Kuvassa Teddy Rileyn musertavaa ylivoimaa.

New Jack Swing. Siinä termi, johon ei juuri nykypäivänä törmää, vaikka kyseessä on ehkä eniten r&b:n ja hiphopin nykyiseen muotoonsa kehittymiseen vaikuttanut tyylisuuntaus. Tämä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa klubipopin, elektronisen tanssimusiikin ja hiphopin äänimaiseman r&b:n silkkiseen tulkintaan sekoittanut fuusiogenre avasi portit nykyään täysin yleiselle elektronisen ja mustan urbaanin musiikin yhteenjuottamiselle valtavirtahiteiksi.

Toki voidaan väittää, että New Jack Swing oli enemmänkin luonnollisen kehityksen tulos, jossa lukuisien toisiaan lainaavien tyylisuuntien yhteneväisyydet naitettiin lopullisesti toisiinsa, ja että eri genrejen sulautuminen nykyaikaisiksi fuusioiksi oli vain ajan kysymys. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että New Jack Swing oli aikanaan tuorein ja vaikutusvaltaisin, joskin lyhytaikaiseksi jäänyt tyylisuuntaus, jonka kultakausi tuotti tukun järkyttävän kovia biisejä niin tuolloin tuntemattomille tekijöille kuin popin suurimmille nimille.

New Jack Swingin asemaa viime vuosituhannen viimeisten vuosikymmenten musiikillisena merkkipaaluna kuvaa hyvin se, että monet kokeneet artistit pyrkivät jäljittelemään sen mestareiden soundia ja tekemään kappaleita, joissa suuntauksen vaikutukset olivat ilmeisiä. Esimerkiksi Princen tuon ajan tuotannossa voi kuulla selkeitä New Jack Swing -vaikutteita. Kuunnelkaapa vaikka artistin My Name Is Prince vuodelta 1992.

Samalla myös uudet ja nousevat artistit loivat suosionsa pohjan loihtimalla New Jack Swingin tiukkaan rytmikiertoon istutettuja hittejä. Esimerkiksi 1990-luvulla platinalevyjä kahmineen ja r&b:n kuninkaaksi kastetun R. Kellyn alkupään tuotannossa on lukuisia tyylilajin rajoihin täydellisesti istuvia teoksia. Mainittakoon nyt vaikka kappaleet She’s Got That Vibe ja Keep It Street.

New Jack Swingin valtakausi oli lyhyt, mutta hedelmällinen. Sen aikaansaannokset jalostettiin nopeasti yhä kiihtyvämmän genrerajojen yli loikkailun aineksiksi ja sen oma, sangen tunnistettava sointinsa alkoi kuulostaa vanhanaikaiselta. Mutta tyylilajin isäksi nimetyn mestarismiehen, tuottaja-artisti-levymoguli Edward ”Teddy” Rileyn uraa kehitys ei suinkaan kuopannut. Riley ehti jo New Jack Swingin kultaisina vuosina tuottaa tukun myös genren ulkopuolisia hittejä, ja ottipa hän suojateikseen myöhemmin alan kirkkaimpaan kärkeen nousseen Neptunes-tuottajaduonkin.

Tutustukaamme siis urbaanin svengin ruhtinaan laaja-alaiseen ja ehtymättömällä tyylitajulla laadittuun tuotantoon. Tässä Teddy Rileyn taidonnäytteitä aina parin vuosikymmenen takaisista timanteista viime vuosien eksoottisiin yhteistyökuvioihin.

#1 Kool Moe Dee – Go See the Doctor (1987)

Teddy Riley oli vasta 17-vuotias tuottaessaan newyorkilais-räppäri Kool Moe Deen ensimmäisen soololevyn singleksi päätyneen Go See The Doctorin. Jo tällä kappaleella on kuultavissa nykivien syntikkasoundien ja rumpukoneiden kiivasta yhteispeliä, joka myöhemmin jalostui yhtä tarttuvammaksi svengiksi. Kyseessä on myös yksi kaikkien aikojen parhaista sukupuolitauteja käsittelevistä kappaleista.

Video ei ole enää saatavilla

#2 The Classical Two – New Generation (1987)

Rap oli 1980-luvulla hurjan evoluution kourissa. Vielä tuoreen musiikkilajin mestarit kehittyivät niin lyyrisesti kuin tuotannolliselta osaamiseltaan jatkuvasti ja uusia, tuoreen kuuluisia tekijöitä nousi tasaisesti esiin.

Näihin aikoihin myös The Classical Two -duo kokeili siipiään, mutta jäi vain hetkelliseksi kuriositeetiksi. Heidän levyttämänsä New Generation on kuitenkin mainio kappale, joka muodostui varsinkin New Yorkissa paikalliseksi hitiksi ja lujitti näin kappaleen tuottajana toimineen Rileyn asemaa nousevana kykynä. Ja onhan tuo James Brown -sample tässäkin ihan toimiva.

