Nuorgam lupaa rahat takaisin lukijoilleen, jos Kate Bush esiintyy milloinkaan Suomessa.

Syksyllä 2011 äänestimme Nuorgamissa järjestykseen olennaisinta 100 artistia ja yhtyettä, jotka eivät olleet käyneet Suomessa. Mikä on tilanne kuusi ja puoli vuotta myöhemmin?

#20 Yeah Yeah Yeahs (+12)

Mikä: Yksi 2000-luvun New York -indien suurimmista ja kauneimmista.

Kauan odotettu: Siitä lukien, kun bändi lunasti valtaisaksi paisuneen hypen vuoden 2003 debyyttilevyllään Fever to Tell.

Tuleeko: Bändi lienee ollut kaikenlaisilla toivelistoilla jo pitkään, mutta tällä hetkellä todennäköisyydet ovat miinusmerkkisiä (sic). Yeah Yeah Yeahsin bänditoiminta oli tauolla vuodesta 2014 solisti Karen O:n äitiydestä johtuen. Tänä kesänä bändi tekee valittuja festivaaleja Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kunhan seuraava kunnon kiertue julkistetaan, kannattaa olla sormet ristissä, sillä Suomen nykyisessä festivaalikentässä realistisia buukkaajia on enemmän kuin koskaan.

#19 Joni Mitchell (+31)

Mikä: Legendojen legenda.

Kauan odotettu: Vasta siitä asti, kun lehdet ovat listanneet ”kaikkien aikojen parhaita levyjä”. Blue-albumi ilmestyi vuonna 1971 ja päätyi naiskiintiöksi kaanonmiesten klassikkolistoille jättäen Mitchellin muun diskografian aiheetta varjoonsa.

Tuleeko: Ei tule. 74-vuotiaan Mitchellin terveydentilasta on kuultu huolestuttavia tietoja. Vuonna 2015 hän päätyi jopa hetkeksi teho-osastolle. Jo ennen sitä hän on kertonut, ettei pysty lentämään Morgellonin syndroomaksi kutsutun sairauden vuoksi. Viimeiset omat konserttinsa hän on soittanut tiettävästi vuonna 2000.

Video ei ole enää saatavilla

#18 Courtney Barnett (uusi)

Mikä: Australialainen laajaleksikkoisen ja äärilyyrisen indierockin tähti.

Kauan odotettu: Avant Gardener -single hurmasi sivistyssanaindien ystävät vuonna 2013. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi debyyttilevy Sometimes I Sit and Think, Sometimes I Just Sit, jonka jälkeen kaikki tunsivat ”sen tyypin”, joka riimittelee sanoilla erroneous, harmoneous ja sanctimonius ja lausuu ”origamin” taitavammin kuin kukaan rockhistoriassa ennen häntä.

Tuleeko: Olisi voinut tulla jo! Suomalaiset indietyypit ovat varmasti nähneet Barnettin, jos ovat käyneet viime vuosina eurooppalaisilla festivaaleilla. Visiitti Flow’hun tai Sidewaysiin tai – huh – helsinkiläisklubille on vain ajan kysymys.

Video ei ole enää saatavilla

#17 Cardi B (uusi)

Kuka: Bronxin räp-kuningatar – ainakin siihen asti, kun Nicki Minaj julkaisee kesäkuussa symbolistisesti nimetyn The Queen -albuminsa.

Kauan odotettu: Bodak Yellow -läpimurtosingle ilmestyi viime kesänä ja paisui loppuvuoteen mennessä vuoden suurimmaksi biisiksi.

Tuleeko: Ruisrock oli jo tehnyt vuosikymmenen buukkauksen, kunnes Cardin vauvahommat sotkivat suunnitelmat. Nyt vaarana on, että hän nousee pysyvästi supertähtiluokkaan, jossa Suomen kaltaisen laitamarkkina-alueen epäkiinnostavuutta ei voi ylikorostaa.

Video ei ole enää saatavilla

#16 Missy Elliott (uusi)

Mikä: Yhdysvaltain eniten levyjä myynyt naisräppäri ja moninkertainen Grammy-voittaja.

Kauan odotettu: Vuodesta 1997, jolloin Supa Dupa Fly -levy teki niin Missystä kuin levyn tuottaneesta Timbalandista supertähtiä ja muun muassa Destiny’s Childille ja Aaliyah’lle yhdessä kappaleita tehneen tuottajakaksikon.

Tuleeko: Jos Missy Elliott saa seuraajan vuoden 2005 The Cookbook -levylleen julki tänä vuonna – kuten on uhkaillut – ensi vuonna voitaisiin nähdä hänen ensimmäinen kiertueensa sitten vuoden 2010 ja toivoa, että Flow tai Pori Jazz olisi yksi sen pysäkeistä.

Video ei ole enää saatavilla

#15 SZA (uusi)

Mikä: Solána Imami Rowe, Beyoncélle, Rihannalle ja Nicki Minajille lauluja kirjoittanut yhdysvaltalainen neo-soul- ja r&b-tähti, joka julkaisi kolme vuotta valmistellun CTRL-debyyttinsä viime kesänä.

Kauan odotettu: Ennen kuin CTRL-levy myi platinaa ja päätyi kriitikkolistojen kärkipäähän, SZA:n tunnetuin saavutus oli Rihanna-feat tämän ANTI-levyn Consideration-kappaleella. Levyä seuranneen vuoden aikana osakkeet ovat olleet jatkuvassa nousussa. Viimeisin cv-merkintä on Kendrick Lamarin kanssa Black Panther -soundtrackille tehty All the Stars -hitti.

Tuleeko: SZA on varmasti Flow’n toivelistalla sen verran korkealla, että hänen saapumisensa on todennäköisempää kuin monen muun saman kokoluokan r&b-tähden – jos ei sitten Pori Jazz nappaa häntä ensin.

Video ei ole enää saatavilla

#14 Carly Rae Jepsen (uusi)

Kuka: Entinen Idols-kolmonen Kanadasta, joka päätyi tekemään näennäisen höttöä, mutta muotopuhtaudessaan täydellistä poppia.

Kauan odotettu: Hittien ystävät huomasivat, ettei Call Me Maybe olekaan kappale muiden joukossa. Pop-entusiastien rakkauden Jepsen voitti lopullisesti vuoden 2015 kaupallisesti epäonnistuneen Emotion-levyn jälkeen.

