<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>


<rss version="2.0"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
  xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  >

<channel>
  <title>Nuorgam — Tapio Rautavaara</title>
  <atom:link href="https://www.nrgm.fi/artisti/tapio-rautavaara/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
  <link>https://www.nrgm.fi</link>
  <description>Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.</description>
  <lastBuildDate>Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000</lastBuildDate>
  <language>fi</language>
  <sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
  <sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
  <generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/s/a/a/saajuttujpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/s/a/a/saajuttujpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Puhutaanko hetki säästä? 10 laulua, jotka ovat käyttökelpoisia small talk -keskustelun avaajia</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/puhutaanko-hetki-saasta-10-laulua-jotka-ovat-kayttokelpoisia-small-talk-keskustelun-avaajia/</link>
    <pubDate>Wed, 02 May 2018 05:35:27 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Visa Högmander</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Uusi loppu]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=51056</guid>
    <description><![CDATA[Suomalaisten artistien kappaleista löytyy mainioita avauslauseita sekä tyhjänpäiväisiin että syvällisempiin keskusteluihin, joissa käsitellään small talk -keskustelunaiheiden peruskiveä: säätä.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-51057" class="size-large wp-image-51057" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/sa__a__juttu-700x394.jpg" alt="Yleisradion uutislähetyksistä tuttu Erkki Nysten (1948–2012) oli parempi puhumaan säästä kuin useimmat ihmisistä, koska hän oli mm. meteorologi." width="640" height="360" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/sa__a__juttu-700x394.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/sa__a__juttu-460x259.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/sa__a__juttu-768x432.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/sa__a__juttu-480x270.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/sa__a__juttu.jpg 940w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-51057" class="wp-caption-text">Yleisradion uutislähetyksistä tuttu Erkki Nysten (1948–2012) oli parempi puhumaan säästä kuin useimmat ihmisistä, koska hän oli mm. meteorologi.</p>

<p>Suomalaisten artistien kappaleista löytyy mainioita avauslauseita sekä tyhjänpäiväisiin että syvällisempiin keskusteluihin, joissa käsitellään small talk -keskustelunaiheiden peruskiveä: säätä.</p>

<p>Sää on hieno, pätevä ja mahtavan geneerinen keskustelunaihe tilanteissa, joissa ei välttämättä olisi muuten mitään muuta keskusteltavaa. Säästä on myös kirjoitettu paljon lauluja. Kokosimme kymmenen jollain tavalla sääsidonnaista kappaletta ja poimimme lauluista yhden lauseen, jota voi käyttää small talk -keskustelun avauksena.</p>
<h2>#1 Tapio Rautavaara – Sunnuntaina sataa aina (1955)</h2>
<p>Keihäänheiton ja jousiammunnan olympiavoittajan, näyttelijän ja laulajan 63 vuotta sitten levyttämä kappale, josta voisi poimia useampiakin avauslauseita alakuloiseen sääkeskusteluun.</p>
<blockquote><p>”Eipä taida auringolla meidän almanakkaa olla”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=138txBijp88" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/138txBijp88</a></p>
<h3>#2 Olavi Uusivirta – Ollaanko tämä kesä näin? (2014)</h3>
<p>Uusivirran kuudennen studioalbumin kolmas single, jonka sanoituksista voi poimia sujuvia lauseita sääjutustelun lisäksi keskusteluun menneistä kesistä.</p>
<blockquote><p>”Ollaanko tämä kesä näin<br />
Puistojen katveissa toistuvat kuviot”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=s6L3503xFTw" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/s6L3503xFTw</a></p>
<h2>#3 Mari Rantasila – Auringossa (1988)</h2>