Video ei ole enää saatavilla

#3 Spoonie Gee – I’m All Shook Up (1987)

Kool Moe Deen kanssa Threacherous Three -rapryhmässä alan pioneerityötä 1980-luvun alkupuolella tehnyt Spoonie Gee julkaisi ensimmäisen varsinaisen studiopitkäsoittonsa yli kymmenen vuotta uransa aloittamisen jälkeen. Vaatimattomasti nimetty The Godfather of Rap sisälsi myös nuoren Teddy Rileyn tuottaman I’m All Shook Upin, joka ihastuttaa kömpelössä romanttisuudessaan.

Video ei ole enää saatavilla

#4 Keith Sweat – I Want Her (1987)

Vuodet 1987 ja 1988 olivat Teddy Rileylle lopullisen läpimurron aikaa. Kovassa nosteessa ollut lahjakkuus kirjoitti, tuotti ja miksasi tukun toinen toistaan menestyksekkäämpiä hittejä. Tämän hittiputken aloitti 1980-luvun merkittävimpien r&b-artistien joukkoon esikoisalbumillaan Make It Last Foreverilla nousseelle Keith Sweatille kynäilty hittinippu, jonka kirkkaimmaksi tähdeksi nousi kiimaisesti pumppaava I Want Her.

Video ei ole enää saatavilla

#5 Johnny Kemp – Just Got Paid (1988)

Rahaa on ja nyt pannaan haisemaan! Johnny Kempin Grammy-ehdokkaaksi nostanut Just Got Paid on kuin 1980-luvun lopun juppien juhliin täsmäiskuna tuotettu palkkapäivän bailausanthem. Riley tarjosi kappaletta ensin New Edition -r&b-poikabändistä soolouralle lähteneelle Bobby Brownille, mutta tämä torjui sen. Lopulta kappale julkaistiin sen demolla laulaneen Johnny Kempin toisen albumin ensimmäisenä singlenä ja siitä tuli artistin uran menestyksekkäin kappale.

Video ei ole enää saatavilla

#6 Bobby Brown – My Prerogative (1988)

R&b-kultakurkku Bobby Brown ei ehkä tarttunut Just Got Paidiin, mutta kelpuutti Rileyn tuottamaan kappaleita vuoden 1988 menestysalbumilleen Don’t Be Cruel. My Prerogative oli Brownin kiukkuinen kommentaari häntä New Editionin hylkäämisestä arvostelleille kriitikoille ja faneille, ja sellaisenaan harvinaisen onnistunut. Kappale meni listaykköseksi Yhdysvalloissa ja sitä on myöhemmin coveroinut suhteellisen menestyksekkäästi muuan Britney Spears.

Video ei ole enää saatavilla

#7 Guy – Teddy’s Jam (1988)

Vuonna 1987 Riley perusti lapsuuden ystäviensä Aaron Hillin ja Timmy Gatlingin kanssa Guyn, New Jack Swing -soundia estottomasti tuutanneen r&b-ryhmän, jonka eponyymi esikoislevy vuodelta 1988 sisälsi neljä r&b-listoilla menestynyttä hittiä. Erityisesti vimmainen Groove Me ja Teddy’s Jam olivat tuon vuoden kirkkainta kärkeä.

Yhtye levytti myös nimikappaleen New Jack Swingin huippuvuosina julkaistuun New Jack City -elokuvaan. Huumekaupasta ja katujen väkivallasta kertova toimintapläjäys on suositeltavaa katsottavaa niin ajankuvansa, soundtrackinsa kuin siinä nähtävän Wesley Snipesin roolisuorituksen vuoksi.

Video ei ole enää saatavilla

#8 Big Daddy Kane – I Get The Job Done (1988)

Vaikka Teddy Riley tuotti 1980-luvun lopulla tolkuttoman määrän kovalaatuista r&b-svengiä ja herkkiä balladeja, ei hän koskaan hyljännyt hiphopin lihallisempaa ja räävittömämpää puolta. Lukuisista mestariteoksista Big Daddy Kanen kanssa levytetty I Get the Job Done sijoittui myös kaupallisesti menestyksekkäimpään kärkeen.

Video ei ole enää saatavilla

#9 Wee Papa Girl Rappers – Faith (1988)

Brittiläinen rapduo Wee Papa Girl Rappers ei popahtavuutensa vuoksi juuri saa mainintoja nykypäivän grimen ja gangstarapin värittämältä englantilaiselta hiphopkentältä, mutta yhtyeen 1980-luvun lopulla kokema lyhyt menestyskausi aurasi osaltaan tietä hiphopin menestykselle saarivaltiossa. Rileyn tuottama, sekä James Brown että George Michael -sampleja käyttävä Faith ei ollut aikanaan massiivinen hitti, mutta aivan helvetin kova biisi se kyllä on.

Video ei ole enää saatavilla

#10 Hi-Five – I Like The Way (The Kissing Game) (1990)

Mitä saadaan, kun laitetaan Teddy Riley ja ryhmä herkkiä, äitien ja tytärten sydämet äänellään sulattavia nuorukaisia samaan studioon? No vuoden 1991 Yhdysvaltojen listaykkönen tietysti.

