Orpotyttö Neko.

Yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Neko Case esiintyi Helsingissä viime lauantaina 23.11.2013. Sairastamastaan flunssasta huolimatta Case antoi Nuorgamille lupaamansa haastattelun, mutta vasta Suomen-vierailunsa jälkeen. The New Pornographers -yhtyeessäkin mukana oleva Case ei sanojensa mukaan häpeä yhtäkään omistamaansa levyä.

Mikä laulu tuo sinulle aina nostalgisen olon?

”Redd Krossin Annie’s Gone (1990). Rockissa ei tuohon aikaan ollut kauheasti melodioita, mutta tuossa kappaleessa on sellaista popneroutta ja musiikillista iloa.”

Video ei ole enää saatavilla

Mikä sai sinut ryhtymään muusikoksi?

”En koskaan tietoisesti ryhtynyt muusikoksi, se on vain tapahtunut. Aloin pitää itseäni muusikkona vasta silloin, kun olin lopettanut kaikki muut työt ja kirjoittanut sen ammatikseni veroviranomaisten papereihin.”

Kenen muusikon kuolema on viimeksi koskettanut sinua syvästi?

”Tietysti Lou Reedin. Kuulin hänen kuolemastaan, kun annoin haastattelua NPR:lle Virginiassa. Olin onneton, minua huolestutti myös Laurie Andersonin jaksaminen. Haluaisin vain halata häntä pitkään ja kantaa hänelle keittoa, kun hän sitä tarvitsee.”

Video ei ole enää saatavilla

Minkä lopettaneen yhtyeen tai edesmenneen artistin olisit halunnut nähdä livenä, mutta et koskaan nähnyt?

”Johnny Cashin.”

Video ei ole enää saatavilla

The Worse Things Get, The Harder I Fight, The Harder I Fight, The More I Love You -albumisi ilmestyi syyskuussa. Nearly Midnight, Honolulu on erittäin koskettava kappale. Millainen taustatarina sillä on?

”Kappale kertoo tositapahtumista, keskustelua on vain muokattu sanoitukseksi.”

Video ei ole enää saatavilla

Olet haastatteluissasi puhunut sairastamastasi masennuksesta. Olet kertonut, ettet voinut kuunnella lainkaan musiikkia, kun masennus oli pahimmillaan.

”En vain yksinkertaisesti kestänyt musiikkia. Lopulta ryhdyin kuuntelemaan ragtimea, se helpotti.”

Video ei ole enää saatavilla

Kuinka hyvin tunnet suomalaista musiikkia?

”Nolottaa myöntää, mutta en tiedä suomalaisesta musiikista mitään. Olen kyllä valmis vastaanottamaan suosituksia.”

Mikä on edellinen todella hyvä biisi, jonka olet kuullut?

”Kuulostan nyt kusipäiseltä, mutta olimme hiljattain studiossa The New Pornographersin kanssa. Silloin rakastuin uuteen kappaleeseemme, jota en ollut kuullut vielä kertaakaan.”

Vinyyli, kasetti, cd vai mp3?

”Kaikilla niillä on aikansa ja paikkansa, mutta lapsuudesta saakka olen pitänyt vinyyleistä.”

Mikä on noloin omistamasi levy?

”En häpeä mitään levyistäni.”

Millä tavalla tuhlaat aikaasi kaikkein mieluiten?

”Nukun tai juon teetä.”

Mitkä kolme asiaa inspiroivat sinua tällä hetkellä?

”Bändikaverini, pian alkava vuosi 2014 ja kaikki mukavat ihmiset, joiden kanssa teen töitä.”

Video ei ole enää saatavilla

Orpotyttö Neko.

Neko Casen neljäs sooloalbumi on vastoinkäymisiä kokeneen laulajan terapiaprosessi, joka on räväkkä sekoitus soulia, rockia, countrya ja monta, monta muuta tyylilajia.

Casen edellinen albumi Middle Cyclone (2009) oli menestys. Levy ylsi Billboardin listalla kolmossijalle ja sai kaksi Grammy-ehdokkuutta. Middle Cyclonen ja The Worse Things Get… -levyn julkaisujen välillä Neko Case koki kuitenkin kovia. Hänen isoäitinsä ja molemmat vanhempansa kuolivat. Laulaja masentui.

The Worse Things Get… on särmikkäämpään muotoon päivitetty versio edeltäjästään. Siinä missä Middle Cyclonella kuultiin runsaasti keskitempoisia vaihtoehtocountrylauluja, tuoreella levyllä Neko Case indiepoppaa ja -rokkaa välillä yllättävänkin rosoisesti. Albumin ensimmäinen single Man on suoranaista voimapoppia.

Casen ja Phil Palazzolon tuottama levy flirttailee niin monien tyylisuuntien kanssa, että niiden voisi kuvitella tulevan mustasukkaiseksi toisilleen. Paketti pysyy kuitenkin kasassa. Sanoituksissa 43-vuotias Neko Case liikkuu syvillä vesillä, käsitellen välillä äitisuhdettaan, välillä leikitellen katkeransuloisesti parisuhdehiekkalaatikolla, välillä sukupuolirooleja pohdiskellen ja feministishenkisissä rantavesissä kahlaten.

Levyllä vierailee muun muassa M. Ward sekä Casen oman The New Pornographers -kollektiivin, Los Lobosin, My Morning Jacketin ja Calexicon jäseniä. M. Wardin kitaraosuus Man-singlellä on erittäin tunnistettava ja nostaa kappaleen siivilleen.

Neko Casen neljäs albumi on viidentoista kappaleen pituudessaan raskas. Laulajan aiempien pitkäsoittojen tavoin, Casen laulu on miksattu vahvasti pintaan. Paikoin se tuntuu käyvän häiritsevän aggressiivisesti päälle. Näin käy erityisesti levyn kolmijakoisissa, perinteisen countryvivahteisissa kappaleissa, jotka ovat levyn heikoimpia lenkkejä.

Tuosta linjasta poikkeavat balladit, kuten näyttelijä Minnie Driverin mainiosta Everything I’ve Got in My Pocket -debyyttilevystä (2004) muistuttava Calling Cards ja a cappella -laulu Nearly Midnight, Honolulu ovat levyn parhaimmistoa. Viimeksi mainittu herättää kuulijan sanoillaan, joissa Case muistelee äitinsä kaunopuheisuutta.

”Get the fuck away from me
Why don’t you ever shut up
Get the fuck away from me”

Parhaiten The Worse Things Get… -levyllä toimivat kuitenkin ärhäkimmät ja popmaisimmat laulut, ne, joissa Case ja bändi eivät pidättele vaan antavat mennä. Ne, jotka tuntuvat millintarkasti sovitetuilta, mutta silti erittäin luontevilta. Man, Bracing for Sunday ja City Swan ovat tästä parhaat esimerkit.

75 Neko Casen tähän asti paras albumi on piirun verran ylipitkä levy, joka elää voimapopmaisimmista kappaleistaan sekä normivaihtoehtocountrykaavasta poikkeavista balladeistaan. Ylipitkän nimen omaavan levyn kulmakivi on sen ensimmäinen singlebiisi.

Video ei ole enää saatavilla