New Order juhlii voittoaan Nuorgamin Popklassikko-skabassa 83-tyyliin.

Nuorgamin päivittäin ilmestyvän Popklassikot-sarjan kahdeksas osa on valmis. Nauti, kuuntele ja kommentoi!

Spotify-rajoituksista johtuen soittolistalta puuttuvat kokonaan Mike Oldfieldin Moonlight Shadow ja Hüsker Dün Real World. Pahoittelemme.

Soittolistalla on kaikkea muuta kuin definitiivinen versio kahdesta muustakin kappaleesta: Sisters of Mercyn Temple of Lovesta kuullaan vuonna 1992 äänitetty versio ja The Go-Betweensin Cattle and Canesta vuonna 1988 äänitetty liveversio.

Vuoden 1983 Top 30 (no okei, Top 28)

1. New Order – Blue Monday
2. The Smiths – This Charming Man
3. David Bowie – Let’s Dance
4. Tom Waits – In The Neighbourhood
5. U2 – Sunday Bloody Sunday
6. The Blue Nile – Tinseltown in the Rain
7. Sisters of Mercy – Temple of Love [1992]
8. Yes – Owner of a Lonely Heart
9. The Go-Betweens – Cattle And Cane [live]
10. Spandau Ballet – True
11. Eurythmics – Sweet Dreams (Are Made of This)
12. Frankie Goes to Hollywood – Relax
13. Billy Bragg – A New England
14. Madonna – Holiday
15. Kajagoogoo – Too Shy
16. Talking Heads – Burning Down the House
17. Aztec Camera – Oblivious
18. Run-D.M.C. – It’s Like That
19. The Lotus Eaters – The First Picture of You
20. The Police – Every Breath You Take
21. Liquid Liquid – Optimo
22. Depeche Mode – Everything Counts
23. Bonnie Tyler – Total Eclipse of the Heart
24. S.O.S. Band – Just Be Good to Me
25. Public Image Limited – This Is Not a Love Song
26. Cybotron – Clear
27. Cyndi Lauper – Time After Time
28. Suicidal Tendencies – Institutionalized

Linkki soittolistaan tästä.

Yksi Prince-planeetan monista satelliitteista, The S.O.S. Band.

Siinä se nyt on: Roland TR-808 -rumpukoneen lehmänkello. Tästä mekaanisesta kälkätyksestä tuli tunnussoundi, kun tuottajakaksikko Minneapolisista ryhtyi muokkaamaan 1980-luvun äänimaisemaa.

The S.O.S. Bandille väsätty Just Be Good to Me avasi James ”Jimmy Jam” Harris III:lle ja Terry Lewisille tilaisuuden irtautua soittohommista The Time -yhtyeessä (ja samalla piskuisen Prince-planeetan painovoimasta). Repäisy olisi varmasti onnistunut yhtä hyvin minkä tahansa muunkin diskosoulpumpun kanssa.

Tai ehkä väitteeni on epäreilu. SOS-vokalisti Mary Davis ainakin tulkitsee vakuuttavasti stoorin sitoutumiskyvyttömästä miehestä – arkkityyppisen tarinan, johon on ujutettu pieni twisti: ”En piittaa muista likoistasi, kunhan olet kiva mulle”.

Julistus alkaa uhmakkaasti, mutta kuuden minuutin kieppeillä epätoivo ja anelu hiipivät äänensävyyn. En usko suhteen kestäneen.

Jam & Lewis pysyivät kimpassa ja alkoivat takoa maailman tajuntaan omaa funk-näkemystään. Siihen ei kuulunut James Brownin ähinää, George Clintonin sisäavaruusjammailua tai Chicin eleganssia. J&L-sointi kävi päälle moukariniskuja, teräksisiä bassolinjoja ja syntsapurskahduksia singauttelevana juggernauttina.

Hittisapluunan salaisuus ei toki ollut silkassa muskelissa. Jam & Lewisin kasarituotoksissa – joista nauttivat sittemmin Change, Alexander O’Neal, The Human League, Janet Jackson ja leegio muita – oli kiperää robottigroovea. Täsmähiotut osaset soviteltiin kohdilleen hienomekaanikon pieteetillä. Lehmänkelloakin oli juuri sopivasti.

Playback Soul Train -tv-ohjelmasta:

Video ei ole enää saatavilla

Ja täyspitkä versio:

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Vuonna 1990 Norman Cookin isännöimä Beats International pölmähti brittilistan ykköseksi naittamalla Just Be Good to Men ja bassolönköttelyn The Clashin Guns of Brixtonista.

Video ei ole enää saatavilla