Video ei ole enää saatavilla

#11 Wreckx-n-Effect – Rumpshaker (1992)

Teddy Rileyn pikkuveli Markell Riley oli jo 1980-luvulla saavuttanut menestystä oman yhtyeensä Wrecks-n-Effectin kanssa, joka oli noussut listoille muun muassa ytimekästä New Jack Swing-nimeä kantaneella hitillään. Jo tuolloin Teddy Riley oli osallistunut takapiruna levyjen miksaamiseen ja yhtyeen tuotannon kommentointiin, mutta täysivaltainen jäsen hänestä tuli vasta vuoden 1992 Hard On Smooth -albumin myötä. Levy oli alusta loppuun Rileyn tuotantoa, ja sisälsi megahitiksi nousseen Rumpshakerin. Nuoria naisia vähissä vaatteissa esitelleen musiikkivideonsa vuoksi yhtyettä paheksuttiin mediassa, mutta se ei estänyt kappaleen menestystä, pikemminkin se toimi tehokkaana markkinointikeinona.

Kappale on myös siksi historiallinen, että Rileyn siinä esittämät riimit olivat Neptunes-tuottajaduon tuolloin vasta 19-vuotiaan Pharrell Williamsin kirjoittamat, joten kyseessä on myöhemmin lukuisia listaykkösiä kahmineen tuottajagurun ensimmäinen Top 10-sijoitus biisinkirjoittajana.

Kappaleen kaiken kaikkiaan viidestä samplesta tunnistettavin on Lafayette Afro Rock Bandin Darkest Light -kappaleelta poimittu saksofoni, jota ovat Rileyn lisäksi kappaleillaan käyttäneet mm. Public Enemy, Jay-Z ja Ice Cube.

Video ei ole enää saatavilla

#12 Teddy Riley feat. Tammy Lucas – Is It Good To You (1992)

Tämä 1990-luvun alun herkistelyräpin suurmiehelle Heavy D:lle tehtailtu kappale sai vain vuosi julkaisunsa jälkeen uudelleentulkinnan tekijänsä toimesta, kun Riley ja Tammy Lucas levyttivät sen rikoselokuva Juicen soundtrackille. Tupac Shakurin ja Omar Eppsin tähdittämän elokuvan musiikkivalikoima on muutenkin tuon ajan rapin huikea Kuka Kukin On -kokoelma, sillä Rileyn lisäksi se sisälsi kappaleita mm. Naughty By Naturelta, Eric B. & Rakimilta, Big Daddy Kanelta, Too Shortilta ja Salt-n-Pepalta.

Video ei ole enää saatavilla

#13 Michael Jackson – Remember the Time (1992)

Kaikkien menestystensä jälkeen Teddy Riley pääsi työskentelemään popin kuninkaan kanssa tämän Dangerous-levyllä. Michael Jackson toivoi Rileyn uudistavan hänen soundinsa, ja sai mitä toivoi. Albumista tuli yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä poplevyistä, ja sitä on tähän päivään mennessä myyty yli 30 miljoonaa kappaletta.

Riley tuotti albumista puolet. Levyn hiteistä Jam, In the Closet ja Remember the Time olivat kaikki pitkälti hänen kirjoittamiaan. Dangerousia voidaankin pitää New Jack Swingin -kultakauden huipentuma, jonka jälkeisinä vuosina tyylisuunta ei enää koskaan saavuttanut aivan yhtä suurta menestystä.

Remember the Timen musiikkivideosta on vielä pakko sanoa erikseen, että olisinpa ollut sen tuotantopalavereissa paikalla. Harvoin on yhtä pöhköön juoneen satsattu yhtä paljon. Eddie Murphy faaraona ja koripallotähti Magic Johnson sivuroolissa? Yes we can!

Video ei ole enää saatavilla

#14 Michael Jackson – In The Closet (1992)

Koska Rileyn tuotantojälki saavutti Dangerousilla täysin uuden sulavuuden asteen ja popin kuningas oli vielä tuohon aikaan loistonsa huipulla, valittakoon levyltä toinenkin kappale tälle listalle. Knoppitietona kerrottakoon, että In The Closetilla kuultava naisääni ei kuulu videolla nähtävälle Naomi Campbellille, vaan Monacon prinsessa Stephanielle.

Video ei ole enää saatavilla

#15 Foxy Brown feat. Blackstreet – Get Me Home (1996)

Guyn hajottua 1990-luvun alussa, Riley perusti uuden r&b-ryhmän, Blackstreetin, josta kehkeytyikin yksi genren kaikkien aikojen merkittävimmistä yhtyeistä. Hitit Booti Call, Joy, Make U Wet, Fix, Don’t Leave Me ja erityisesti valtavan suosion saavuttanut, Popklassikot-sarjassammekin käsitelty No Diggity kelpaisivat vallan mainiosti esimerkiksi yhtyeen ylivoimaisesta nerokkuudesta. Päädyn kuitenkin täysin arpomalla kappaleeseen, joka ei ole yhtyeen omalta levyltä, eikä edes Rileyn tuottama, mutta yksi sen parhaista yhteistöistä. Niin herkkää, niin kaunista.

