”Nykyiskelmän tärkein Suomi-neito on Heidi Kyrö. Perinteisen tanssilavaiskelmän taitaja on asemoinut itsensä meidän Suomi-neidoksi.”

Kotimaan ja naisten rinnastaminen on populaarimusiikissa tavallista, mutta sen sisältä löytyy myös kiinnostavia sävyeroja. Veikko Halmetoja tutki asiaa.

1800-luvun lopulla Suomi-neito yleistyi suomalaisuuden ja Suomen symbolina. Se elää konservatiivisessa kuvastossa yhä varsin samanlaisena kuin syntyhetkellään. Monen mielikuvissa Suomi-neito on kansallispukuun pukeutunut nuori nainen, jolla on pitkät vaaleat hiukset ja siniset silmät.

Suomi-neito on Suomen symboli, mutta se on myös kielikuva, jolla viitataan suomalaisiin naisiin. Tämä kotimaan ja naisten rinnastaminen on populaarimusiikissa tavallista, mutta sen sisältä löytyy myös kiinnostavia sävyeroja. Nyt esittelemme kuusi tärkeää laulua Suomi-neidosta.

#1 Heidi Kyrö – Sun Suomineitos oon

Video ei ole enää saatavilla

Nykyiskelmän tärkein Suomi-neito on Heidi Kyrö. Perinteisen tanssilavaiskelmän taitaja on asemoinut itsensä meidän Suomi-neidoksi. Laulussa Sun Suomineitos oon matka läpi pitkän maan on metafora eroottiselle leikille. Laulun kohde on Suomi-neitoa piirittävä miesoletettu, joka tarjoaa Kuopiossa neidolle ”kukkoa hehkuvaa” ja jota on syytä varoittaa: ”luoja varjelkoon sua ettei kiehdo naapurimaat!”

#2 Veljenpojat – Suomineito

Video ei ole enää saatavilla

Veljenpojat räppäsi vuonna 2012 Suomi-neidosta tavalla, joka on varsinainen malliesimerkki ylistämällä alistamisesta. Suomi-neidot ovat olemassa miehiä varten. Suomi-neidot ovat kauniita tänään, ne ovat kauniita myös aamulla ja tietenkin suomalaiset naiset ovat luomunaisia. ”Suomi on tuhansien naisten maa, jos voisin niin oisin kaikken kaa!”

#3 Jani Wickholm – Suomen neito

Video ei ole enää saatavilla

Jani Wickholm laulaa Suomen neidolle. Tässä laulussa ollaan lähellä alkuperäistä Suomi-neito-symboliikkaa. Saattaa olla, että tässä on tarkoitus aidostikin laulaa kotimaalle, olla aidosti rakastunut Suomeen, laulaa suomelle kuin morsiolle. Sanoituksessa on muutama mainio oivallus. Maantieteellinen ja historiallinen asema idän ja lännen välissä tiivistyy mainioon säkeeseen: ”Hän on idästä noussut ja mua mukanaan vaatii länteen laskeutumaan!”

#4 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit – Suomineito

Video ei ole enää saatavilla

Sir Elwoodin hiljaiset värit julkaisi 2006 kesäkuussa sinkun Suomineito. Se oli ensimmäinen sinkku seuraavana vuonna ilmestyneeltä levyltä. Laulu on puhdas kansanlaulunomainen rakkauslaulu, jossa on kaksi toimijaa, sekä Suomi-neito että laulun miesoletettu kertoja. Juhannusyönä seinäruusuna viihtyvä Suomi-neito rakastuu eikä vain rakastu: ”Kun savun tuoksussa hän antautuu, ja taas vuoden naisena täyttää.”

#5 Hector – Suomi-neito

Kun Hector laulaa Suomi-neidosta on kyseessä käännösiskelmä amerikkalaisesta piiraasta, Don McLeanin hitistä American Pie. Biisissä myös viitataan käsitykseen ensimmäisistä seuramatkoista suomalaisten naisten seksilomina. Ylipäätään laulun sanat ovat pikkunäppärästä huumoristaan huolimatta tai juuri siitä johtuen vanhaa asetelmaa toistavia: ”Oi, Suomi-neito, rakkaimpain, On neitsyydestäs muisto vain! Mä Espanjasta kortin sulta sain!”