Tuleeko: Tähän mennessä Jepsen on tenyt vain kaksi omaa konserttia Euroopassa. Jos ja kun oikea Euroopan-kiertue joskus koittaa, on toivottavaa, että Suomesta löytyisi Jepsenille sopiva paikka. Jäähalleihin hänen suosionsa ei nykyisellään riitä, klubit tuntuvat niin ikään vaikeilta, ja festivaalien profiiliin häntä on vaikea mahduttaa tapauksesta riippuen suosio- tai profiilisyistä. Mitä jää jäljelle? Kulttuuritalo?

Video ei ole enää saatavilla

#13 The Magnetic Fields (+7)

Mikä: Newyorkilaisen Stephin Merrittin pitkäaikainen projekti, joka on viehtynyt pikimustaan sarkasmiin, traagiseen romantiikkaan, lelusoittimiin, megalomaanisiin levykokonaisuuksiin, helinään, surinaan, pärinään, milloin mihinkin.

Kauan odotettu: 69 Love Songs julkaistiin vuonna 1999, ja Merrittistä tuli etabloitu musiikkilehtinimi. Aiemmat levyt ovat vähintään yhtä erinomaista, mutta kuulopuheiden mukaan niiden löytäminen vaati vakavaa postimyynnin ja indien harrastamista läpi 1990-luvun. Viime vuonna Merritt julkaisi 50 Song Memoir -nimisen omaelämäkertatriplalevyn, jota hän kiersi esittämässä kokonaisuudessaan kahden illan mittaisina konserttispektaakkeleina.

Tuleeko: Epätodennäköistä, mutta aina sopii toivoa, kunhan istumakonsertti saadaan järjestettyä. Merritt kärsii hyperakusiasta ja on laiska kiertämään varsinkin Euroopassa – mutta on silti käynyt viimeisen kymmenen vuoden sisällä kolmesti Tukholmassa.

Video ei ole enää saatavilla

#12 Gorillaz (+7)

Mikä: Blurin Damon Albarnin ja parhaiten Tank Girlistä tunnetun sarjakuvataiteilijan Jamie Hewlettin kaksikymmentä vuotta sitten perustama virtuaalibändi, joka kaikkien yllätykseksi tuli jäädäkseen.

Kauan odotettu: Alusta alkaen. Gorillazin konserteista ovat puhuneet haltioitunein sanoin nekin, jotka eivät yhtyeen vaikutteita sieltä täältä kauhovasta hybridipopista niin välitäkään.

Tuleeko: Toivottavasti – tosin pätäkkää pitää lyödää pöytään tukuttain. Gorillaz täyttäisi Suomessa minkä tahansa jäähallin ja voisi olla lukuisien festivaalien pääesiintyjä Flow’sta Ruisrockiin ja Provinssista Pori Jazziin. Keväällä bändi kolusi Etelä-Amerikkaa Para- ja Uruguayta myöten.

Video ei ole enää saatavilla

#11 Nils Frahm (uusi)

Mikä: Saksalainen klassista pianonsoittoa ja elektronista musiikkia yhdistelevä nero, joka pyörii lavalle rahdattavien soitinten ja laitteiden ympärillä kuin lapsi karkkikaupassa.

Kauan odotettu: Vuoden 2013 kokoelmalevy Spaces summasi yhteen hiljalleen kertyneen maineen Frahmista upeana live-esiintyjänä, joka rakentaa kappaleensa vähäeleisesti ja kasvattaa ne kärsivällisesti kliimaksiinsa. Tänä vuonna julkaistu All Melody jatkaa samaa linjaa.

Tuleeko: Löytyykö riittävästi maksavaa kiinnostusta? Frahm olisi täydellinen kiinnitys Flow’lle tai Kulttuuritaloon, mutta promoottoreita varmasti mietityttää, onko Frahm Suomessa riittävän suuri nimi budjettiriskin kattamiseksi. Roudauskustannuksista ja livemaineesta johtuen Frahmin hintalappu ei liene kovin pieni.

Video ei ole enää saatavilla

#10 Boards of Canada (+68)

Mikä: Yksi mysteerisimmistä ellei mysteerisin elektronisen musiikin kokoonpano maailmassa. Vasta vuonna 2005 selvisi, että skottilaiskaksikko on biologista sukua keskenään – eli veljeksiä. Musiikki on upottavaa salatiedettä ja vangitsevaa magiaa.

Kauan odotettu: Music Has the Right to Children -mestariteoksesta (1998) lähtien.

Tuleeko: Vuoden 2013 paluulevy Tomorrow’s Harvest ja sen julkaisukampanja loivat odotuksia, että yhtye olisi tekemässä myös jonkinlaista keikkaa. Mutta ei. Boards of Canada ei ole vieläkään esiintynyt livenä vuoden 2001 jälkeen, eikä uutta musiikkiakaan ole ilmestynyt viiteen vuoteen muutamaa remixiä lukuun ottamatta.

Video ei ole enää saatavilla

#9 Burial (uusi)

Mikä: Lontoolainen William Bevan, elektronisen musiikin pioneeri ja mysteeri.

Kauan odotettu: Teoriassa siitä lähtien, kun vuoden 2007 Untrue-levy keksi elektronisen musiikin uudelleen. Käytännössä on ollut selvää, ettei Burialiin kuulu keikkoja tai julkisuutta.

Tuleeko: Jos – ja valtava paino sanalla jos – Burial joskus muuttaa julkisuuslinjaansa, niin ihan mahdollista. Monin verroin merkittävämpi este on, ettei hän ylipäänsä ole koskaan edes vihjaillut keikkailevansa.

Video ei ole enää saatavilla

#8 Solange (uusi)

Mikä: Beyoncén pikkusisko, joka on jo moneen kertaan osoittanut olevansa enemmän kuin vain Beyoncén pikkusisko.

Kauan odotettu: Vuoden 2012 Losing You -indiehitti loi lupaukset, vuoden 2016 A Seat at the Table -levy räjäytti pankit.

Tuleeko: Kertoimet Flow-festivaalien pääesiintyjäpaikoille vuosina 2019–2021 eivät ole erityisen korkeat. Liikkuvat osat ja aikataulut ovat toki asia erikseen.

Video ei ole enää saatavilla

#7 Lorde (uusi)

Mikä: Uusiseelantilainen Ella Yelich-O’Connor, 21 vuotta, sukupolvensa ääni.