Video ei ole enää saatavilla

#16 Jay-Z feat. Blackstreet – City Is Mine (1997)

New Jack Swingistä takaisin tuhdimman rapin ja r&b:n ytimeen palannutta Rileytä parhaimmillaan. Glenn Freyn 1980-luvun hittikappaleesta You Belong To The City lainatun kertosäkeen laulaa Blackstreet. Kappale oli Jiggan menestyslevyn In My Lifetime, Vol. 1 ainoa Riley-tuotanto, ja erottuu siksi selvästi muusta levyn materiaalista. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon, että vaikka saksofoniosuudet kuulostavat myös Freyn biisistä lainatuilta, ne on tekijätietojen mukaan soittanut studiossa Neptunes-mies Chad Hugo.

Kappaleen video on myös silkkaa kultaa. Epäillyt-elokuvan (The Usual Suspects) avainkohtausta mukaileva pätkä saa toivomaan, että Jay-Z olisi muiden räppäreiden tavoin tehnyt enemmän elokuvarooleja.

Video ei ole enää saatavilla

#17 Exo – What Is Love (2012)

2000-luvulla Riley jatkoi lukuisien hiphop- ja r&b-kappaleiden tuottajana, mutta aivan 1990-luvun kultaisten vuosien kaltaista hittitulvaa hän ei enää saanut aikaiseksi.

Viime vuosina urbaanin rytmin mestari on kuitenkin saavuttanut tolkuttoman määrän hittejä Aasiassa. Lukuisien K- ja J-Pop-artistien kanssa työskennellyt tuottajalegenda on siis edelleen kaupallisen hittitehtailun ytimessä. Tässä Rileyn kiinalais-eteläkorealaiselle poikabändille Exolle tuottama ja kirjoittama heruttelu.

Video ei ole enää saatavilla

Belle & Sebastianin Stuart Murdochin Fox in the Snow -kappaleeseen tilaamalla Boys Noize -remixillä oli arvaamattomia vaikutuksia.

Doping toimii, siksi sitä käytetään. Myös musiikissa.

Nuorgam nostaa hattua Jason Nevinsille, Ferry Costenille, Armand Van Heldenille, Boris Dlugoschille, Todd Terrylle ja monelle muulle popmusiikin piikittäjälle. Ilman heidän lääkelaukkujensa aarteita lukemattomat hienot kappaleet olisivat jääneet alaviitteiksi musiikin historiaan sen sijaan, että olisivat kohonneet listojen kärkeen – ja usein singauttaneet esittäjänsä suosion uusiin sfääreihin.

Seuraavassa yhdeksäntoista kappaletta, joista ei olisi tullut hittiä ilman remixiä. Esittelemme niin alkuperäisen kappaleen kuin siitä tehdyn uusioversion, minkä lisäksi olemme laskeneet salaisella kaavan avulla, kuinka monta prosenttia kappaleen hittipotentiaali remixin myötä kasvoi.

Teksit ovat kirjoittaneet Markus Hilden (MH), Juha Merimaa (JM), Arttu Tolonen (AT), Gaius Turunen (GT) ja Anton Vanha-Majamaa (AVM). Editointi ja toimitustyö, sekä siitä johtuvat virheet, ovat Antti Lähteen.

#19 Jennifer Lopez – I’m Real

Ennen: Jenny from the Block rävähti kertaheitolla poptähdeksi If You Had My Love -hitillään vuonna 1999. I’m Realin ilmestyessä pari vuotta myöhemmin hän oli suositumpi kuin koskaan.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Murder Inc. -mafian villit vuodet 2000-luvun alussa innostivat Lopezia muokkaamaan sinkuistaan täysin uusia biisejä. I’m Realille palkattiin mukaan Ja Rule ja sen tempoa hidastettiin niin, ettei uusi versio kuulostanut juuri lainkaan nasevasti hytkyvältä emoraidaltaan. Hot 100 -listan ykkönen.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 39 %

I’m Realin remiksaus tehtiin USA:n hittiradioita varten ja siinä onnistuttiin erinomaisesti. Voidaan keskustella, onko se parempi kuin alkuperäinen. Minusta ei. (MH)

#18 Freddie Mercury – Living on My Own

Ensin: Queenin Ainoan Oikean Laulajan ensimmäinen soololevy Mr Bad Guy (1985) poiki pari isohkoa hittiä, mutta Living on My Own kangistui brittilistan sijalle 50 – mikä oli odotettavissa, kun kyseessä oli jo levyn kolmas singlelohkaisu.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Mercuryn kuoltua marraskuussa 1991 surukoneisto ylsi listamielessä lähes samanlaisiin saavutuksiin kuin John Lennonin poismenon jälkeen. Vanhojen soolokappaleiden remixeistä koottu The Freddie Mercury Album sisälsi Julian Raymondin remixin Living on My Ownista. Brittilistan kärkeen elokuussa 1993 ylsi kuitenkin alla oleva No More Brothersin remix.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 49 %

