2005)
Kattava kokoelma grungesuosikin huippuvuosista. Bändin varhaisvaiheisiin voi tutustua Anthology: SST Years 1985–1989 -kokoelman avulla. 19 kappaletta.
Kuuntele: Alice Said.

37 Sisters of Mercy: A Slight Case Of Overbombing, Greatest Hits Vol. 1 (1993)
Goottirockyhtyeen singlet muodostavat kivikovan kokonaisuuden. Yhtyeen varhaistuotantoon voi tutustua Some Girls Wander by Mistake -kokoelman avulla. 12 kappaletta.
Kuuntele: Lucretia My Reflection.

38 Slowdive:
Catch the Breeze (2004)
Tuplalevyllinen shoegazingin sulosointuja kolme studioalbumia ja paksun tukun EP-levyjä tehtailleelta brittiyhtyeeltä, jonka levyjä ei kaupoista helposti löydä. 25 kappaletta.
Kuuntele: Alison.

39 Patti Smith:
Land 1975–2002 (2002)
Erinomainen oikoreitti punkin hovirunoilijattaren monipolviseen uraan. Ykköslevyltä löytyvät hitit, kakkoslevyltä harvinaisuudet. 30 kappaletta.
Kuuntele: Frederick.

40 Sparks:
Profile – The Ultimate Sparks Collection (1991)
Rhinon taatulla asiantuntemuksella koottu tupla on erinomainen pikakurssi kummajaismaisen popduon ensimmäiseen kahteen vuosikymmeneen. 40 kappaletta.
Kuuntele: Amateur Hour.

41 Stereolab:
Serene Velocity (2006)
Näppärin aloittelijan opas taidepopyhtyeen mahdottoman laajaan tuotantoon. Nälkäiset voivat sijoittaa rahansa suoraan Oscillons from the Anti-Sun -boksiin. 16 kappaletta.
Kuuntele: Cybele’s Reverie.

42 Swervedriver: Juggernaut Rides ‘89-’98 2CD (2005)
Aliarvostetun vaihtoehtorockyhtyeen ura kiteytyy kristallinkirkkaasti tällä tuplakokoelmalla. 33 kappaletta, joista kuuttatoista ei löydy bändin levyiltä.
Kuuntele: Duel.

43 Teenage Fanclub: Four Thousands Seven Hundred and Sixty-Six Seconds –
A Short Cut to Teenage Fanclub (2003)
Lähes aukoton best of melodisen skottibändin tuotannosta. Pakkohankinta jo Did I Say -biisin takia! 21 kappaletta.
Kuuntele: Mellow Doubt.

44 The The: 45 RPM – The Singles of The The (2002)
Älykkään brittipopin maestron Matt Johnsonin olennaisimmat kappaleet bändin kuudelta albumilta alkuperäisinä ja 12-tuumaisilla julkaistuina remix-versioina. 23 kappaletta.
Kuuntele: Uncertain Smile.

45 The Triffids: Wide Open Road – The Best of The Triffids (2010)
Dominon parrasvaloihin palauttama australialaisyhtye kuuluu
1980-luvun hienostuneen kitararockin vaiettuihin suuruuksiin. 18 kappaletta.
Kuuntele: Beautiful Waste.

46 Visage: Fade to Grey –
The Best of Visage (1994)
Epätasaisia albumeja tehneen syntikkapopyhtyeen olennaisimmat hetket mahtuvat tälle napakalle, vuoden 1983 kokoelmasta laajennetulle best-ofille. 12 kappaletta.
Kuuntele: Fade to Grey.

47 Scott Walker: Boy Child – The Best of Scott Walker 1967–1970 (1990)
Mestaribaritonin omat sävellykset viideltä ensimmäiseltä sooloalbumilta muodostavat huimaavan kokonaisuuden. 20 kappaletta.
Kuuntele: The Seventh Seal.

48 X: The Best – Make the Music Go Bang! (2004)
Rhinon asiantuntemuksella koottu tuhti tupla niputtaa yksiin kansiin viisitoista vuotta parasta Kalifornia-punkia. Muuta ei John Doen koplalta tarvitse. 46 kappaletta.
Kuuntele: Johny Hit and Run Paulene.