Kauan odotettu: Moni kuunteli vuoden 2013 Pure Heroine -levyä nyökytellen, mutta kukaan ei maininnut Lordea Flow-toiveitaan listatessa tai lähtenyt Eurooppaan tämän keikkojen perässä. Viime vuoden Melodraman jälkeen tilanne on ollut aivan toinen.

Tuleeko: Eiköhän lähivuosina. Lorde olisi luonteva buukkaus mille tahansa suomalaisfestivaalille – tai miksei vaikka Kulttuuritalollekin – ja tällä hetkellä juuri sopivan kokoinen artisti saapuakseen tänne.

Video ei ole enää saatavilla

#6 Drake (uusi)

Mikä: Meemien mestari ja yksi internet-ajan rap-suuruuksista, joka tietää, millä millenniaalien Instagram-kuvatekstit saa täytettyä.

Kauan odotettu: Take Care -levy löi Draken suureen tietoisuuteen vuonna 2011, ja Hotline Blingin tietää jokainen vähänkin internetiä viime vuosina vilkuillut.

Tuleeko: ”Now I’m on the road, half a million for a show”, räppäsi Drake jo vuonna 2013. Hintalappu lienee noussut entisestään, ja Drakella riittää kysyntää Pohjois-Amerikassa niin, ettei hän joka vuosi Eurooppaan vaivaudu. Lähimpänä hän on käynyt Tukholmassa, viimeksi vuosi sitten keväällä. Jos Drake Suomeen tulee, se ei tapahdu ainakaan kolmeen vuoteen.

Video ei ole enää saatavilla

#5 Ryuichi Sakamoto (uusi)

Mikä: Kokeellisen popin, elektronisen musiikin, elokuvamusiikin ja ambientin pioneeri, ”Japanin Kraftwerkin” eli Yellow Magic Orchestran perustajajäsen. 66-vuotias, joka on tehnyt yhteistyötä muun muassa David Bowien ja David Sylvianin, julkaisi viime vuonna erinomaisen async-albumin toivuttuaan kaulan alueen syövästä.

Kauan odotettu: Yellow Magic Orchestran, Thousand Knives -soolodebyytin (1978) ja viimeistään vuoden 1983 Merry Christmas, Mr. Lawrence -elokuvan (1983) myötä tietyissä piireissä jo vuosikymmentä. Ja uuden sukupolven taholta 2000-luvun alun Fennesz- ja Alva Noto -kollaboraatioista lähtien.

Tuleeko: Koputettakoon ensin puuta, mitä Sakamoton terveyteen tulee. Hänen edellisestä, sinfoniaorkesterin kanssa tehdystä Japanin-kiertueestaan on neljä vuotta. Sen jälkeen Sakamoto on esiintynyt vain kerran, viime vuoden toukokuussa Brasilian São Paulossa, japanilaisen kulttuurin edistämiskeskuksen Japan Housen avajaisissa. Euroopassa Sakamoto on käynyt viimeksi kesällä 2013, jolloin hän esiintyi Lontoossa Yoko Onon kuratoimalla Meltdown Festivalilla.

Video ei ole enää saatavilla

#4 Sufjan Stevens (+1)

Mikä: Amerikkalainen indie-folk-popin lippispäinen supernero.

Kauan odotettu: Vuodesta 2003, kun Stevens julkaisi ”The Fifty States Projectin” aloittaneen albumin Michiganin ja etenkin vuoden 2005 jälkeisen Illinoisin jälkeen.

Tuleeko: Yritetty on, mutta hintalappu on kova. Toisaalta Nuorgamin vastaavalla toimittajalla on lippismiehen itsensä antama suullinen lupaus syksyltä 2016! Joten jos ei seuraavalla Euroopan-kiertueella nappaa, niin tiedätte keitä syyttää: keikkapromoottoreita.

Video ei ole enää saatavilla

#3 Daft Punk (+6)

Mikä: Ranskalainen kypäräkaksikko, jolla on pahana tapana tehdä yksi musiikillinen vallankumous vuosikymmenessä.

Kauan odotettu: Homework-esikoisalbumin (1997) singlet Da Funk ja Around the World nousivat hitiksi vielä aikana, jolloin ”kaikki” näkivät televisiossa musiikkivideoita. Eli alusta asti hyvin laajasti.

Tuleeko: Ei mahdotonta, muttei todennäköistäkään. Daft Punk ei ole keikkaillut sitten Alive 2007 -kiertueen, ja jos duo ”tien päälle” vielä joskus lähtee, varmasti aivan jokainen maailman metropoleista ottaa heidät avosylin vastaan. ”Alive 2017” -kiertueesta liikkui runsaasti huhuja, mutta kaikki vihjailevat verkkosivustot, videotrailerit ja uutiset paljastuivat ankoiksi.

Video ei ole enää saatavilla

#2 Beyoncé (+22)

Mikä: Queen Bey, pop-ikoni, feministi-ikoni, tyyli-ikoni.

Kauan odotettu: Vuodesta 2003 lähtien. Silloin Beyoncé siirtyi Destiny’s Childistä soolouralle ja julkaisi ensimmäisen singlensä Crazy in Loven.

Tuleeko: Aina saa toivoa, varsinkin, kun Olympiastadionin remontti saadaan valmiiksi. ‘Yoncen Euroopan-kiertueet eivät ole olleet mitenkään harvinaisia. Tänä kesänä Beyoncé kiertää Jay-Z:n kanssa ja esiintyy pitkin Itämeren reunamia Tukholmasta Varsovaan. Edellisestä eurokiertueesta on siitäkin vain kaksi vuotta.

Video ei ole enää saatavilla

#1 Kate Bush (+10)

Mikä: Yksi popin suurimmista taiteilijoista. Ja yksi levyarvioiden väärinkäytetyimmistä referenssiartisteista.

Kauan odotettu: Wuthering Heights -single julkaistiin tammikuussa 1978. Siitä lähtien.

Tuleeko: Ei tule, koska ei lähtökohtaisesti keikkaile. Bushin esitykset Lontoon Hammersmith Apollossa elokuussa 2014 olivat valtava ihme, Euroopan-kiertue täyttä mahdottomuutta ja Suomen-konsertti vielä mahdotontakin mahdottomampi ajatus.

Video ei ole enää saatavilla

Missy Elliott – pipi.

Kovat tyypit tekevät avantgardea. Kaikkein kovimmat tyypit tekevät avantgardea, joka saa valtavirran tarkistamaan suuntaansa.

”Holla!”