<p>Näyttelijänäkin tunnetun Rantasilan hitistä nousi julkaisuaikanaan kohu sanoituksen itsetyydytysviittausten vuoksi. Sekä säänäkökulmasta että seksuaalisviritteisestä vinkkelistä keskustelunavauksia löytyy useita.</p>
<blockquote><p>”Kun taas on syksy, keltaiset lehdet mätänee<br />
Luumut tippuu syliin, kirsikat on kypsyneet”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=b6qBV1J8E9c" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/b6qBV1J8E9c</a></p>
<h2>#4 Pete Parkkonen – Kohta sataa (2017)</h2>
<p>Kahden ihmisen välisestä euforiasta kertovasta kappaleesta löytyy eroottisen tunnelman lisäksi mainiosti sääkeskusteluun sopiva punchline.</p>
<blockquote><p>”Kohta sataa”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=L9ZbJrxloQ8" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/L9ZbJrxloQ8</a></p>
<h2>#5 Vuokko Hovatta – Mustaa jäätä (2008)</h2>
<p>Laulaja-näyttelijä Hovatan debyyttisooloalbumin kappaleesta voi poimia sääkeskusteluun runollisemman lähestymistavan.</p>
<blockquote><p>”Viimeinen kurki kutsuu eksyneitä<br />
Huurteinen hiekkalinna murtuu kohti rantaa”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=OxPfzs8PYkg" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/OxPfzs8PYkg</a></p>
<h2>#6 Eppu Normaali – Suolaista sadetta (2004)</h2>
<p>Suomirockveteraanien kappaleesta voi poimia small talk -avauksen esimerkiksi tilanteeseen, jossa on poistumassa ravintolaillan päätteeksi kotiin.</p>
<blockquote><p>”Pitäisi mennä nukkumaan<br />
ulkona satelee”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=d0zFJ71hGH4" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/d0zFJ71hGH4</a></p>
<h2>#7 Pariisin Kevät – Häikäisee (2012)</h2>
<p><strong>Arto Tuunelan</strong> yhden miehen projektista yhtyeeksi kasvaneen Pariisin Kevään kolmannen albumin päätöskappaleesta löytyy kelvollista sääkuvastoa small talk -tilanteisiin.</p>
<blockquote><p>”Paras suojata silmät<br />
Mua häikäisee niin”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=kx93IvyJr_Y" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/kx93IvyJr_Y</a></p>
<h2>#8 Scandinavian Music Group – Kaunis Marjaana (2011)</h2>
<p>Scandinavian Music Groupin kappaleista löytyy runsaasti säätematiikkaa käytettäväksi sääkeskusteluihin.</p>
<blockquote><p>”Tänä aamuna heräsin elosalamaan”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=vYXbbu4_4NI" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/vYXbbu4_4NI</a></p>
<h2>#9 Don Huonot – Aurinkotanssi (1995)</h2>
<p>Vuonna 2003 virallisesti uransa lopettaneen ja sittemmin lyhyitä paluukiertueita tehneen yhtyeen singlen tekstistä voi poimia lauseita myös ilmastopoliittiseen keskusteluun.</p>
<blockquote><p>”Niin kauan kuin vesi virtaa<br />
tuuli käy ja taivas on sininen”</p></blockquote>

<h2>#10 Kari Tapio – Myrskyn jälkeen (1995)</h2>
<p>Vuonna 2010 kuolleen laulajan itsensä sanoittama kappale, joka kuvaa hänen elämänsä vaiheita ja taistelua alkoholiongelmaa vastaan. Sääpoliittisesti kappaleen pääsanoma on niin toteava, että keskustelun voi myös päättää siihen.</p>
<blockquote><p>”Myrskyn jälkeen on poutasää”</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=p11a6_nLDco" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/p11a6_nLDco</a></p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/j/o/h/johnnycashjpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/j/o/h/johnnycashjpg-500x500-non.jpg" />
    <title>”Jos Hämeenlinnaan vielä päästä vois” – 5 + 1 kovinta Johnny Cash -käännöstä</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/jos-hameenlinnaan-viela-paasta-vois-5-1-kovinta-johnny-cash-kaannosta/</link>
    <pubDate>Fri, 07 Dec 2012 09:30:33 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=37857</guid>
    <description><![CDATA[Eurooppa ja country ovat usein kivulias yhtälö, mutta Johnnyt Cashin lauluja on lokalisoitu täkäläiseen mielenmaisemaan luovasti ja parhaimmillaan jopa onnistuneesti.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-37859" class="size-full wp-image-37859" title="JohnnyCash" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2012/12/JohnnyCash.jpg" alt="Johnny Cash ei usko Jussi Raittisen varoituksia." width="617" height="409" /></a><p id="caption-attachment-37859" class="wp-caption-text">Johnny Cash ei usko Jussi Raittisen varoituksia.</p>