49 Yello: Essential (1992)
Euroopan eksentrisimmän ja viiksekkäimmän elektropopduon hittikokoelma on hämmästyttävästi myös yhtyeen yhtenäisin albumikokonaisuus. Omituiselle ystävällesi. 16 kappaletta.
Kuuntele: Bostich.

50 Yo La Tengo: Prisoners of Love – A Smattering of Scintillating Senescent Songs 1984–2003 (2005)
Kaikki oleellinen New Jerseyn nukkavieruilta indiepopveteraaneilta. Saatavilla myös harvinaisuuskokoelmalla laajennettuna triplalevynä. 26 kappaletta.
Kuuntele: From a Motel 6.

Puressence - suosittu Kreikassa.

Yleisen käsityksen mukaan 90-luvulla ei ollut mahdollista heittää ilmaan tyhjää siideripulloa ilman, että se olisi laskeutuessaan kolahtanut brittipopyhtyeen jäsenen kalloon.

On mahdollista, että tämä päti vain Lontoon Camdenissa ja Helsingin Punavuoressa, mutta vähintääkin on totta, ettei kukaan länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa toissa vuosikymmenellä elänyt joutunut kärsimään brittiläisen ja brittivaikutteisen popin alitarjonnasta.

Vanha viisaus myös kertoo, että jokaista Oasiksen ja Radioheadin kaltaista miljoonia myynyttä yhtyettä kohden oli tusina kakkosdivisioonan kitarapartioita kuten Elastica ja The Bluetones – joista ensimmäisen esikoislevy toki oli aikoinaan kaikkien aikojen nopeimmin myynyt brittidebyytti, ja joista jälkimmäinen sai omalla esikoisalbumillaan tönäistyä Oasiksen pois brittilistan kärjestä.

Usein jää kuitenkin kertomatta se hirvittävä tosiseikka, että jokaista Elasticaa ja Bluetonesia seurasi joukkueellinen Menswearin ja Echobellyn kaltaisia c-luokan yhtyeitä, joiden tennarien kannoissa roikkui vielä pubin täydeltä porukkaa, jotka musisoivat bändeissä kuten Cud, Thurman, World of Twist, The Bridewells ja My Life Story. Todennäköisesti myös näiden ihmisten serkuilla oli lukuisia yhtyeitä.

Hillitön ylitarjonta koitui monen kohtaloksi, mutta mukaan mahtui myös yrittäjiä, jotka olivat yksinkertaisesti väärässä paikassa väärään aikaan. Nyt esittelemme viisi brittipopyhtyettä, jotka mielestämme olisivat menestyneet paremmin 2010- kuin 90-luvulla.

1. Puressence

Jos White Liesin kakkoslevy Ritualin kaltainen väljähtänyt stadiongoottivitsi yltää brittilistalla kolmannelle sijalle, tällä vuosikymmenellä olisivat taatusti menestyneet myös manchesterilaisen Puressencen nimetön esikoislevy (1996) ja sitä seurannut Only Forever (1998). Olihan yhtyeen dramaattisessa paatoksessa tuhannesti enemmän ideaa ja tunnetta kuin White Liesin kliseemössössä.

Ei sillä, Puressence on edelleen olemassa ja nauttii jostain syystä huippusuosiota Kreikassa. Kotimaassaan heillä tuskin on enää listoille asiaa, ellei yhtye onnistu taas tekemään 90-luvun huippuvuosiensa kaltaisia pimeyden ja valon välillä tasapainottelevia pophelmiä.

Video ei ole enää saatavilla

Puressence – All I Want (1998)

2. Ultrasound

Kun 80-luvun lopulta asti keikkaillut ja omakustanteita julkaissut Ultrasound viimein nappasi levytyssopimuksen Nude Recordsin kanssa vuonna 1997, hypeä päätettiin rakentaa julkaisemalla neljä singleä ennen varsinaista esikoislevyä. 90-luvun tyyliin osa niistä julkaistiin kahdessa eri cd-formaatissa, ja bändillä riitti tekemistä jo pakollisten b-puoliraitojen tehtailemisessa.

Siinä vaiheessa, kun kunnianhimoinen debyyttialbumi Everything Picture saatiin pihalle pari vuotta myöhemmin, Ultrasound olikin valmista kauraa hajoamaan.