Princen kasarilähipiirillä oli termi johtajansa vinoimmille tempauksille: sickness. Esimerkiksi Raspberry Beret’n videon selittämätön yskänkohtaus on puhdasta sicknessiä. Samoin se, kun kaveri päättää, että eihän tämä When Doves Cry mitään bassoa kaipaa.

Sicknessiä ei voi kuitata pelkäksi sisäpiirihuumoriksi tai erikoisuudentavoitteluksi. Se on itseluottamuksensa lakipisteessä keikkuvan artistin ominaisuus. Sickness on hedelmällistä hybristä – sen vallassa yksilö on niin varma näkemyksestään, että ei osaa pelätä sen poikkeavan yleisesti hyväksytystä.

Missy Elliott ja Tim ”Timbaland” Mosley touhusivat muutaman vuoden aivan tajuttomassa sickness-kuumeessa. Mikään rytmi, soundi tai älähdys ei ollut liian sairas päätyäkseen levylle. Missyn ja Timbalandin vetovoima oli niin ehdoton, että se pakotti valtavirran muuttamaan uomaansa. Niinpä edes Get Ur Freak On, joka on hyvin omituinen musiikkiesitys, ei kuulosta enää täysin ainutlaatuiselta.

Sickness on siis tarttunut, mutta tuskin ketkään muut pystyisivät vieläkään keittämään kasaan tasan tällaista soppaa: bhangra-rytmi, kalsea detroitsyna ja Missyn verbaalivoimistelut, jotka ovat enemmän velkaa Spike Jonesin musiikilliselle komiikalle kuin diivaperinteelle. Tämä on luultavasti sitä luovuutta, josta niin kovin puhutaan.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Missy Elliottilta äänestettiin myös kappaleita Lick Shots ja Work It.

Gary Clark Jr. on 28-vuotias teksasilaismuusikko, joka on ahertanut juurevan bluesrockin kimpussa jo lähes vuosikymmenen – ilman, että suurta yleisöä on sanottavammin kiinnostanut. Ainakin Warner Music uskoo, että asiaan on tulossa muutos. Tässäkö on uusi Black Keys? Albumi Blak and Blu ilmestyy tällä viikolla.

Video ei ole enää saatavilla

Neøv – Windvane

Neufvoin ilmoitti syksyllä vaihtaneensa nimensä jos mahdollista vielä hankalammin suomalaiseen suuhun taipuvaksi Neøviksi. Vaikka emme vaihdoksen tarpeellisuutta allekirjoitakaan, kuuntelemme silti avoimin mielin Windvanen, ensimmäisen lohkaisun Orange Morning -albumilta, jonka Fullsteam julkaisee marras-joulukuussa.

Video ei ole enää saatavilla

…And You Will Know Us by the Trail of Dead – Catatonic

Texasilainen vaihtoehtorockjyrä julkaisee ensi viikolla Lost Songsin, joka on nimestään huolimatta bändin kahdeksas studioalbumi. Levy äänitettiin Saksassa, jossa Trail of Dead on selvästi suositumpi kuin missään muualla maailmassa.

Video ei ole enää saatavilla

Willy Mason – I Got Cold

Hädintuskin parikymppisenä Oxygen-hittisinglellään (2004) kohauttanut newyorkilainen folkartisti julkaisee marraskuun lopulla kolmannen albuminsa Carry Onin, jolla kerrotaan olevan aiempaa enemmän dub- ja reggae-sävyjä. Levyn on tuottanut hiukan yllättäen Dan Carey, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa M.I.A.:n ja Hot Chipin kanssa.

Video ei ole enää saatavilla

Missy Elliott – 9th Inning

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Missy Elliottin seitsemäs studioalbumi Block Party ilmestyy tasan viikko ennen joulua. Jo yli neljä vuotta sitten ensimmäisen julkaisupäivänsä saanut iisakinkirkko olisi r&b-tähden ensimmäinen studioalbumi sitten seitsemän vuoden takaisen Respect M.E.:n. 9th Inning on toinen kahdesta albumilta lohkaistusta biisimaistiaisesta. Molemmat on tuottanut Timbaland.

Video ei ole enää saatavilla

Hiphop-duo OutKastin normaalimpana pidetty osapuoli Antwan André Patton julkaisee seuraajan sooloesikoiselleen Sir Lucius Left Footille (2010), joka piipahti Yhdysvaltain albumilistan kolmantena. Vicious Lies and Dangerous Rumorsilla vierailevat ainakin räppärit Kid Cudi, UGK ja Big K.R.I.T sekä mitä ilmeisemmin indiepopduo Phantogram, ruotsalaisyhtye Little Dragon sekä soulpoppari Theophilus London. Myös André 3000 on julkaisemassa sooloalbumin ennen kuin OutKast palaa studioon – jos palaa.

Video ei ole enää saatavilla

Green Day – ¡Tre!

Vielä jaksaa? Syyskuussa ilmestynyt ¡Uno! ja marraskuussa ilmestynyt ¡Dos! saavat vihdoin seuraajan, ja Green Day saa albumitrilogiansa päätökseen. Jos trilogian ensimmäinen osa oli powerpoppia ja toinen garagerockia, on kolmannen osan luvattu olevan “eeppinen” ja “vähän kaikkea”. Tuottajana on jälleen Rob Cavallo.

Video ei ole enää saatavilla

Bruno Mars – Unorthodox Jukebox

Ilmiömäisen suosittu soulpoppari julkaisee seuraajan vuoden 2010 esikoisalbumilleen Doo-Wops & Hooligansille, jota myytiin hurjat 6 miljoonaa kappaletta ja jolta julkaistiin kolme listaykkössingleä: Just the Way You Are, Grenade ja The Lazy Song. Unorthodox Jukeboxilta löytyy kymmenen kappaletta, jotka Marsin mukaan edustavat kaikkia mahdollisia musiikkityylejä hiphopista rockiin ja reggasta souliin. Levyn avausraita Locked Out of Heaven on myös levyn ensimmäinen single. Tuottajakaartiin kuuluvat The Smeezingtons, Mark Ronson, Jeff Bhasker, Emile Haynie, Diplo ja Supa Dups.