1980-luvun synapopilla ei olisi enää surukoneistokaan mahdollisimman isoa hittiä saanut, joten eurodanceksi oli biisi väännettävä. Raymondin remix on selvästi klubikäyttöön – alkuperäisen jazzpiano taipuu helposti myös housepianoksi. No More Brothersin versio on sisäsiistimpi ja tylsempi, hyvin ilmeistä listahittivarmistelua. Risuja ex-veljille myös Freddien hulvattomien vokaali-improvisaatioiden minimoimisesta. Tarkkavainuisempi eurodance-tuottaja olisi tajunnut, että tässä oli potentiaalia Scatmanin prototyypiksi! (GT)

#17 Cornershop – Brimful of Asha

Ensin: Intilaistaustaisen britin Tjinder Singhin kirjoittama Brimful of Asha oli Cornershop-yhtyeen neljännen levyn kolmas single. Bollywood-laulajatar Asha Bhoslea kunnioittanut kappale oli hieno pophelmi ja pikkuhitti ja nousi brittilistan sijalle 60.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Moni tykästyi Brimful of Ashan rentoon meininkiin. Yksi heistä oli Fatboy Sliminä paremmin tunnettu dj Norman Cook, joka teki kappaleesta remixin nopeuttaen sitä ja lisäten taustalle jytinää ja pauketta.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 52 %

Remix julkaistiin aluksi vain rajoitettuna 12 tuuman maksisinglenä, mutta se nousi niin suosituksi, että pian tarvittiin cd-painos. Kappaleesta tuli Cornershopin ensimmäinen (ja ainoa) listaykkönen. Vaikka remix on kappaleen tunnetuin versio, on Cornershop jatkanut kappaleen soittamista sen alkuperäisessä muodossa ja tempossa. Ratkaisu on perusteltu, sillä iskevyydestään huolimatta Cookin nopeutus vie laululta alkuperäisen letkeyden. (JM)

#16 David Bowie – Hallo Spaceboy

Ensin: Popin kameleontti kirjoitti Hallo Spaceboyn konseptialbumilleen 1. Outside (1995).

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Viralliseksi singleversioksi valittiin albumiraidan asemesta Pet Shop Boysin discohenkinen remiksaus, jolla Neil Tennant myös laulaa. Bowie ja Pet Shop Boys esittivät kappaleen vuoden 1996 Brit Awards -bileissä.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 56 %

Ihmiskunta ei vielä tunne kappaletta, jonka pophittipotentiaali ei olisi parantunut Neil Tennantin vokaaleiden ansiosta. (MH)

#15 Sneaker Pimps – Spin Spin Sugar

Ensin: Triphop alkoi olla jo menneen talven lumia, kun Sneaker Pimps julkaisi Becoming X -esikoisensa (1996). Niinpä sitä piti ryydittää kovin trendikkäillä dub-mausteilla.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Breikatakseen toden teolla hyvin coolin bändin piti turvautua populaarimpaan otteeseen. Amerikkalaisen dj-ikonin Armand Van Heldenin käsittelyn jälkeen Spin Spin Sugar nousi myös USA:n klubilistoille.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 58 %

Spin Spin Sugarista ei tullut remiksauksen ansiosta ainoastaan helpommin lähestyttävä vaan kenties myös parempi biisi – tai ainakin paljon tanssittavampi. (MH)

#14 Wildchild – Renegade Master

Ensin: Tanssituottaja Roger McKenzie ehti juuri maistaa listamenestystä ennen menehtymistään sydänkohtaukseen syksyllä 1995, vain 24-vuotiaana. Alkuperäinen Renegade Master ylsi brittilistan 11:nneksi.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Norman Cook eli Fatboy Slim, 1990-luvun lopun big beat -ilmiön keulakasvo, remiksasi Renegade Masterin talvella 1998 listakolmoseksi ja isoksi eurohitiksi.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 65 %

Biisi ei välttämättä parantunut, mutta tuolloin ultraviileän Fatboy Slimin näkemys nosti Wildchildin hetkeksi parrasvaloihin, vaikka hän ei uransa aikana ehtinyt julkaista mitään erityisen merkittävää. Sitä se nuorena kuoleminen teettää. Renegade Masterista tulikin ehkä enemmän Fatboy Slimin kuin Wildchildin hitti. (MH)

#13 Everything But the Girl – Missing

Ensin: Vuonna 1994 Tracey Thorn ja Ben Watt olivat folkjazzin veteraaneja, joiden ensimmäisestä levystä oli ehtinyt vierähtää jo kymmenen vuotta. Yhtyeen kahdeksas levy Amplified Heart ei sanottavasti uudistanut yhtyettä. Singleksi valittu Missing kuulosti toki kauniilta, mutta vain harva olisi veikannut kappaleelle elinkaarta pikkuklubien ja aikuisradion ulkopuolella.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 66 %

Terryn syöttämä pallo tuli ehkä arvaamattomasta suunnasta, mutta EBTG-kaksikko otti siitä tyylipuhtaan kopin. Kaksikon seuraavat levyt Walking Wounded ja Temperamental jatkoivat Missingin näyttämään suuntaan komein tuloksin. (JM)