Sen lisäksi, että Ultrasoundin progressiivisen ja mielikuvitusrikkaan kitarapopin olisi pitänyt olla suositumpaa ihan millä tahansa vuosikymmenellä, nykypäivänä yhtyeellä olisi ollut puolellaan internet lukemattomine musiikkiblogeineen. Ehkä niiden myötä yhteyttä potentiaaliseen fanikuntaan ei olisi tarvinnut etsiä kymmentä vuotta.

Video ei ole enää saatavilla

Ultrasound – Floodlit World (1998)

3. The Field Mice

Vuonna 2011 voi olla vaikea käsittää, että sielunsukulaisuus 80-luvun hempeään indiepoppiin ja vaikutteet saman vuosikymmenen syntetisaattorimusiikista ovat voineet toimia todistusaineistona yhtyettä vastaan. The Drumsin elämä olisi ollut paljon vaikeampaa 90-luvun alussa, eikä helppoa ollut Field Micellakaan.

Kaksi mini-lp:tä, yhden albumin ja lukuisia singlejä julkaisseiden hiirulaisten urasta kertoo paljon, että vuonna 1999 ilmestynyt tuplakokoelma Where’d You Learn to Kiss that Way myi enemmän kuin yksikään bändin varsinaisista levyistä.

Vuonna 1991 hajonneen Field Micen myyntiluvut olisivat varmasti olleet kohdillaan nyt, kun C86-henkisen indien, New Order -elektropopin ja shoegazing-kitaroiden yhdisteleminen on suoranainen menestysresepti.

Video ei ole enää saatavilla

The Field Mice – It Isn’t Forever (1990)

4. Gene

Lontoolaisen Genen voi väittää aikanaan olleen jopa kohtalaisen suosittu yhtye, saihan kvartetti kaksi albumiaan brittien kymmenen kärkeen. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että bändi joutui kohtaamaan jatkuvia syytöksiä liialliselta The Smithsiltä ja Morrisseylta kuulostamisesta.

Muun muassa Wild Nothing ja Cats on Fire kiittänevät onneaan, ettei vastaava logiikka päde enää tänä päivänä. Loistavasta Vauxhall & I -albumista (1994) huolimatta Morrissey muistettiin brittipopin kultakaudella lähinnä puolidementoituneena rasistina ja nyrkkeilyn ystävänä. 2000-luvulla Mozista on taas tullut rakastettu indien kummisetä, jonka jälkiä on lupa seurata.

Kun Gene kirjaimellisesti yritti samaa vuosituhannen taitteessa, seurauksena oli yhtyeen hajoaminen. Los Angeles oli Morrisseylle ponnahduslauta uran uuteen vaiheeseen. Enkelten kaupungissa nauhoitettu konserttilevy Rising for Sunset puolestaan tiesi Genelle lopun alkua.

Video ei ole enää saatavilla

Gene – We Could Be Kings (1997)

5. The Beta Band

Psykedeelistä ilottelua modernilla kulmalla, elektronista folkia, räikeitä äänikollaaseja ja kaiken ytimessä tarttuvia popmelodioita – kuulostaako tutulta, Animal Collective?

The Beta Band lasketaan ehdottomasti 90-luvun yhtyeeksi, vaikka kaksi orkesterin kolmesta albumista julkaistiinkin 2000-luvun puolella. Yhtyeen maine perustuu nimittäin pitkälti alku-uran kolmeen kokeelliseen ep-julkaisuun ja niistä tehtyyn kokoelmaan, nimeltään osuvasti The Three E.P.’s – kyseinen kokoelma mainitaan Nick Hornby -filmatisoinnissa Uskollinen äänentoisto!

Kolme top 20 -albumia ja Radioheadin kanssa tehty kiertue ovat toki hienoja suorituksia miltä tahansa yhtyeeltä, mutta tämän vuosikymmenen avomielisessä musiikki-ilmastossa Beta Bandin ura olisi voinut hyvinkin jatkua paljon, paljon pidempään. Onni onnettomuudessa on laulaja Steve Masonin viime vuonna julkaistu upea sooloalbumi Boys Outside, jolle voi pedata pikkuklassikon asemaa.

Video ei ole enää saatavilla

The Beta Band – Dry the Rain (1997)

Jos jäit tämän luettuasi hinkumaan lisää 90-luvun brittipoppia, sitä on tarjolla artikkeliin liittyvällä soittolistallamme.