<p>Eurooppalainen country on joskus aika vaikea yhtälö. Country-musiikilla on vankka suosio joillain alueilla, kuten Iso-Britanniassa ja Irlannissa sekä Norjassa, mutta laadulla tai edes kiinnostavuudella ei niillä syntyvää musiikkia ole pilattu.</p>
<p>Paitsi se yksi norjalainen country-biisi, jossa lauletaan siitä miten joku näki elämänsä ensimmäistä kertaa mustan miehen jonkun länsirannikon kylän rautatieaseman raitilla. Se oli kiinnostava.</p>
<p>Suomessa on aina ollut mainittuihin alueisiin verrattuna aika hiljaista country-rintamalla. Kukaan ei ole tullut countrylla suosituksi. Monet jo valmiiksi suositut artistit ovat kylläkin välillä levyttäneet countrya: <strong>Kari Tapio</strong>, <strong>Tapio Rautavaara</strong>, <strong>Jussi Raittinen</strong>, <strong>Rauli Badding Somerjoki</strong>…</p>
<p><strong>Hank Williamsin</strong>, <strong>Johnny Cashin</strong> ja <strong>Willie Nelsonin</strong> muodostamasta countryn Isä, Poika ja Pyhä (piipun) Henki -kolminaisuudesta eniten suomennoksia on tehty Johnny Cashin kappaleista. Cashin klassikoiden sanoituksia on lokalisoitu luovasti ja välillä jopa onnistuneesti.</p>
<h2>#1 Inkeri Ketola – Tyttö kehräsi (I Walk the Line)</h2>
<blockquote><p>”Näin tyttö ootti aina hartaammin<br />
ja kehräämöstä syntyi tehdaskin<br />
on töissä miestä, naista tuhansin<br />
ja tyttönen, hän kehrää vain.”</p></blockquote>
<p><strong>Alun perin:</strong> Johnny Cash kirjoitti kappaleen rakkauden ja uskollisuuden tunnustuksena tuoreelle puolisolleen. Tarkoitus oli sanoa, että vaikka tien päällä houkutus kolkuttaa jatkuvasti pukuhuoneen oveen, ei Johnny aio sille ovea avata. Kappale oli Cashin ensimmäinen ykköshitti ja myi miljoonia.</p>
<p><strong>Suomeksi:</strong> Kappaleen käänsi<strong> Sauvo Puhtila</strong>, joka tunnetaan paremmin <strong>Saukkina.</strong> Tarina käsittelee yhä miehen ja naisen suhdetta, mutta nyt siihen on saatu ympättyä mukaan Finlaysonin tai vastaavan yrityksen syntyhistoria. Mies lähti laivalla maailmalle, ehkä Michiganiin kaivoksille tai jotain, ja nainen jäi kehräten odottamaan. Aikaa kului ja lankaa syntyi niin paljon, että oli pakko hankkia pääomaa ja perustaa tehdas. Niin helppoa se on, kun sen osaa. Mies tuli takaisin ja sai töitä rakkaansa vapriikista. Pisteet kotiin sovittajille pienestä ja naiivista melodianpätkästä, jota suomalaisessa versiossa viljellään. Kyllä Cash hämmästyisi.</p>
<p>Inkeri Ketolan ura laulajana oli lyhyt. Se kesti vuodesta 1959 vuoteen 1962. Hän lopetti ammattimaisen laulamisen epilepsian vuoksi, mutta aika puoliammattilaistasolla se oli siihenkin saakka ollut, koska 1960-luvun alussa ei juuri kukaan vielä tienannut elantoaan iskelmää laulamalla.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/BxjQm_XQH2Q" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/BxjQm_XQH2Q</a></p>
<h2>#2 Esa Niemitalo – Kivi on kylmä sisältä (Wreck of the Old 97)</h2>
<blockquote><p>”Kun kerroin niille, että aioin mennä heti duuniin<br />
ja muuttaa elämäni täydelleen<br />
ne ajoi pois ja paperini paiskasivat uuniin<br />
en saanut jäädä edes eteiseen”</p></blockquote>
<p><strong>Alun perin:</strong> Yksi 1920-luvun varhaiscountryn suurimpia hittejä, jonka Cash levytti esikoisalbumillaan. Helvetillistä vauhtia posottavan junakuskin tarina pohjautuu Virginiassa vuonna 1903 tapahtuneeseen onnettomuuteen ja pitää sisällään graafisen yksityiskohdan: <em>”Scalded to death by the steam”.</em></p>
<p><strong>Suomeksi:</strong> Esa Niemitalosta piti hienon baritoniäänensä takia tulla &#8221;Tapio Rautavaara jr.&#8221;, mutta monipuolinen työmies muutti 1970-luvulla Ruotsiin. Siellä alkoi sivu-ura kantrimuusikkona. Nämä levyt tehtiin omakustanteina aina yhdellä otolla soitettuja biisejä ja kotona liimailtuja kansia myöten. Kakkosalbumille <em>Elämän korttipeli</em> käännettiin Johnny Cashia kaksikin kappaletta: <em>Wreck</em> ja <em>Folsom Prison Blues.</em></p>