#12 SWV – Right Here

Ensin: Sisters With Voices oli menestyksekäs 1990-luvun R&B-trio, jonka paremmat päivät lopahtivat miltei samalla kun swingbeat lakkasi kansaa kiinnostamasta. Debyyttialbumi It’s About Timen ensimmäinen single Right Here jäi vielä pikkuhitiksi, mutta pari seuraavaa hittiä tekivät kaupallisen läpimurron.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Right Heren remix (josta vastasi ensimmäisen version tapaan swingbeatin kultasormi Teddy Riley) sämpläsi selkeän tunnistettavasti Michael Jacksonin Human Naturea. Kappale pääsi vuoden 1993 Free Willy -elokuvan soundtrackille, jossa Jacksonin omalla Will You Be Therellä oli jo keskeinen rooli. Kaiken lisäksi soundtrack julkaistiin Jacksonin oman MJJ-levymerkin kautta. Teddy Rileyn Jackson-yhteydet (mm. Dangerous-albumin osittainen tuottaminen) selittävät nekin Right Heren vahvan jacksonistamisen.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 70 %

Yhdysvalloissa pärjääminen oli SWV:lle jo taattua, mutta mash-upilla Right Here saatiin myytyä albumin ostaneille uudestaan. Biisistä tuli bändin kotimaassa sen toiseksi isoin hitti (Billboardin kakkonen) ja Euroopassa ylivoimaisesti bändin suosituin. Muut SWV:n hitit eivät vanhalla mantereella kiinnostaneet levynostajia, mutta Right Here/Human Nature jaksoi Britanniassa peräti sinkkulistan kolmanneksi ja muuallakin top 20:n tuntumaan. Jackson-laina toimi siis takaporttina eurooppalaisten vieroksuman R&B:n myymisessä. (Knoppitiedon kerääjiä kiinnostanee, että bändin namecheckauksen hoitaa nuori Pharrell Williams!) (GT)

#11 Moloko – Sing It Back

Ensin: Róisín Murphyn ja Mark Brydonin Moloko nautti kulttisuosiota Brittein saarilla jo 1990-luvun puolivälissä, mutta juuri mikään ei viitannut tulevaan supertähteyteen. Sing It Back oli I Am Not a Doctor -albumin (1998) toinen sinkku ja raahusti brittilistan 45:nneksi.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Saksalaisen Boris Dlugoschin house-remiksaus teki Sing It Backista klubbaajien ykköshitin ja Molokosta lopulta jokaisen eurooppalaisen popnörtin suosikkiyhtyeen, kunnes bändin taru päättyi vuonna 2006. Sen sijaan Sing It Back täyttää tanssilattian yhä kuusi vuotta myöhemmin.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 72 %

Ilman Dlugoschin remiksausta Moloko olisi todennäköisesti jäänyt kyntämään indieklubeja ja brittilistojen ynnä muut -sijoituksia – sillä oletuksella, ettei Murphyn valloittavan eksentrinen olemus olisi riittänyt takaamaan laajempaa suosiota. (MH)

#10 Kelly Rowland – Work

Ensin: Destiny’s Childin toiseksi tunnetuin jäsen oli vaipumassa unholaan, sillä pitkään kypsytellyn Ms. Kelly -kakkosalbumin (2008) ensimmäinen lohkaisu Like This ei juuri kiinnostanut ja alkuperäinen Work jäi niin ikään huomiota vaille ansioistaan huolimatta.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Aiemminkin hittejä klubimuotoon sorvannut Freemasons-kaksikko muunsi Workin hengästyttäväksi arabirytmejä ja house-koukkuja viljeleväksi bilekilleriksi. Tuloksena vuoden parhaita biisejä ja iso listahitti Euroopassa.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 78 %

Work merkitsi selvää käännekohtaa Rowlandin uralla: hänestä tuli r&b-laulajan ohella myös tanssidiiva ja hänelle lankesi merkittävä rooli David Guettan tarinassa kohti megatähteyttä. (MH)

#9 Snoop Dogg – Wet

Ensin: Prinssi Williamin synttäreille tilaustyönä rustattu Wet on henkistä jatkoa vuoden 2007 uussoul-herkkupalalle Sexual Eruption. Kannabikselta käryävä flegmaattisuus ei kuitenkaan poikinut suurta hittiä. Kappale jäi Yhdysvaltain hiphop- ja r&b-listalla sijalle 40.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Kenet värvätään rukkaamaan missatusta mahdollisuudesta jättihitti? David Guettasta tietenkin. Patonkihousen kultasormi ymppäsi biisiin vähän Jomandan Don’t You Want My Lovea, nosti tempoa ja synnytti hitin, jollaiseen Dogg itse ei ole vuosikymmeneen yltänyt: kärkisijoja lukuisilla soittolistoilla, Yhdysvalloissa tanssilistan neljäs.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 84 %

Liikaa ei voi korostaa sitä, kuinka iso juttu on päästä tekemään töitä David Guettan kanssa. Tai saada hänet remiksaamaan kappaleesi. Snoop Doggin tähti oli ollut pitkään laskussa, mutta Sweat nosti sitä ainakin hetkellisesti ylöspäin. Guettan näkemys on täydellinen klubibangeri ja oikeastaan enemmän hänen biisinsä kuin Snoopin. Jälkimmäisen mukavuusalueelta ollaan aika kaukana, mikä on ihan hyvä, sillä Doggumentary (2010), jonka ensisinkku Wet oli, on täysin yhdentekevä sekasotku. (AVM)