Video ei ole enää saatavilla

Missy Elliott – Block Party

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Missy Elliottin seitsemäs studioalbumi Block Party ilmestyy tasan viikko ennen joulua. Jo yli neljä vuotta sitten ensimmäisen julkaisupäivänsä saanut iisakinkirkko olisi r&b-tähden ensimmäinen studioalbumi sitten seitsemän vuoden takaisen Respect M.E.:n. Block Partyn pääasiallinen tuottaja on Missyn vanha aisapari Timbaland, joka on levyn kahden ensimmäisen biisimaistiaisen 9th Inningin ja Tripe Threatin takana. Huhuttuja vierailijoita levyllä ovat muun muassa Lil Wayne, T-Pain ja edesmennyt Amy Winehouse, mutta on päivänselvää, ettei Block Partyn kohdalla mitään voi pitää kiveenhakattuna.

Video ei ole enää saatavilla

Mitä muuta?

Uuden albumin julkaisevat muun muassa Behold the Arctopus, Chief Keef, James Ferraro, The Game, Jeijjo & Nupi, The Singing Adams, T.I., Wonder Revolution ja Rachel Zeffira.

Mun syntymänimi on Melissa, mutta sä voit sanoa mua Missyksi.

Ensimmäinen kosketus Missy Elliottiin oli aika samanlainen kuin hiukan yli 10 vuotta aiemmin tapahtunut törmääminen De La Souliin. Molemmat toivat uuden, machokuplia puhkovan soundin sekä hiukan surrealismia ja karnevaalihenkeä omille hiekkalaatikoilleen.

Beep Me 911 outoine pulputuksineen ja videoineen lupaili suurta. Itse biisi ei ollut täysin vastaansanomaton, mutta teki selväksi että Missy Elliott on kaukana stereotyyppisestä 80- ja 90-lukujen r’n’b-diivasta. Beep Me 911 oli täysin itsenäinen tahtokappale.

Joitain vuosia myöhemmin kajahti ilmoille tanssiinkutsu japaniksi: ”Kore kara minna de mechakucha odotte. Sawagou, sawagou”. Get Ur Freak Onin edessä olin 100% avuton. One Minute Man teki saman. Ja Lick Shots sekä 4 My People… Miss E… So Addictive levynä oli harvinaisen tasalaatuinen. Missy Elliotin ajoittain avantgardistinen äänenkäyttö, joka löysi aina tehokkaimman raon tuottaja Tim ”Timbaland” Mosleyn hermostuneen funkeissa taustoissa löi sen viimeisen niitin tähän täydellisyyttä hipovaan tekeleeseen. Elliott sai oudot kirkaisunsa ja ääntelynsä toimimaan genressä, jossa ontto virtuoosivokalismi on usein ajanut sisällön ohi.

Minulle kehittyi vahva Missy/Timbaland-fetissi muutamaksi vuodeksi 2000-luvun alussa. Enkä ollut ainoa. Kuunnelkaa Giant Robotin Superweekendiä (2002) ja Domesticityä (2004).

Tämän jälkeenkin neiti E on julkaissut järkyttävän kovia raitoja, kuten Work It. Kuka muu voisi ampaista listojen huipulle old school-hiphoppia vahvasti referoivalla biisillä, jonka koukku on takaperin laulettu? Tai tekemään kyseisestä tempusta lyhytikäisen trendin?

Under Constructionin jälkeen meidän tiemme erosivat. Kuuntelen yhä vanhoja suosikkeja, mutta uudempiin levyihin en ole sen ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen palannut. Aion kuitenkin jatkossakin aina yrittää… Jotain mahtavaa voi vielä tapahtua.

Naispuolinen r’n’b laulaja/räppäri ja vahva tuottaja ei ole ”keissinä” kauhean mielenkiintoinen, mutta Timbalandin ja Missyn tapauksessa kyse oli symbioosista ja yhteen kasvamisesta. Yhdessä he avasivat portit, joiden kautta monet muutkin pääsivät tekemään kokeiluja miljoonia myyvien levyjen puitteissa. Hetken aikaa kaupallinen r’n’b/pop oli musiikillisesti radikaalia, varsinkin aikansa rockiin verrattuna.

Video ei ole enää saatavilla

Bonuksena onnistunut mashup:

Video ei ole enää saatavilla

Kuvassa Shadowplay-fanin vakiovaruste.

Nuorgamin toimitus kokoontui torikahvilan suurimman pöydän ääreen keskustelemaan levyistä, joita ei vielä ole olemassa – ei välttämättä milloinkaan. Keskustelusta tuli niin vuolassanainen, että kirjurin oli pilkottava se kolmeen osaan. Turinoinnin edetessä toivo horisontissa häämöttävistä mestariteoksista alkoi hiipua.

Alla ensimmäiset kymmenen levyä kolmestakymmenestä, joita Nuorgam odottaa hengitystään pidätellen. Artisteille ja yhtyeille asetettu vaatimus listalle pääsemisestä oli, että edellisestä albumijulkaisusta on kulunut vähintään kuusi vuotta.

Keskusteluun osallistuivat Markus Hilden (MH), Iida Sofia Hirvonen (ISH), Jarkko Immonen (JI), Aleksi Kinnunen (AK), Teemu Kivikangas (TK), Samuli Knuuti (SK), Kimmo K. Koskinen (KKK), Hannu Linkola (HL), Antti Lähde (AL), Aku-Tuomas Mattila (ATM), Juha Merimaa (JM), Vilho Pirttijärvi (VP), Teemu Purhonen (TP), Santtu Reinikainen (SR), Anton Vanha-Majamaa (AVM) ja Juho Äijö (JÄ).

Hal – 6 vuotta

Mitä silloin?

Rough Trade voitti keväällä 2004 levy-yhtiöiden välisen kädenväännön ja sai dublinilaistrio Halin talliinsa. Yhtyeen nimetön debyytti (2005) menestyi niin kaupallisesti kuin kriittisestikin: se sai Euroopan komission myöntämän EBBA-palkinnon eniten kotimaansa ulkopuolella myyneenä esikoisalbumina ja valittiin vuoden albumiksi muun muassa Irish Independentissä. The Thrillsin, The Magic Numbersin ja Sleepy Jacksonin tapaan Hal operoi 1960- ja 1970-luvun ultramelodisen pehmoamericanan (The Band, Harry Nilsson) alueella, mutta löi aikalaisensa laudalta veljesten David ja Paul Allenin mestarillisilla lauluharmonioilla, jotka kohottivat Worry About the Windin ja What a Lovely Dancen kaltaiset balladit Everly Brothersin ja The Bee Geesin mestariluokkaan.

Mitä sen jälkeen?