<p><em>Wreckin</em> käännöksessäkin on hirveän hikiset paikat, kun juuri linnasta vapautunut kundi astelee sosiaalitoimiston ovesta sisään. Alkuperäisen sanat kokonaan hylkäävä, Cashin syrjäytyneitä kunnioittavaa eetosta tavoitteleva versio on onnistunut. Tuolloin vielä merimiehenä sanoitustöidensä ohella työskennellyt <strong>Aappo I. Piippo</strong> kirjoittaa sossuahdistuksen ja mielivaltaiset virkamieskäytännöt esille vahvasti. Musiikillisesti versio toimii myös hyvin, vaikkei Cashin<em> At San Quentin</em> -ajan bändin mielipuolista livetikkausta edes tavoitella.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/XHRTYiaN8Ds" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/XHRTYiaN8Ds</a></p>
<h2>#3 Jarno Sarjanen – Kiven sisällä (San Quentin)</h2>
<blockquote><p>”Kai kiven sisään ainiaaksi jään<br />
Mut vankila vain hauska paikka ois<br />
Mies kaipaisi ei enää mihinkään<br />
Jos Hämeenlinnaan vielä päästä vois”</p></blockquote>
<p><strong>Alun perin:</strong> Yksi legendaarisimmista konserttihetkistä, San Quentinin vangeille ensiesitetty vankilahalveksunta. Kyseisellä <em>At San Quentin</em> -livelevyllä sympatiat Cashin ja vankiyleisön välillä kuuluvat niin vahvasti, että Cash olisi varmasti voinut saada aikaan mellakan niin halutessaan. Fiksu mies kun oli, niin tyytyi esittämään biisin kahdesti peräkkäin.</p>
<p><strong>Suomeksi: Junnu Vainion</strong> melko tuoreen käännöksen levytti ensin Tapio Rautavaara. Tuskatta se ei syntynyt; lopputulos oli monen lauluoton ja nauhanleikkauksien yhdistelmä. Pääasiassa omiin kappaleisiinsa keskittynyt Jarno Sarjanen, ensimmäinen varsinainen kantritähtemme, versioi käännöksen JP-Musiikin vankilaulukokoelmakasetille vuonna 1981. JP-Musiikki yhdisti mielellään Sarjasen ja Cashin jatkossakin: vuonna 1983 julkaistiin hieman häikäilemätön <em>Country Aces</em> -LP, jonka sisällöstä oli puolet Cashin, puolet Sarjasen esityksiä.</p>
<p><em>At San Quentin</em> -coverin lähtökohta oli kovin mahdollinen, mutta Sarjanen jos joku pääsi Cashin taajuudelle: mies osasi laulaa vahvasti myös niistä elämänurista, joista hänellä ei ollut kokemusta. Ongelmina ovatkin JP-Musiikin halpisstandardeja noudattava, pieteetillä Rautavaaran versiosta sellaisenaan kopioitu sovitus ja Vainion vankilaluetteloksi muuttuva sanoitus. Cashin sappea ei Suomessa olisi kuitenkaan uskallettu levyttää sellaisenaan, joten Vainion huumorimauste on ymmärrettävä vaihtoehto. Lopun punchline saattaa mennä joiltain nykykuulijoilta ohi, sillä Hämeenlinnan naisvankilan viimeinen jäänne, ainoastaan naisten käytössä ollut sellirakennus, purettiin vuonna 1976.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/Sn2GDBx7aI4" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/Sn2GDBx7aI4</a></p>
<h2>#4 Jussi Raittinen – Syöpäsairaala (Folsom Prison Blues)</h2>
<blockquote><p>”Muistan pienenä mä kerran neuvon äidiltä näin saan<br />
&#8217;Oma rakas pieni kulta, älä ryhdy polttamaan!&#8217;<br />
Mutta huvin vuoksi kerran mä tartuin tupakkaan<br />
Siitä sain mä keuhkosyövän, en tule koskaan toipumaan”</p></blockquote>
<p><strong>Alun perin:</strong> Cash kirjoitti kappaleen palvellessaan Yhdysvaltain ilmavoimissa Länsi-Saksassa. Soltuille oli näytetty valistamistarkoituksessa elokuva <em>Inside the Walls of Folsom Prison.</em> Biisi on yksi vahvimmin Cashin taiteilijanuraa määrittävistä biiseistä, ei vähiten kuolemattoman <em>”I shot a man in Reno just to watch him die”</em> -heiton ansiosta.</p>
<p><strong>Suomeksi:</strong> Cashin kappale sai ehkä alkunsa valistuksesta, mutta lopputulos ei kuulostanut kukkahattuiselta asennekasvatukselta. Sen puolen hoiti kotiin Cashin tietämättä Raittinen tällä tupakan ja äidin neuvojen huomiotta jättämisen vaaroista kertovalla laululla. 1970-luvun Suomessa ei olisi uskallettukaan julkaista sosiopaatin tarinaa sellaisenaan, vaan laulun kertojasta piti tehdä pimeätä pelkäävä rassukka, joka ei edes naista meinannut saada tai uskaltanut lähteä kavereiden kanssa kaupungille. Ja sitten poltti röökin ja kuoli siihen! Tekstin käänsi videossa steel-kitaraa soittava <strong>Roy Rabb</strong>.</p>
<p>Cashin kertoja ei tunnu katuvan muuta kuin kiinnijäämistään, mutta Raittisen käännöksen päähenkilö katuu syntymäänsäkin. Kaiken kaikkiaan todella onnistuneesti lokalisoitu 1950-luvun oikeistolaisista Yhdysvalloista 1970-luvun vasemmistolaiseen Suomeen. Jenkki-outlaw:sta tuli suomalainen peräkammarinpoika.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/qe-uj_CX-z4" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/qe-uj_CX-z4</a></p>