#8 Eric B. & Rakim – Paid in Full

Ensin: Eric B. & Rakim on yksi hiphopin alkutaipaleen innovatiivisimmista yhtyeistä, ja Rakimia pidetään harvinaisen yksimielisesti yhtenä alan kaikkien aikojen parhaista solisteista. Paid in Full oli kaksikon ensimmäisen levyn viides sinkku. Sitä edeltäneet viisi singleä olivat käväisseet Billboardin R&B-listan hännillä.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Brittikaksikko Coldcut sai remix-toimeksiannon Island Recordsilta. Remix osoittautui niin suosituksi klubeilla, että sitä alettiin promota sinkkuna Britanniassa. Uusi versio Paid in Fullista oli Eric B. & Rakimin ensimmäinen oikea poplistahitti ja kaksikon avain maailmanmarkkinoille.

Lyhyt single-versio:

Video ei ole enää saatavilla

Niinikään legendaarinen 12″-miksaus:

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 86 %

Alkuperäisasussaan Paid in Full on minimalistisen tehokas veto ja hieno biisi, muttei mikään crossover-hitti. Coldcutin koristeltua Eric B. & Rakimin rytmimunan kuin Fabergé konsanaan, maailma oli taas yhden askeleen lähempänä syleilemään hiphopia aidosti globaalina kulttuurina. (AT)

#7 Tori Amos – Professional Widow

Ensin: Tori Amos raivasi osaltaan tietä Sheryl Crow’lle, Alanis Morissettelle ja muille laulunkirjoittajanaisille 1990-luvun alussa platinakerroksia haalineilla Little Earthquake– ja Under the Pink -albumeillaan. Professional Widow oli Boys for Pelen (1996) neljäs single, eikä siltä odotettu paljoakaan…

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: …kunnes Armand Van Heldenin remiksaus sai ilmaa siipiensä alle. Tuloksena Amosin kolmas top ten -brittihitti ja ainoa ykkönen. Remiksaus julkaistiin jo alkuperäisellä singlellä, mutta Radio Edit paraatipuolena vuodenvaihteessa 1996–97.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 87 %

It’s got to be big: Professional Widow ei alun perin tuoksunut pophitiltä, mutta van Heldenin remiksaus osui kaikin tavoin oikeaan saumaan. (MH)

#6 Simian – Never Be Alone

Ensin: Manchesterilaisen indieryhmän kakkoslevy We Are Your Friends poiki pikkuhitin Never Be Alone. Valju rock-veto heräsi henkiin ainoastaan kertosäkeessään eikä juuri kukaan sitä enää muista.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Vuonna 2006 ranskalainen Justice osallistui remix-kilpailuun We Are Your Friendsillä, joka rukkasi uusiksi brittiryhmän neljän vuoden takaisen biisin. Lopputuloksena oli voitto MTV EMA:ssa parhaan musiikkivideon sarjassa, mikä suututti Kanye Westin, jonka Touch the Sky jäi täten pystittä. NME listasi We Are Your Friendsin viidentoista viime vuoden parhaiden kappaleiden joukkoon.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 89 %

Modernin elektronisen musiikin suuri mestariteos on hävettävän hieno kappale. Justicen sopivan limainen tuotanto haisee tekonahalta ja pallihieltä, ja yksinkertaisen tehokas kertosäe pyörii biisin primus motorina. Taustalla tapahtuu kyllä kaikkea, mutta fokus on ennen kaikkea äärisimppelissä säeparissa ”we are your friends / you’ll never be alone again”. Voi tätä katkeransuloista toiveikkuuden tunnetta. (AVM)

#5 Suzanne Vega – Tom’s Diner

Ensin: Luka-singlellään taivaskanavilla keikkunut Suzanne Vega esitti jo vuonna 1981 kirjoittamansa Tom’s Dinerin täysin ilman säestystä. Molemmat kappaleet löytyvät Solitude Standing -kakkosalbumilta (1987).

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Ei mikään ihme, että DNA-tuottajakaksikko iski silmänsä ja korvansa Tom’s Dineriin. Biisi suorastaan huusi tuekseen maukasta tanssibiittiä. Remiksaus nousi listoille lopulta vuonna 1990, juuri Vegan kolmannen albumin Days of Open Handin ilmestyttyä eikä sitä julkaistu millään studioalbumilla.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 93 %

A cappella -esitykset eivät ole koskaan pärjänneet listoilla, joten mikä tahansa käsittely olisi tehnyt Tom’s Dinerista potentiaalisemman hitin. Biisi nousi muun muassa Saksan ykköseksi ja Britannian kakkoseksi. (MH)