Hal palasi studioon vielä vuoden 2005 aikana, ja kakkosalbumin oli tarkoitus ilmestyä alun perin vuonna 2007. David Allenin sävellyskynä meni kuitenkin pahemman kerran tukkoon, joten mies pakkasi kitaran laukkuun ja häipyi lähes kahdeksi vuodeksi kiertämään maailmaan. Velipoika Paul keskittyi sillä aikaa valokuvaukseen, kun trion kolmas jäsen Stephen O’Brien rakenteli studiota ja soitteli muun muassa Fionn Reganin kanssa.

Mitä nyt?

Hal palasi viime vuoden joulukuussa uudella kappaleella Down in the Valley, jonka voi ladata ilmaiseksi yhtyeen bandcampista. Haastatteluissa bändi lupasi The Time, The Hour -nimistä albumia huhtikuulle, mutta eipä näkynyt tahi kuulunut. Ehkä sitten syksyllä.

Ilmestymistodennäköisyys: 94 %

Halin kakkosalbumi on kaikesta päätellen julkaisua vaille valmis. Mitä todennäköisemmin se myös ennen pitkää julkaistaan, tuskinpa toukokuussa olisi muuten julkaistu levyn ensimmäistä varsinasta singleä, nimeltään Be With You. (AL)

Video ei ole enää saatavilla

George Michael – 7 vuotta

Mitä silloin?

Putkahdettuaan ulos kaapista Los Angelesin poliisin suosiollisella avustuksella, George Michael oli vuonna 2004 elämänsä parhaassa vanha elostelija -vedossa. Patience-albumi nousi Iso-Britannian listaykköseksi, myi 10 miljoonaa kappaletta ja sai Q-lehdeltä kokonaiset viisi tähteä. Se myös sisälsi jo aiemmin julkaistun Shoot the Dog -kappaleen, jonka videolla assless chapseihin sonnustautunut piirros-George irvaili Blairille ja Bushille.

Mitä sen jälkeen?

26. helmikuuta 2006: Michael löydetään Hyde Parkista autonsa ratin päälle sammuneena ja pidätetään huumeiden hallussapidosta. Hän kuvailee tapahtumaa kuivasti ”omaksi typeräksi syykseen, kuten tavallista”. 23. kesäkuuta 2006: News of the World kuvaa Michaelin harrastamassa seksiä Hampstead Heath -puiston vessassa 58-vuotiaan pakettiautokuskin kanssa. Lokakuu 2006: Michael jumittaa autollaan liikenteen ja pidätetään huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta. 19. elokuuta 2008: Michael pidätetään huumeiden hallussapidosta (taas) Hampstead Heathissä. 4. heinäkuuta 2010: George rysäyttää autollaan sisään Snappy Snaps -valokuvausliikkeen ikkunasta palatessaan Gay Pride -paraatista. Syyte huumepäissä ajamisesta ja kahdeksan viikon vankilatuomio seuraavat perässä.

Mitä nyt?

Michael palaa ”sinfonisen” kiertueen merkeissä lavoille elokuussa ja aikoo levyttää albumillisen musiikkia nousevien homoartistien kanssa. Hän toivoo albumin korjaavan vahinkoja, joita hän on mielestään aiheuttanut gay-nuorille julkisella sohelluksellaan. Uusia George Michael -levyjä hän ei sen sijaan aio omien sanojensa mukaan enää tehdä, julkaisten sen sijaan kappaleensa ilmaiseksi netissä.

Ilmestymistodennäköisyys: 93 %

93 prosenttia ”gay-kollaboraatio”-albumille, 7 % omalle albumille. George on yleensä ollut sanansa mittainen mies. (SR)

Video ei ole enää saatavilla

Missy Elliott – 6 vuotta

Mitä silloin?

Timbalandin pitkäaikaisena aisaparina ja todellisena innovaattorina tunnettu rap-lady julkaisi vuonna 2005 kuudennen ja epätasaisimman studioalbuminsa The Cookbookin, jolta lohkaistiin iso hitti Lose Control.

Mitä sen jälkeen?

Melissa Elliott vaikuttaa menettäneen luovuuttaan samaan tahtiin kuin elopainoaan. Hän yritti pysyä parrasvaloissa esiintymällä muun muassa Timbalandin, Janet Jacksonin ja Ciaran albumeilla, etsimällä uusia kykyjä tosi-tv-sarjassa sekä levyttämällä musiikkia Step Up 2 -elokuvaan. Vuonna 2006 ilmestyi kokoelma Respect M.E., joka myi Iso-Britanniassa kultaa. Elliott on paljastanut kärsineensä tulehduspohjaisesta kilpirauhasen liikatoiminnasta, mikä lienee yksi syy hänen viimeaikaiseen hiljaiseloonsa.

Mitä nyt?

Viivästynyt albumi on nimetty Block Partyksi, mutta sen julkaisupäivää on siirretty eteenpäin jo neljän vuoden ajan. Uusia biisejä on kuultu kuitenkin jo muutama, mainittavimpana Best Best. Levytyssessioissa ovat käyneet ainakin Timbaland ja Pharrell Williams.

Ilmestymistodennäköisyys: 91 %

Block Party lienee kaupoissa ennen pitkää, ajankohta riippuu rimakauhun vakavuudesta. Albumin laadusta ei ole takeita. (MH)

Video ei ole enää saatavilla

Shadowplay – 14 vuotta

Mitä silloin?

Helsingissä vuonna 1982 perustettu Shadowlay yhdisti punkin ja yökerhojazzin ja nappasi itselleen Suomen viileimmän yhtyeen tittelin. Debyyttialbumi Touch and Glow (1988) on todettu aiheestakin mestariteokseksi ja samaa voidaan sanoa viis vuotta myöhemmin ilmestyneestä Eggs & Pop -albumista. Ilmestymistahti kiihtyi, ja vuonna 1997 ilmestynyt Raw Powder on jäänyt historiaan yhtyeen rockeimpana levynä.

Mitä sen jälkeen?

Keulahahmo, perustaja, sanoittaja, laulaja Brandi Ifgray teki Raw Powderin ilmestymisen aikoihin kaksi soololevyä Jimi Tenorin valvonnassa tyylilajinaan kokeellisempi sähköisyys. Biisimateriaali tosin oli sellaista, joka olisi sopinut periaatteessa Shadowplaynkin käsittelyyn. Ruotsissa asuva Brandi on ollut levyrintamalla hiljaa reilut kymmenen vuotta, mutta muilla jäsenillä on ollut muita musiikillisia projekteja.