<h2>#5 Rauli Badding Somerjoki – Kun ei, niin ei (The Ways of a Woman in Love)</h2>
<blockquote><p>”Nyt vihdoinkin sen käsitin<br />
mä sinut menetin<br />
en pääse mokkasiineihin<br />
sen toisen kaverin”</p></blockquote>
<p><strong>Alun perin:</strong> <em>The Ways of a Woman in Love</em> ei ole Cashin oma kappale, vaan sen takana ovat itsekin Sunille samoihin aikoihin sinkkuja tehnyt <strong>Bill Justis</strong> ja myöhemmin samettisesta laulutyylistään tunnetuksi tullut countrypolitan-suuruus <strong>Charlie Rich</strong>. Cashin versio meni listakakkoseksi vuonna 1958. Se oli yksi Cashin noin puolesta tusinasta hitistä sinä vuonna. Aiheesta on olemassa Charlie Richin hieman soulahtahva, jopa jatsahtavakin versio, mutta Cashin on se, joka tunnetaan ja joka inspiroi Rautavaaraa tekemään käännöksen, jota Somerjoki tässä versioi. Funkki pois ja <strong>Tennesee Threen</strong> klassinen boom-chicka-boom tilalle.</p>
<p><strong>Suomeksi:</strong> Rautavaaran käännös on aika suora. Kyse on rakkaansa menettäneestä miehestä, mutta suomalaisessa versiossa kuvaan lisätään luokkakamppailu. Kun kertoja käy iltaisin stalkkaamassa eksäänsä tämän kotona, talon edessä on hieno auto. Kertojan auto on ikäloppu romu. Mysteeriksi jää, miksi kalliin auton omistaja käyttää mokkasiineja. Somerjoen sinkun julkaisun aikoihin hienolla autolla ajavalla jupilla olisi ollut jalassa Sebagon ”dokkarit”, mutta ehkä mokkasiinit olivat kova juttu 1960-luvun alussa, kun Rautavaara sorvasi tekstiä.</p>
<p><em>Kun ei niin ei</em> oli Somerjoen viimeisiä julkaisuja. Se ilmestyi loppusyksystä 1986 ja Somerjoki kuoli 14.1.1987. Uuden lp-levyn tekeminen jäi kesken.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=zZVEG5HrWlM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/zZVEG5HrWlM</a></p>
<h2>Bonus! Tapio Rautavaara – Yölinjalla (I Walk the Line)</h2>
<blockquote><p>”On mutka pimeässä aina arvoitus<br />
ja linjan pelastaa vain vaaran aavistus<br />
ja öinen kiitotie niin usein liukas lie<br />
kun ajan vain yölinjallain”</p></blockquote>
<p><strong>Suomeksi:</strong> <em>Yölinjalla</em> oli pitkään merkitty kokonaan Rautavaaran nimiin ja kappaleen Wikipedia-sivulta löytyy yhä tällainen maininta:</p>
<p>&#8221;Edelleenkin esiintyy näkemystä, että Cashin ja Rautavaaran laulut eivät ole sama sävellys. Rautavaaran kappale poikkeaa alkuperäisestä sekä melodialtaan että rytmiikaltaan: sen voisi sanoa olevan variaatio (ei käännösversio) Cashin kappaleesta. <em>I Walk The Linessa</em> ja <em>Yölinjassa</em> on samat säestyssoinnut, eikä säestyssoinnuilla ole tekijänoikeudellista suojaa.&#8221;</p>
<p>Aika epätoivoista. Korjatut tekijätiedot olivat voimassa vuodesta 1962 vuoteen 2008, jolloin <em>Kulkurin taival</em> -boksi julkaistiin.</p>
<p><em>Yölinjalla</em> oli alun perin Rautavaaran levyttämän <em>Kun ei niin ei</em> -sinkun b-puoli, mutta siitä tuli a-puolta isompi hitti. Rautavaaran sanoituksella ei ole mitään tekemistä alkuperäisen rakkauslaulun kanssa, vaan se rakentaa romanttista rekkamiesmyyttiä perinteisimmällä mahdollisella tavalla, countryn kautta.</p>
<p>Hauska yksityiskohta Rautavaaran vuonna 1962 levyttämässä versiossa on, että hän aloittaa jokaisen säkeen hymisemällä. Johnny Cash teki saman saadakseen kiinni säkeiden modulaatioista. Rautavaara levytti kappaleen toisen kerran vuonna 1965, ilman hyminöitä.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=BrlBWl_57Jk" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/BrlBWl_57Jk</a></p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/r/a/u/rautavaarajpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/r/a/u/rautavaarajpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Musisoivat urheilijat Top 40, osa 5</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/musisoivat-urheilijat-top-40-osa-5/</link>
    <pubDate>Fri, 25 Nov 2011 07:45:19 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=18845</guid>
