Kimmo Pohjosen muhkea hanuri on ollut jo pitkään muun muassa David Bowien kiinnostuksen kohteena.

Kuten Nuorgamissa jo huhtikuussa todettiin, suomalainen nykykansanmusiikki elää ja voi hyvin. Viimeksi keskiviikkona 12. lokakuuta Tsuumi Sound System esiintyi rockbändin elkein Musiikkitalon loppuunmyydylle Black Box -salille, jonka eturivin tytöt kirkuivat kilpaa viulusupertähti Esko Järvelälle.

Tsuumi Sound Systemin kaltaiset bändit ovat jo pitkään hakeneet vastakaikua sieltä, missä skenet ovat laajemmat ja bändien ilmaisu otetaan auliimmin vastaan – eli kaikkialta muualta kuin Suomesta. Etenkin Keski-Euroopassa keikkapaikat ja klubit ovat bändin keikoilla jatkuvasti täynnä. Japanissa suosio on ollut jo pitkään taattua, varsinkin kun musiikkia myydään siellä Melancholic Nordic Beauty -henkisillä mielikuvilla, ja maailmanmusiikkilistoilla suomalaiset ovat menestyneet perinteisesti aina Yhdysvaltoja myöten.

Rockadillo-levy-yhtiö juhlistaa 20-vuotista taivaltaan Lost in Music -tapahtumassa Tampereen Yo-talolla perjantaina 21. lokakuuta. Illan artisteihin kuuluvat muun muassa Värttinä, Wimme ja Sakari Kukko, jotka ovat kotimaisen etnomusiikkiskenen pitkän linjan raskassarjalaisia. Sen kunniaksi Nuorgam muistuttaa lukijoita muutamasta suomalaisen kansanmusiikin kansainvälisesti merkittävimmästä saavutuksesta.

Värttinä Rock in Riossa 2001

Värttinä julkaisi vuoden 2000 alussa kahdeksannen studioalbuminsa Ilmattaren ja lähti sen tiimoilta perinteiselle maailmankiertueelleen. Levy julkaistiin tammikuussa 2001 Brasiliassa, mikä poiki bändille keikan myös Rock in Rio -festareilla, ensimmäisenä suomalaisena esiintyjänä. Yleisöä oli noin 200 000, ja vaikka suuri osa tuskin tuli paikalle juuri Värttinän takia, on keikka jäänyt bändin historiaan yhtenä ikimuistoisimmista.

Video ei ole enää saatavilla

Rock in Rion -keikkaa ei Youtubesta löydy, mutta tämä samana vuonna Unkarin Sziget-festivaalilta taltioitu keikka korvannee puutteen oivasti.

Kansanmusiikkia Jools Hollandin seurassa

Suomalaiset rockyhtyeet eivät ole Jools Hollandia ja hänen mainiota tv-ohjelmaansa juurikaan kiinnostaneet. Radioheadin, R.E.M.:n ja PJ Harveyn lomassa show’ssa on sen sijaan piipahtanut kolme suomalaista kansanmusiikkiesiintyjää: Mieskuoro Huutajat, Kimmo Pohjonen ja Sväng.

Video ei ole enää saatavilla

Huuliharppukvartetti Sväng pääsi oikein juhlalähetykseen eli vuoden 2008 uudenvuoden Hootenanny-jaksoon!

Keikkailu maissa, joista muut vain uneksivat

Maailman- ja kansanmusiikin kentällä festivaaleja järjestetään usein angloamerikkalaiselle rock-kulttuurille vähemmän tutuissa maissa. Joku Iron Maiden on saattanut kiertää Malesiassa asti, mutta harva muu – jollei sitten satu soittamaan vaikkapa Jouhiorkesterissa. Kvartetti käväisi vuonna 2009 Sarawakin Rainforest Festivalilla. Muun muassa tästäkin kokoonpanosta tuttu Pekko Käppi oli myös hiljattain visiitillä Dushanben konservatoriolla Tadjikistanissa.

Sakari Kukko on taasen kiertänyt Piirpauken kanssa jo vuosikausia niin Intiassa, Kuubassa, Turkissa kuin Afrikassakin. Eikä ihme, kun ottaa huomioon minkälaista maailmanmusiikillista sillisalaattia bändin tuotanto on alusta asti ollut.