#4 Primal Scream – I’m Losing More Than I’ll Ever Have

Ensin: Vuodesta 1986 vuoteen 1991 Primal Scream oli vain yksi keskinkertainen indiebändi satojen muiden juuri ja juuri levytyssopimuksen saaneiden joukossa. Sen kaksi ensimmäistä levyä, Sonic Flower Groove ja Primal Scream, olivat flopanneet. I’m Losing More Than I’ll Ever Have löytyy jälkimmäiseltä.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Kun bändin jäsenet löysivät ravet ja yhdestä niistä Andrew Weatherallin, alkoi tapahtua. Bändi pyysi mieheltä remixiä. Weatherall pisti biisin palasiksi ja kokosi uudestaan niin, ettei sitä enää tunnistanut entisekseen. Se sai uuden nimen, Loaded, ja aloitti prosessin, josta kasvoi niin monta elämää muuttanut ja Primal Screamin klassikkoliigaan nostanut Screamadelica.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 95 %

Weatherall taikoi koko homman ilmasta. On olemassa häviävän pieni mahdollisuus, että maailma olisi hullaantunut alkuperäiskappaleen kehnosta Rolling Stones -pastissista. Häviävän pieni. (AT)

#3 William Orbit – Barber’s Adagio for Strings

Ensin: Madonnan Ray of Light -albumin tuottajana läpi lyönyt Orbit päätti levyttää omat näkemyksensä taidemusiikin klassikoista. Uunista tuli Pieces in a Modern Style -albumi (2000).

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Hollantilainen Ferry Corsten puki Samuel Barberin Adagio for Stringsin trance-kuosiin. Versio meni brittilistan neljänneksi ja rohkaisi tuhannet ihmiset hankkimaan ambient-henkisen Pieces in a Modern Stylen.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 98 %

Ajatus alkuperäisestä albumiversiosta listahittinä on melko absurdi. Myös seuraavan, ja toistaiseksi viimeisen, brittihittinsä soolona Orbit sai uudelleenkäsittelyn avulla: Maurice Ravelin Pavane pour une infante défunten remiksasi mies itse. (MH)

#2 Los Del Rio – Macarena

Ensin: Sevillalainen lounge-duo Los Del Rio oli esiintymismatkalla Venezuelassa, kun duon osapuolista toinen, Antonio Romero Monge, sai yksityisjuhlissa tapaamastaan tanssijasta inspiraation rumban rytmillä etenevään kappaleeseen. Kappaleen nimeksi tuli ensin Ma’dalena, mikä viittasi Maria Magdalenaan ja siten kevytkenkäiseen naiseen. Yhtye levytti kappaleen useita kertoja, vuonna 1992 rumbana ja seuraavana vuonna flamenco-rumba-pop-fuusiona. Kappale sai suosiota espanjankielisessä maailmassa, ja Puerto Ricossa siitä tehtiin vaalilaulu.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Suosio Puerto Ricossa sai Macarenan leviämään Yhdysvaltojen latinoyhteisöihin. Miamissa se päätyi dj-kaksikko Bayside Boysin remiksaamaksi. Pian iso pyörä alkoi pyöriä: kappaleeseen kirjoitettiin englanninkielisiä sanoja (jotka annettiin naisäänelle laulettaviksi). Suurin oivallus oli kuitenkin kappaleen video, jonka tanssin kehitti lähteestä riippuen joko venezuelalainen salsaopettaja tai videolla itsekin tanssiva koreografi. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa lopputulos oli kansainvälinen megahitti, riesaksi asti levinnyt tanssi-ilmiö ja 1990-luvun paras tanssiraita.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 99 %

Macarena ketkutti Los Del Rion kaikkien aikojen yhden hitin ihmeeksi, vaikka happamien kommentaattorien – kuten remixin tehneiden Bayside Boysin – mielestä ihan koko kunnia ei ehkä kuulunut heille. Duo sai hitistään vain 25 prosentin osuuden, mutta teki kaksikosta varakkaita herrasmiehiä. (JM)

#1 Run-D.M.C. – It’s Like That

Ensin: It’s Like That oli klassikkobändin ensimmäinen sinkku. Hittinä se jäi vaatimattomaksi eikä yltänyt kuin sijalle 15 Yhdysvaltain R&B-listalle. Sinkku ja etenkin sen b-puoli Sucker MC’s olivat suosittuja hiphop-klubeilla 1980-luvun puolenvälin tienoilla, eli kulttibiisiksi It’s Like That jäi. Euroopassa se ei mennyt läpi edes sen vertaa. Vasta kolme vuotta myöhemmin Aerosmithin kanssa taltioitu Walk This Way teki kolmikosta tähtiä.

Video ei ole enää saatavilla

Sitten: Vuonna 1997 amerikkalainen house-dj Jason Nevins remiksasi kappaleesta säälimättömästi etenevän tanssipopjyrän. Kappaleesta tuli kansainvälinen hitti, yksi niitä kappaleita, joita ei pääse pakoon. Se oli brittilistan ykkösenä kuusi viikkoa vuonna 1998.

Video ei ole enää saatavilla

Kasvatti hittipotentiaalia: 100 %

Nevins kasvatti jo unholaan jääneen rapakontakaisen kulttisinkun hittipotentiaalia 100 prosenttia. It’s Like Thatin alkuperäisversiolla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta menestyä singlenä 1990-luvun lopussa. Nevinsilla maksettiin duunista muuten se normaali 5 000 dollarin kertakorvaus… (AT)