#6 Laineen Kasperi – Suomi-neito

Video ei ole enää saatavilla

Laineen Kasperi voitti Suomi-palkinnon vuonna 2016. Jo vuonna 2010 hän räppäsi Suomi-neidosta. Biisissä Suomi-neito kasvaa metaforaksi suomalaisesta elämäntavasta. Sanoitus pitää sisällään paljon tunnistettavaa, paljon ahdistavaa ja paljon älykkäitä rinnastuksia: ”Miks ihmees teit meist tälläsii äpärii? On pääkallojen tilalla luisii kypärii. Seitsemii veljii, dopingeista feimei huoltoasemii, teitä ja röökaavii teinei.”

Neil Young on iloinen, että hänen kappaleitaan käännetään suomen kielelle. Oikeasti, on on.

On hyvin kliseistä sanoa maalmantähdestä näin, mutta jurossa Neil Youngissa on jotain suomalaista. Suorapuheinen kanadalainen on pyörinyt – 1980-luvun pieniä irtiottoja lukuunottamatta – hard rockin, countryn ja balladien välisessä kolmiossa lähes viisi vuosikymmentä ja tehnyt suomalaistenkin rakastamia kappaleita.

Siksi on kummallista, miten vähän Youngin tuotantoa on käännetty suomeksi. Kirka on esittänyt kaksi Youngin kappaletta, samoin Love Recordsille levyttänyt Avaruuslintu. Muut käännökset ovat olleet enemmän tai vähemmän satunnaisia.

Hittistatuksestaan huolimatta Rocking in the Free Worldin on kääntänyt suomeksi vain Hector, eikä hänkään saanut versiolleen julkaisuoikeutta. Hän on tosin esittänyt Vapaa maailma -kappaletta usein livenä. Käännöksenä se menee osastoon ”ihan hauska”. ”Vapaa maailma kun bailaa” -kertosäettä ei vain voi hyvällä tahdollakaan pitää kovin onnistuneena.

Suurin osa Young-käännöksistä tehtiin luonnollisesti 1970-luvulla, mutta tälle listalle on päätynyt jopa kaksi 1990-luvulla tehtyä tulkintaa. Tuoreimpana Young-kääntäjänä on kunnostautunut Mustat Kalsarit -yhtyeen Juuso Paaso, jonka versio Zuma-levyn Cortez the Killeristä on yhtyeen Musta kasetti -julkaisulla. Cortez-suomennoksen voi katsoa YouTubesta. Varsinaista nauhoitettua versiota emme tähän hätään löytäneet, joten Cortez jäi pois tältä listalta.

Kenties surkuhuipaisin suomalaisista Neil-käännöksistä on Sigin Tähdenlento, joka on versio American Stars ’n’ Bars -levyn klassikkokappaleesta Like A Hurricane. Rumpufilleillä täytettty ja 1980-luvun stadionsfäärejä tavoitteleva kappale kaatuu monella tasolla. Erityisesti silloin, kun kertosäkeen ”I wanna love you but I’m getting blown away” -säe muuttuu suomen kielellä muotoon ”tahdon rakastella sua mut putoon pois”, alkaa kuulija vääntelehtiä tuolillaan vaivaantuneesti.

Tähdenlento ei listalle kelvannut, ei myöskään Vapaa maailma, mutta nämä viisi kappaletta kelpasivat.

#5 Avaruuslintu – Etelään (Southern Man)

”Tuuli kääntyy jo etelään
ristit roihuten käryää
mustain kyynelten huuto tää
joukkohautoihin heitetään”

Alun perin: Neil Youngin tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuva Southern Man käsittelee mustien kohtelua Yhdysvaltain syvässä etelässä. Niilo pyytää etelän miehiä palauttamaan mustille heille kuuluvat oikeudet ja kunnian. Etelän miehet iskivät takaisin Sweet Home Alabaman muodossa, ja kappaleessa Young mainitaan jopa nimeltä. Lynyrd Skynyrdin ja Youngin välinen kanssakäyminen oli kuitenkin varsin veljellistä ja kunnioittavaa.

Suomeksi: Love Recordsin Avaruuslintu käänsi Southern Manin antirasistisen sanoman ja kontekstin suoraan suomen kielelle, kulttuuria vaihtamatta. Ristit palavat tässäkin versiossa. Ku Klux Klania vastaan oli helppo laulaa Suomessa, vaikka olisihan täällä ollut omiakin asioita käsiteltävänä – miten kääntyisi Southern Man vaikkapa saamelaisten oikeuksia käsitteleväksi lauluksi? Avaruuslinnun psykerock-sovitus ei ole kaikista onnistuneimpia, vaikka aikakauden henki siitä hyvin välittyykin.