Video ei ole enää saatavilla

David ja Patti diggailevat Kimmoa

Lontoon Southbank Centressä vuodesta 1993 järjestetty Meltdown-festivaali on yksi Iso-Britannian kiinnostavimmista taidetapahtumista. Festivaali toimii All Tomorrows Partiesin periaatteella: yksi taiteilija tai kulttuuripersoona kuratoi kunkin vuoden ohjelman.

Vuonna 2002 oli David Bowien vuoro, ja hän valitsikin paikalle Kimmo Pohjosen esittämään kaksi konserttia, joista toinen koostui Bowie-covereista, toinen Pohjosen omasta tuotannosta. Toisen kerran Pohjonen ja rumpali Sami Kuoppamäki kutsuttiin paikalle 2005, Patti Smithin toimesta. Tällä kertaa duo versioi Jimi Hendrixiä.

Vuonna 1996 festivaalin kuratoi suomalainen nykysäveltäjä Magnus Lindberg, jonka bändivalintojen joukossa oli – mikäpä muukaan kuin Värttinä.

Video ei ole enää saatavilla

Ievan polkka

Tradimelodiat ovat kulkeneet pitkin maailmaa jo ennen teknologian aikakautta, ja kenties tämäkin kappale on tunnettu esimerkiksi Irlannissa Finnish Polka -nimellä jo pitkän aikaa. Bleach-animesarjasta ja Loituma-yhtyeen tulkinnasta tehty Leekspin-mashup huhtikuussa 2006 kuitenkin teki Ievan polkasta internet-sukupolven kenties tunnetuimman kansanlaulun.

Orihime-hahmon purjonpyörittelyä on Youtubessa katsottu yli 2 miljoonaa kertaa, ja kappaleesta on väännetty toinen toistaan hämmentävämpiä remixejä. Pari albumia 1990-luvun puolivälissä julkaissut Loituma nousikin yhtäkkiä suureen kansainväliseen tietoisuuteen, ja bändi esiintyi muun muassa Ruotsissa Pablo Franciscon stand-up-show’ssa.

Video ei ole enää saatavilla

Lost in Music: Rockadillo 40-vuotta juhlakonsertti Tampereen Yo-talolla perjantaina 21.10. Iiro Rantala, Wimme, Värttinä, Anssi Tikanmäki Orchestra, Jarmo Saari, Sakari Kukko ja yllätysesiintyjiä. Liput 20 euroa.

Mm. Tsuumi Sound Systemissä ja Friggissä vaikuttavat Tommi Asplund ja Esko Järvelä kuuluvat suomalaisen nykyfolkskenen arvostetuimpiin nimiin.

Jos artikkeli Viisi kansanmusiikkilevyä, jotka popnörtin on syytä kuunnella ei ollut tarpeeksi, tässä vielä 13 kappaleen Spotify-lista. Vaikka melko harva bändi on toistaiseksi kyseiseen palveluun löytänyt, kattaa lista ainakin laajan skaalan suomifolkkia traditionaalisemmasta materiaalista uusiin sävellyksiin, joikuihin ja Ville Kankaan avantgardistiseen viuluprogeen. Sokerina pohjalla huuliharppukvartetti Svängin versio Joe Hisaishin sävellyksestä Hayao Miyazakin Liikkuva linna -elokuvaan.

1. Tallari – Polka efter blinda Pelle (15 Years of Finnish Folk, 2006)
2. Markku Lepistö – Aosta (Polku 2006)
3. Tsuumi Sound System – Casino (Hotas 2007)
4. Hedningarna – Täss’on nainen (Trä 1994)
5. Pekka Lehti & Wimme Saari – Pohjantappi (Outo voima, 2001)
6. Milla Viljamaa – Raquel (Paras aika päivästä, 2009)
7. Frigg – Jalla Jalla (Economy Class, 2008)
8. Värttinä – Liigua (Ilmatar, 2000)
9. Maria Kalaniemi – Niityt ja vainiot (Bellow Poetry, 2006)
10. Pekko Käppi – Yhtenä päivänä kompastuit (Thoughts from Screeching Lake, 2009)
11. Ulla Pirttijärvi – Niillá-ánde (Áibbaseabmi, 2008)
12. Qwenland – Kotona maailmankaikkeudessa (Music By Ville Kangas, 2007)
13. Sväng – Liikkuva linna (Jarruta, 2008)

Kuuntele soittolista Runolaulusta viuluprogeen – suomifolkin 13 puolta.