”Boys in bikinis /
Girls in surfboards /
Everybody’s rockin’ /
Everybody’s fruggin'”

Jos Joy Division oli uuden aallon Ingmar Bergman, The B-52’s oli sen John Waters – tosin ilman ylenmääräistä ulosteen syömistä.

Bändin roskaestetiikasta, retrofuturistisista surf-kitarasta ja -uruista, 1960-luvun kirpparivaatteista, postpunkin vieraantuneisuudesta ja nonsense-lyriikoista kokoon keitetty musiikki oli hölmöä, hauskaa ja outoa. Vähän niin kuin Waters. Lähelle samaa jäyhän sekopäistä tunnelmaa pääsi aikalaisista oikeastaan vain toinen outolintu, Devo.

Rock Lobster oli harkitun holtittomassa mutta kolkossa leikkisyydessään varsin omalaatuinen esitys. Kappaleen lyriikatkin ovat silkkaa eläinaiheista dadaa:

”In flew a sea robin /
Watch out for that piranha /
There goes a narwhale /
Here comes a bikini whale!”

Video ei ole enää saatavilla