#4 Kirka – Ihmeihminen (Heart of Gold)

Video ei ole enää saatavilla

”Jos menis pois nyt vaan ja yksin jäisin
ois muisto vain tuo ihmeihminen
mä hänet löytää taas yrittäisin
rakkain mulle tuo ihmeihminen
häntä tunne en”

Alun perin: Neil Youngin uran suurin hitti on saanut lukuisia tunnustuksia. Kanadalaisten mielestä se on kolmanneksi paras kanadalainen kappale kautta aikain. Tämän jälkeen Young ei tuntunut yrittävänkään tehdä yhtä populaareja kappaleita. Heart of Gold vei hänet omien sanojensa mukaan ”keskitielle, joka muuttui tylsäksi”, joten hän suuntasi ojaan. Oja- eli Ditch-trilogialla viitataan Youngin tuotannossa kolmeen Harvest-levyn jälkeen ilmestyneeseen levyyn.

Suomeksi: Alkuperäisestä ei ole tässä Kari Tuomisaaren käännöstyössä tietoakaan. Tässä ei kierretä maailmaa tai etsitä täyttymystä, vaan kummastellaan läheistä, yhtä aikaa tuttua ja outoa ihmistä. Tuomisaaren teksti olisi kenties toimivampi toisessa kontekstissa, sillä Youngin maineikkaaseen sävellykseen sovitettuna se tuntuu melko epäsopivalta. Kirka tulkitsee kappaleen kuitenkin loistavasti.

#3 Pienet Miehet – Kanelipuun alla (Cinnamon Girl)

Video ei ole enää saatavilla

”Aamulla taas tulee todellisuus
on kaunis kanelipuu unelmaa
koskaan en mä sua saa, saa, saa, saa”

Alun perin: Ensimmäisen Crazy Horsen kanssa tehdyn levyn avaava Cinnamon Girl on levyversiona Neil Youngin ja tämän varhaisen yhteistyökumppanin, kitaristi Danny Whittenin duetto. Alkuperäisen ”kanelitytön” on väitetty olevan folklaulaja Jean Ray.

Suomeksi: Alun perin Cinnamon Girlin suomensi Jarkko Laine, ja tuon version ovat esittäneet muun muassa Kirka ja Zero Nine -yhtyeen Martti Mäntyniemi. Pienet Miehet -yhtye levytti 1990-luvun alussa oman versionsa kappaleesta, mutta ei saanut sille julkaisuoikeutta. Sitä jaettiin yhtyeen lähipiirille seiskatuumaisena sinkkuna. Neil Youngia paljon kuunnellut laulaja-rumpali Jäky Järnefelt onnistui käännöksessään Lainetta paremmin, ja Pienten Miesten Young-tulkinnalle särmää tuo myös utuinen väliosa. Alkuperäisen kappaleen aihepiiri, tytöstä unelmointi, toistuu molemmissa suomennoksissa.

#2 Hector – Kerro vaan (Tell Me Why)

Kuuntele kappale Spotifystä. 

”Kerro vaan, kerro vaan,
mikset pysty itses kanssa sopimaan?
Ootko liian vanha saamaan
vai nuori luopumaan?”

Alun perin: After the Gold Rushilta löytyy yksi maailman parhaista avausraidoista. Tell Me Why on utuinen, ohikiitävä palanen yhdestä rockin ja myös Neil Youngin tuotannon pitkäaikaisista teemoista, nuoruuden pohtimisesta iän karttuessa. Albumilla se jää kenties turhan vähälle huomiolle A-puolen muiden hittien kanssa, mutta balladeista se on Neil Youngin parhaita.

Suomeksi: Hector piti sanoituksen hyvin samanlaisena. Kerro vaan hyödyntää samoja sydänlaivoja ja mustia ratsuja, joita Young oli käyttänyt alkuperäisessä. Suorat käännökset toimivat harvoin kielestä toiseen, mutta Hector onnistui tällä kertaa hyvin. Teemat, joita Young alkuperäisensä väänsi, toimivat ihan yhtä hyvin suomeksikin.

#1 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit – Älä itke (Don’t Cry No Tears)

Video ei ole enää saatavilla

”Siis älä itke, älä itke mun vuokseni.
Älä enää mun vuokseni,
Sillä kaiken tämän jälkeen sä olet yhä ensimmäinen.
Jos sä huolisit mut vielä takaisin,
Niin sinua vain, sinua vain rakastaisin”

Alun perin: Young kirjoitti ensimmäisen version Zuma-levyn avausraidasta jo lukioikäisenä. Levyn pääteema on – jo mainittua Cortez the Killeriä lukuun ottamatta – rakkauden menettäminen ja eteenpäin katsominen. Väitetään, että levyn taustalla oli Youngin ero näyttelijä Carrie Snodgressistä. Don’t Cry No Tears on lyhyt ja simppeli Young-veisu parilla säkeistöllä, kertosäkeellä ja lyhyellä soololla, joka ei turhaan alleviivaa mitään. Samalla se oli paluu suoraviivaisuuteen Ditch-trilogian levyjen jälkeen.