    <description><![CDATA[Pasila, Porilaisten marssi!]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-18850" class="size-large wp-image-18850" title="Rautavaara" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2011/11/Rautavaara-700x673.jpg" alt="Voittaja, Kuningas Tapio." width="640" height="615" /></a><p id="caption-attachment-18850" class="wp-caption-text">Voittaja, Kuningas Tapio.</p>
<p>Kuluneiden vuosien aikana ovat urheilumaailman juhlituimmat sankarit kerääntyneet kisaamaan ja kilvoittelemaan taidoistaan musiikkimaailman saralla. Suomen rokkaavimman jalkapallosivuston <em>Vastapallon</em> asiantuntijaraadin <em>Nuorgamille</em> tuottama lista selvittää viimein, kenen äänijänteet kantavat pisimmälle ja kenen sävelasteikon skaala ulottuu laajimmalle!</p>
<p>Toisille meistä annetaan osaamista, lahjakkuutta ja talenttia lusikalla, toisille taas soppakauhalla, joillekin roppakaupalla, niin se vain on!</p>
<p>Asiantuntijaraati on valinnut kisaan mukaan menestyksekkäitä kilpaurheilijoita, jotka ovat osoittaneet taitonsa myös musiikin saralla.</p>
<h2>#8 Paul Gascoigne</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=dU0-fmKI0lU&#038;feature=player_embedded" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/dU0-fmKI0lU</a></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=T1urq4Vb0XM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/T1urq4Vb0XM</a></p>
<p>Brittien kulttipalloilija pelasi parhaat vuotensa Tottenhamissa, vuodet 1988-1992, siis, johdattipa Gazza Englannin vuonna 1990 MM-välieräänkin. Kansalliseen stereotypiaan verrattuna epätyypillinen mieliala- ja ongelmapelaaja joi kansallisen stereotypian mukaisesti reippaalla kädellä jo pelivuosinaan.</p>
<p>Sitä ei sitten kestänyt ruumis eikä varsinkaan mieli.</p>
<p>Gazzan muusikonura on miehen hullujen, hyvien hullujen vuosien perua.</p>
<p><em>Let&#8217;s Have a Party</em>, sukupolvensa <strong>George Best</strong> julisti toistaiseksi ainoan albuminsa tittelissä vuonna 1990. Gazzerin herkempää puolta valloittavasti esittelevä singlehitti <em>Fog on the Tyne</em> on folkrock-yhtye <strong>Lindisfarnen</strong> kanssa tehty pikkaisen reippaampi ja iloisempi, ajattomaan ysärisoundiin päivitetty versio heidän naavaisesta laulelmastaan.</p>
<p><em>Geordie Boys (Gazza Rap)</em> taasen on hieno Newcastlen seudun miespopulaation ylistys, Gazzarella on nimittäin kotoisin sieltä päin!</p>
<p>Gazza pääsi vierailijana lavalle myös <strong>Iron Maidenin</strong> Euroopan-kiertueella. Ennen <strong>Lou Reedin</strong> ja <strong>Metallican</strong> yhteistyötä ei metallimiesten ja boheemin yhteistyö ole ollut yhtä sulavaa.</p>
<h2>#7 Carl Lewis</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=jamJ4-C_TME" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/jamJ4-C_TME</a></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=fs0Z75o81tw" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/fs0Z75o81tw</a></p>
<p>Kansainvälinen Olympiakomitea valitsi Maailman-Kallen 20. vuosisadan urheilijaksi. Ja miksei olisi valinnut! Lewis on yhdeksänkertainen olympiavoittaja ja kahdeksankertainen MM-voittaja pikajuoksussa ja pituushypyssä. Vuonna 1984 hän voitti neljä olympiakultaa samoissa kisoissa eli teki &#8221;jesseowensit&#8221;. Lewis sai 1980-loppupuolella lähes lyömättömän tuntuisen arkkivihollisen <strong>Ben Johnsonista</strong>.</p>
<p>Lewisin musiikkiura on toistaiseksi jäänyt määrällisesti vähäiseksi, mutta laadullisesti sitäkin kovemmaksi! Ei ihme, että Lewis oli urheilu-urallaan niin voittoisa, kun hän saattoi hyräillä mielessään omaa jesseowensiuttaan ennustanutta ja luonutta <em>Goin&#8217; for the Gold</em> -kappalettaan. Oheisella videollaan <em>Break It Up</em> Lewis yhdistää musiikkiuransa ja urheilu-uransa taiteellisesti korkealaatuisella tavalla.</p>
<h2>#6 Vesa-Matti Loiri</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=nxuwBckJMSA" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/nxuwBckJMSA</a></p>
<p>Loiro on urheilijana uskomaton monilahjakkuus: toistaiseksi hän on voittanut 3 SM-kultaa vesipallossa ja yhden käsipallossa. Hän myös pelasi HJK:ssa jalkapalloa yhden kauden 1972. Jääkiekkoa Loiri pelasi Jokereiden kakkosjoukkueessa Kodin Kynttilöissä Suomen kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla. Joukkuelajeissa hän oli aina maalivahti.</p>