Mitä nyt?

Shadowplay on edelleen olemassa ja tekee keikkoja pari kertaa vuodessa, kerran parissa vuodessa tai sinne päin. Viime vuoden kaksi keikkaa Bar Loosessa myytiin loppuun hetkessä, ja tällekin vuodelle oli kysyntää, mutta Shadowplayn keikkabisneksessä on myyjän markkinat. Keikkakokoontumisissa on kuulemma keskusteltu mahdollisesta levystä ja viime keväänä yhtye on huhujen mukaan demonnutkin jotain.

Ilmestymistodennäköisyys: 87 %

Biisejä on valmiina ja kovana Gang of Four -fanina Brandi halunnee muodostaa Shadowplay-levyistä oman neljän koplansa. (ATM)

Video ei ole enää saatavilla

Ceebrolistics – 6 vuotta

Mitä silloin?

Janne Hyttisen (Pijall), Matti Pentikäisen (MattiP) ja Roope Kinnusen (RoopeK) muodostama Ceebrolistics on kotimaisen hiphopin uranuurtaja sen seikkailunhaluiselta äärilaidalta. Yhtyeen julkaisutahti ei ole koskaan ollut järin tiukka – ensialbumi A Day of the People in Betweenin (1998) ja toistaiseksi viimeisen Ö:n (2005) väliin mahtuu seitsemän vuotta, EMIn julkaisema 0. EP (2001) ja singlet Hyviä Juttuja / Me (2000) ja Aintie (2005). Kädestä käteen kaupattua Spring / Escape -kasettisingleä ei moni ole kuullut. Tämä ei silti vähennä elektronista musiikkia ja dubia keitokseensa rohkeasti sekoittaneen yhtyeen painoarvoa. Päinvastoin: karkki maistuu paremmalta, kun sitä saa vain kerran viikossa. Jokaista Ceebrolisticsin julkaisua on kuunneltu hartaudella, joka tavallisesti varataan pyhien kirjojen tulkintaan.

Mitä sen jälkeen?

Ceebrojen yhteydessä on tärkeää nostaa esille myös ryhmän jäsenten yleinen skeneaktiivisuus. Ilman näitä jannuja Helsinki olisi huomattavan paljon synkeämpi paikka. Radio-ohjelmien ja klubien järjestelyn ohessa pojat ovat pyörineet Murmurecordings- ja Katusea-levylafkojen taustalla ja puuhanneet sooloprojektiensa parissa. RoopeK ja Pijall tarjoilivat menevää hiphopia Serkkupojat-aliaksella, Pijall suuntasi elektromaailmoihin Michael Black Electrona ja MattiP on julkaissut jopa runokirjankin. Pentikäisen tuorein proggis, Teeth, jota paremman termin puutteessa voisi kutsua vaikkapa post-dubstepiksi, on herättänyt täysin ansaitusti ihastusta indie-piirien mahtimediaa Pitchforkia myöten.

Mitä nyt?

Wikipedia lupaa, että Ceebrolisticsin uusi levy on ollut suunnitteilla jo pitkään. Niin tai näin, varmaa on ainakin se, että pojat pysyvät aktiivisina, ja uutta materiaalia saadaan levylautaselle nimellä taikka toisella. Tällä hetkellä esimerkiksi Teeth on niin hurjassa nosteessa, että rajana on tuskin edes kiitorata.

Ilmestymistodennäköisyys: 86 %

Optimisteina uskomme, että Ceebro-levy on luvassa, mutta vuotta emme edes yritä arvailla. Emmekä liioin formaattia – sinkku, albumi, CD-ROM vai jotain aivan muuta. (TK)

Video ei ole enää saatavilla

Kraftwerk – 8 vuotta

Mitä silloin?

Kraftwerk julkaisi kymmenennen studioalbuminsa pitkän odotuksen jälkeen syksyllä 2003, kun Ranskan ympäriajo vietti 100-vuotisjuhlavuottaan. Pyöräilyhullu düsseldorfilaisyhtye on opettanut faninsa kärsivällisyyteen, sillä sen yhdeksäs studioalbumi Electric Café oli julkaistu hulppeat 17 vuotta aikaisemmin.

Mitä sen jälkeen?

Kraftwerk vietti suuren osan seuraavista vuosista kiertämällä ympäri maailmaa. Suomessa yhtye kävi jopa kahdesti: vuonna 2004 Helsingin jäähallissa ja vuonna 2009 Flow Festivalilla. Vuonna 2005 bändiltä julkaistiin erinomainen livealbumi Minimum-Maximum, mutta vuosikymmenen pääprojektiksi osoittautui vuoden 2009 The Catalogue -boksi, jolle Kraftwerkin albumit vuoden 1974 Autobahnista Tour de France Soundtracksiin masteroitiin – ja Techno Popiksi muuttuneen Electric Cafén kohdalla jopa nimettiin – uudelleen.

Mitä nyt?

Kling Klang Studiossa kolisee ja kilisee lupaavasti, mutta henkeään ei kannata uuden Kraftwerk-materiaalin vuoksi pidättää. Sitä paitsi voi olla, että ennen kuin maailma kuulee yhdennentoista KW-albumin, yhtye saattelee päätökseen kolme ensimmäistä albumiaan (1970–1973) käsittävän remasterointi-projektinsa.

Ilmestymistodennäköisyys: 84 %

Kraftwerkin ottaminen tähän keskusteluun tuntuu suorastaan hätäilyltä. Edelsihän Tour de France Soundtracksinkin julkaisua yli kahdenkymmenen vuoden periodi, jolloin Kraftwerk julkaisi vain yhden studio- ja toisen remix-albumin. Levy tulee – muttei välttämättä meidän elinaikanamme. Joten eiköhän keitetä ensin oikein kunnon kahvit! (AL)

Video ei ole enää saatavilla

A Perfect Circle – 7 vuotta

Mitä silloin?

A Perfect Circle oli eräs 2000-luvun juhlituimmista modernin rockin akteista aikana, jolloin listoilla komeilivat lähinnä verkkariheviä puurtavat yhtyeet. Toolin laulajaveijari Maynard James Keenanin ja kitarateknikkona aiemmin tunnettu Billy Howerdelin luoman ryhmän tulevaisuus vaikutti kaikin puolin kirkkaalta, muodostuihan debyyttilevy Mer de Nomsista eräs kaikkien aikojen vauhdikkaimmin kaupaksi käyneistä tulokaslevyistä. Toolia tolloille -teema toimi.