Suomeksi: Älä itke -nimiseen muotoon Don’t Cry No Tearsin käänsi Ari Närhi. Tämän version on levyttänyt myös Närhen yhtye Kumma heppu ja lopunajan voidellut, mutta kaikkein tutuimmaksi se on tullut Sir Elwoodin Hiljaisten Värien versiona. Se onkin todennäköisesti Neil-käännöksistä tunnetuin. Muistan itse jopa yllättyneeni, että Älä itke on alun perin Neil Youngia, sillä niin vahvasti Juha Lehti ja kumppanit olivat tehneet kappaleesta omanlaisensa. Livenä äänitetyssä kappaleessa kitarat on korvattu pääosin sähköpianolla ja synteettisillä jousilla. Eniten nousee esille tietysti Lehden ääni, joka tuo kappaleeseen uutta syvyyttä Youngin melko yksinkertaiseen rokkaukseen verrattuna. Älä itke on suomenkielisten käännöskappaleiden aatelia.

Bonus!

Ei käännös, mutta suomalainen versiointi 1970-luvulta Cowgirl in the Sandista. Soittajina Myyrmäen yhteiskoulun oppilaat, muun muassa nykyinen Agents-mies Esa Pulliainen. Kyseessä on ensimmäinen LP, jolla Pulliainen soittaa.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus II!

Tänä vuonna ilmestyneellä Americana-levyllään Neil Young coveroi Crazy Horse -yhtyeensä kanssa vanhan kansanlaulun Gallows Polen. Sen on arveltu olevan alkuperältään suomalainen. Täällä se tunnetaan nimellä Lunastettava neito.

Video ei ole enää saatavilla

Sir Elwoodin Hiljaisten Värien ensimmäinen äänitetty kappale kulkee yhä keikkasetissä mukana – ja kertoo yhtyeestä kaiken olennaisen.

Sir Elwoodin Hiljaisten Värien laulaja-kitaristi Juha Lehti puhuu usein siitä, kuinka joihinkin lauluihin tarttuu sattumalta erityistä taikaa. Sitä ei tietenkään voi suunnitella etukäteen. Se on sitä jotain, mikä tekee joistain lauluista – tai tarinoista, kuten Lehti laulujaan usein kutsuu – ajattomia.

Kello kahdeksan aamulla Tukholman aikaa -kappaleessa on taikaa. Se taika ei löydy ainakaan monimutkaisesta sävellyksestä tai erityisistä koukuista: verkkainen kappale etenee pääosin kahdella soinnulla, eikä siinä ole oikeastaan ollenkaan kertosäettä.

Mutta tunnelmaa laulussa on. Siinä on sitä tunnelmaa, kun kotiin on pitkä matka ja laiha vartalo huutaa leipää lääkitäkseen riutunutta oloaan. Laulua kuunnellessa tuntee kolean sään, tihkusateen, telakat ja kolkot metroasemat. Laulu kuulostaa siltä, miltä Tukholma näyttää lokakuun lopussa, kun auringosta ei näy vilaustakaan paksun, harmaan, pieniä pisaroita vuotavan pilvipeitteen takaa.

”Kello kahdeksan aamulla Tukholman aikaa
kaupunki on harmaa ja sataa”

Tuollaisina hetkinä voi tulla mieleen, että haluaisi olla jossain ihan muualla kuin reissun päällä. Siitä tämäkin kappale kertoo. Ehkä minimalistisen laulun taika on juuri siinä, että nämä tunnelmat paistavat siitä läpi kouriintuntuvasti, pienien tehokeinojen avulla. Tunnelma on siksi niin vahva ja realistinen, että Lehti tietää mistä laulaa.

Liftari ja appelsiininpoimija

Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, noin kahdeksan aikaan aamulla jossakin. Juha Lehti vasemmalla.

Juha Lehti oli kova poika liftaamaan nuoruudessaan 1970- ja 1980-luvuilla. Hän oli ollut reissun päällä jo pidemmän aikaa ja tutustunut sattumalta eteläisemmässä Euroopassa Sebuun, ranskalaiseen kulkuriin, joka ”oli vissiin ollut jotain appelsiineja poimimassa”, kuten Lehti asian ilmaisee.