<p>Mutta hän oli myös nyrkkeilijä, ja bililjardissa parhaimmillaan SM-kisoissa 14. Biljardiliiton puheenjohtajuus lankesi vuosiksi 1994–1999 Vesku Show&#8217;lle kuin luonnostaan.</p>
<p>Lisäksi Lordi on näytellyt ja tosiaan myös hiukan laulanut, tosin kansainvälinen läpimurto on valitettavasti jäänyt toistaiseksi tekemättä.</p>
<p>Loiri loukkaantui 1990-luvulla vakavasti jalkapalloa pelatessaan. Omien sanojensa mukaan hän kävi lähellä kuolemaa ja sai ruumiista irtautumisen kokemuksen. Tätä elämystä hän projisoi ansiokkaasti myös videoleikkeessä, toivottaessaan kultaleijonat ja <strong>Timo Jutilan</strong> Helsingin Kauppatorille rempseän vauhdikkaissa merkeissä.</p>
<h2>#5 Guy Lafleur</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=15QJHH6CEUU" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/15QJHH6CEUU</a><br />
<p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=bGEbv615BCQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/bGEbv615BCQ</a><br />
<p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=JuwhMmHza4Q" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/JuwhMmHza4Q</a></p>
<p>Nyt hipsterit, jääkiekkovalmentajat ja hipsterijääkiekkovalmentajat sekä <strong>Tommi Forsström</strong> tarkkana siellä ironisten viiksienne katveessa!</p>
<p>Kanadalainen Guy Lafleur on eräs kaikkien aikojen lahjakkaimmista jääkiekkoilijoista. Siinä sivussa hän keksi blogihousen.</p>
<p>Lafleur pelasi NHL:ssä huikean uran 1971–1991 ja voitti viisi Stanley Cupia. Laitahyökkääjä ammensikin kekseliäästi juuri näistä kokemuksista myös muusikon uralleen.</p>
<p>Vuonna 1979, heti internetin ja bloggaamisen keksittyään Montrealin yöelämässä hyvin viihtynyt Lafleur julkaisi ainoaksi jääneen levynsä <em>Lafleur</em>. Levyllään Guy siis todellakin lausuu, hönkii ja kuiskii ajatuksiaan jääkiekon syvimmästä olemuksesta, itse asiassa neuvoo junioreille, kuinka hoki-homma hoidetaan, disco-taustojen päälle.</p>
<p>Koutsi hoitaa ja tässä meillä on OGLK, Original Guy Lafleur Koutsi!</p>
<p><strong>Sébastien Tellier</strong> on velkaa koko tuotantonsa tälle levylle. Levystä julkaistiin sekä englannin- että ranskankielinen versio. Levy on todellinen harvinaisuus, koska kaikki ovat halunneet sen itselleen eivätkä ole halunneet siitä luopua.</p>
<p>Vuonna 1981 Lafleur nukahti Cadillacinsa rattiin ja melkein kuoli kolarissa. Pala korvaa lähti pois – ja ehkä samalla lähti myös sävelkorva, kun uusia levyjä ei ole tullut&#8230;</p>
<h2>#4 Matti Nykänen</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=4-CIpluQ_GI&#038;feature=results_video&#038;playnext=1&#038;list=PL848878AA6875F165" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/4-CIpluQ_GI</a></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/oS3xLDp9aIM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/oS3xLDp9aIM</a></p>
<p>Kaikkien aikojen mäkihyppääjä voitti olympian mitalit sekä maailman mestaruudet ja cupit, kaikki takalaudasta täysillä! Siinä olivat primosulagat ja jensweissflogit pahvia – ja ovatko he edes levyttäneet?</p>
<p>Kun Nykäsen hyppyura oli lopuillaan, joukko liikemiehiä otti häneen yhteyttä tarkoituksenaan tehdä hänestä laulaja, kertoo Wikipedia.</p>
<p>Tuntuu, että Matin musiikki on ollut luonamme aina. Siihen nähden on yllättävää, että hän on julkaissut vasta kolme levyä – mutta ne ovatkin sitäkin laadukkaampia!</p>
<p><em>Yllätysten yö</em> (1992) oli jymymenestys ja myi kultaa. <em>Samurai</em> 1993 oli taiteellinen voitto, mutta kaupallinen pettymys. Vuoden 2002 comeback-single <em>Elämä on laiffii</em> toi Matin takaisin lavoille ja vuonna 2006 julkaistu <em>Ehkä otin, ehkä en</em> vakiinnutti viimein suosion.</p>
<p>Nykäsen suuri oivallus on kahden yhteensopimattomaksi uskotun musiikkityylin, discon ja rockin, naittaminen toimivaksi ns. fuusioksi.</p>
<p>Matti haluaa kehittyä laulajana ja artistina edelleen, joten jätetään hänet nyt neljänneksi, vaikka urheilijana hän ei koskaan näin alas vajonnutkaan.</p>
<h2>#3 Muhammad Ali</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=t9Rj58ZTUNc&#038;feature=related" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/t9Rj58ZTUNc</a><br />
<p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=lu6h6hnxx9o" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/lu6h6hnxx9o</a></p>
<p>Kaikkien aikojen nyrkkeilijä! Kaikkien aikojen isoin ego! Vietnamin sodan vastustuksen symboli! Räp-musiikin kanta-isä! Altzheimerin taudin kasvot! Mitäpä ei olisi Muhammad Ali ehtinyt?</p>
<p>Vuonna 1963, kun oli vielä <strong>Cassius Clay</strong>, Ali julkaisi levyn <em>I Am the Greatest</em>, jota voidaan pitää räp-musiikin syntymänä – sekä sanomaltaan, musiikiltaan että leissaukseltaan.</p>
<p>Sekä nyrkkeilijänä että artistina Ali leijui kuin perhonen ja pisti kuin ampiainen.<br />
Ohessa tyylinäyte lyriikoista, kuin suoraan nyky-räpsäytyksestä on se!</p>
<blockquote><p>&#8221;This is the legend of Cassius Clay<br />
The most beautiful fighter in the world today<br />
He talks a great deal, and brags indeed-y<br />
Of a muscular punch that&#8217;s incredibly speed-y<br />
The fistic world was dull and weary<br />
But with a champ like Liston, things had to be dreary&#8221;</p></blockquote>
<p>Musa-ura sai jatkoa vuonna 1974, kun Ali kutsui ystävänsä (mm.<strong> Frank Sinatra</strong> ja <strong>Richie Havens</strong>) taisteluun Hammaspeikkoa vastaan ja julkaisi levyn <em>Ali and His Gang vs. Mr. Tooth Decay</em>.</p>
<h2>#2 Pelé</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/dpi5FS5vVSQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/dpi5FS5vVSQ</a><br />
<p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=iMMytbRoiFM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/iMMytbRoiFM</a><br />
<p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=AxCmXeNTC4I" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/AxCmXeNTC4I</a></p>
<p>Pelé yhdellä ällällä ei esittelyjä kaipaa: kaikkien aikojen jalkapalloilija, kolminkertainen maailmanmestari, 1 281 maalin tekijä, melkein<strong> Litmasen</strong> veroinen.</p>
<p>Liian harva tietää, että Pelé oli mestari myös kitaristina ja säveltäjänä. 1970- ja 1980-luvuilla Pelé teki musiikkia monille brassiartisteille.</p>
<p>Hän kirjoitti kappaleen <em>Perdao, Nao Tem</em>, jonka esitti legendaarisen <strong>Eliz Reginan</strong> kanssa.</p>
<p>Sambista <strong>Jair Rodriguesin</strong> kanssa Pele esitti laulunsa <em>Abra a potreira</em>. Vuoden 1977 elokuvan <em>Pelé</em> soundtrack on Pelén ja <strong>Sergio Mendesin</strong> säveltämä. Pelén ensimmäinen sooloalbumi <em>Pelé Ginga</em> julkaistiin vuonna 2006. Älppärillä vierailee muun muassa<strong> Gilberto Gil</strong>.</p>
<p>Pele on elämänsä aikana kirjoittanut yli 500 laulua. Hän haaveilee vanhoilla päivillään musiikillisesta yhteistyöstä <strong>Bonon</strong> kanssa, ja mikä olisikaan luontevampaa?</p>
<h2>#1 Tapio Rautavaara</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=0FaN3TatpBU" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/0FaN3TatpBU</a><br />
<p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=vGGoKswUpCo" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/vGGoKswUpCo</a></p>
<p>Niin kova kuin taso tässä kisassa onkin ollut, ei voittajasta ole epäselvyyttä. Ja mikä parasta, voitto tulee Suomeen!</p>
<p>Tapio Rautavaara voitti keihäänheiton kultamitalin Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 ja jousiammunnan maailmanmestaruuden joukkuekilpailussa 1958. 1940-luvulla Rautavaara tunnettiin parhaiten urheilijana ja sitten filmitähtenä. 1950-luvusta lähtien laulamisesta muodostui hänen päätyönsä.</p>
<p>Syvä-ääninen Rautavaara oli ehdolla <em>Tarzanin</em> rooliin <strong>Johnny Weissmullerin</strong> lopetettua liaanihommat. Rakastettu reissumies ja kulkuri, sotien jälkeisten sukupolvien yhdistävä mieshahmo oli koko kansan vaari. On huutava vääryys, miten<strong> Johnny Cash</strong> varasti <em>Yölinjalla</em>-kappaleen ”omakseen”!</p>
<p>Mutta mitäs näistä!</p>
<p>Pasila, <em>Porilaisten marssi</em>!</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=Xj5XmtS9nyY" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/Xj5XmtS9nyY</a></p>
<p class="loppukaneetti">Sarja päättyy.</p>
]]></content:encoded>

    </item>
  </channel>
</rss>