Sebu ei ollut koskaan käynyt Skandinaviassa ja Lehti oli jo kääntämässä suuntansa kotia kohden, joten tuntui luonnolliselta, että Sebu lähtisi Lehden matkaan. Tällainen yhteenlyöttäytyminen samanhenkisen tyypin kanssa oli muutenkin luonnollista tuohon aikaan. Sitä vaan kuljettiin jonkin aikaa yhdessä vailla kummempia suunnitelmia ja jossain vaiheessa erottiin.

Reissu sujui hyvissä merkeissä, ja mitä pohjoisempaan parivaljakko saapui, sitä lähempänä Lehti tunsi olevansa kotia. Mutta Sebua alkoi ahdistaa. Maisemat olivat aina vain oudompia, syksyinen sää alkoi tuntua etelän lämpöön tottuneelle hankalalta ja kulttuuri muuttui jatkuvasti vieraammaksi.

Parivaljakko oli saapunut Tukholmaan ja viettänyt yönsä puistossa. Aamuyöstä Lehti heräsi siihen, ”kun joku nisti piti kamalaa elämää ja suurin piirtein pomppi mun vatsan päällä”. Molemmat heräsivät hyvin ärtyneinä ja rasittuneina.

Jo aiemmin Sebu oli hänelle vierasta maisemaa tarkkaillessaan huonona hetkenä todennut, että ”ei vittu tätä Eurooppaa”. Alettiin olla liian kaukana, liian vieraalla maalla. Mutta tuona aamuyönä tuossa tukholmalaisessa puistossa Sebu sai tarpeekseen. Hän sanoi: ”Mä en lähde enää eteenpäin. Tämä oli nyt tässä.” Lehti ymmärsi asian hyvin.

”Sä et Suomeen tahdo tulla
sanot sull’ on paha olla
niin kuin tää ei edes ois Eurooppaa”

Tiet erosivat yhtä äkkiä ja yhtä selvässä yhteisymmärryksessä kuin olivat yhdistyneetkin.

”Ei osoitteita, numeroita, ei mitään
sanot turha on niitä enää vaihtaa”

Tämän kaiken Lehti kirjoitti myöhemmin laulun muotoon. Se oli ensimmäinen laulu, jonka Sir Elwoodin Hiljaiset Värit nauhoitti ensimmäiselle, kolme laulua sisältävälle C-kasetilleen.

Debyyttilevyn avainkappale

Jos haluaa, Kello kahdeksan aamulla Tukholman aikaa -biisin voi nähdä jonkinlaisena avainkappaleena Sir Elwoodin ensimmäisellä albumilla. Varjoissa vapaan maailman -levy on täynnä kulkemista, etsimistä ja päämäärättömyyttä. Se on levy, josta melankoliset, mutta elämänjanoiset romantikot ammentavat kerta toisensa jälkeen apua kohmeloonsa, tunnelmaa iltaansa ja oikeutusta päämäärättömyyteensä.

Sen albumin äärellä saa kerrankin olla naiivi. Saa rakastaa roihuten ja kaivata itkien. Sen albumin äärellä viini on verenpunaista ja tupakansavu paksua. Matka on päämäärä ja koti on kahle.

”Sä vihaat noita asioita
joiden vuoksi pienet ihmiset aina kotiin palaa
mutta pidä sinä huoli ettet kotiis kuole
ettei koukkuun ne siellä sua saa”

Kello kahdeksan aamulla Tukholman aikaa summaa melankolisella mutta romanttisella tenhollaan koko debyyttialbumin ajatusmaailman. Tärkeää on myös se, että mollissa kulkeva laulu loppuu duuriin. Se alleviivaa laulun ja koko albumin naiivia, sydämellistä romantiikkaa.

Jotain kappaleen merkityksestä bändille kertoo, että se on yhä keikkasetissä mukana. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että Juha Lehden mukaan ”sen soittaminen tuntuu edelleenkin helvetin hyvältä”. Samaa voi sanoa kappaleen kuuntelemisesta.

Juha Lehti

Syntynyt 1960 Helsingissä.

Lanseerannut yhtyeineen keskiolutjazz-musiikkityylin.

Kello kahdeksan aamulla Tukholman aikaa viidellä sanalla:
”Nuoren miehen levottoman matkanteon päämäärättömyys.”

Toivekappale: Bruce Springsteen – The Angel

Video ei ole enää saatavilla