Mitä sen jälkeen?

Debyyttiä seurasi kahden vuoden hiljaisuus, kiitos Keenanin emobändin Toolin aktivoitumisen. Sen päätteeksi vuonna 2003 A Perfect Circle pullautti ilmoille toisen pitkäsoittonsa, 13th Stepin. Kyseessä on debyyttiä melodisempi ja suorempi tekele, joka nousi niin listoille kuin kuuntelijoiden arvostuslistoille. Samaa ei voi sanoa bändin viimeiseksi tuotokseksi jääneestä Emotive-tekeleestä. Kyseessä on sodanvastaisia cover-lauluja sisältävä levy, joka jäi musiikillisesti kauas horisonttiin A Perfect Circlen aiemmista mahtipontisista tuotoksista. Ympyrähanskat lyötiin nauloihin vuonna 2004.

Mitä nyt?

A Perfect Circlen jälkeen Howerdel jatkoi musiikillisia seikkailujaan Ashes Divide -yhtyeensä kanssa. Keenan kehitti Toolin rinnalle toisen sivuprojektin, Pusciferin, eikä A Perfect Circlestä puhuttu enää kuin sivulauseissa. Vuosien kuluessa vanha nälkä kasvoi, ja jo vuonna 2008 aisapari Howerdel & Keenan työstivät uutta materiaalia. Viime vuonna yhtye palasi lavoille pienen kiertueen voimin. Settilistassa oli myös uusia biisejä.

Ilmestymistodennäköisyys: 80 %

Keenan mainitsi vuonna 2010 olevansa tekemässä A Perfect Circlen neljättä levyä, ja Howerdelin twitteröinnin mukaan uutta musiikkia on tulossa hitaasti mutta varmasti. Kaikesta päätellen A Perfect Circle tulee julkaisemaan uutta materiaalia – mutta milloin ja missä formaatissa? (TP)

Video ei ole enää saatavilla

The Postal Service – 8 vuotta

Mitä silloin?

Kun elektronörtti Jimmy Tamborello (Dntl) pyysi indienörtti Ben Gibbardia (Death Cab for Cutie) vierailemaan albumilleen Life Is Full of Possibilities (2001), kaksikko huomasi nopeasti, että maailma todellakin on täynnä mahdollisuuksia. Seuraavan kahden vuoden ajan miehet lähettivät toisilleen postitse (ooh, katso: bändin nimi!) musiikkia, joista syntyi albumi Give Up (2003), täysverinen syntikkapopklassikko, jolla Gibbardin surumieliset melodiat ja kirjalliset tekstit kohtaavat Tamborellon rytmitajun ja elektromagian.

Mitä sen jälkeen?

Harmittomaksi sivuprojektiksi luultu albumi alkoi kerätä mainetta netissä ja muodostui yliopistoradioiden kestosuosikiksi. Keulasingle Such Great Heights on pitänyt albumimyyntiä hengissä pulpahtelemalla esiin useissa mainoksissa ja Garden State -elokuvassa Iron & Winen tekemänä cover-versiona. Vaikka albumi on piipahtanut Yhdysvaltain albumilistalla korkeimmillaan vain sijalla 114, se on myynyt yli miljoona kappaletta ja on Sub Popin historian toiseksi eniten myynyt levy Nirvanan Bleachin jälkeen. Tämä ei ole maailmanhistorian ensimmäinen kerta, kun kaksi nörttiä on tahtomattaan luonut hirviön.

Mitä nyt?

Suosion kasvaessa alkoivat levitä huhut kakkoslevystä; Gibbard ja Tamborello olivat kuulemma taas ryhtyneet raapustelemaan toistensa nimiä kirjekuoriin. Pari vuotta sitten Gibbard kuitenkin vihelsi pelin poikki sanomalla, että muut projektit vievät häneltä ja Tamborellolta kaiken käytettävissä olevan ajan, eikä kakkoslevyn ilmestymisestä ole minkäänlaista tietoa eikä varmuutta. Death Cab for Cutien nousu maailmanmaineeseen tuskin sekään nopeuttaa kakkoskiekon ilmestymistä. Koska luonto kammoaa tyhjiötä, Postal Servicen paikan radioaalloilla on vienyt Owl City -niminen niljake, joka on varastanut emoyhtyeen musiikista kaiken sen, millä ei ole mitään arvoa.

Ilmestymistodennäköisyys: 76 %

Sanovat miehet mitä sanovat, meillä on toivoa niin kauan kuin posti kulkee. The Postal Servicen kakkoslevy on kuin Italian postilaitoksen armoille jätetty kirje: se saapuu noin 13 vuotta myöhässä mutta silti tasan 20 minuuttia sen jälkeen, kun olemme lopullisesti heittäneet toivomme sen suhteen. (SK)

Video ei ole enää saatavilla

Lauryn Hill – 13 vuotta

Mitä silloin?

Fugeesista soolouralle lähtenyt Lauryn Hill julkaisi The Miseducation of Lauryn Hillin vuonna 1998. Solisti ansaitsi debyytillään viisi Grammy-palkintoa, joukossa ”vuoden albumi” ja ”paras uusi artisti”, ja levy on myynyt jo yli 18 miljoonaa kappaletta. Hill kipusi pikavauhtia vaikutusvaltaiseksi poptähdeksi ja tunnetuksi humanitääriksi.

Mitä sen jälkeen?

Vuosituhannen vaihteessa Hill kyllästyi musiikkibisnekseen ja katosi julkisuudesta. Hän palasi kuitenkin konserttitaltioinnillaan MTV Unplugged No. 2, jonka riisuttu ja raaka ulkoasu jakoi mielipiteet. Tässä vaiheessa Hill oli liikkunut ”henkisen neuvojansa” Veli Anthonyn johdatuksella yhä kantaaottavampaan suuntaan: kliimaksina vuoden 2003 esitys Vatikaanissa, jolloin Hill puhutteli tuhatpäistä yleisöä katolisen kirkon pitkästä lasten hyväksikäytön perinteestä.

Mitä nyt?

Levy-yhtiön mukaan Hill on pysytellyt viimeiset vuodet ahkerana, ja biisimateriaalia on kasassa useamman albumin verran. Se, kuullaanko niitä levyllä koskaan, on toinen juttu: artisti on julkaissut yksittäisiä kappaleita vuosien mittaan, ja viime kesänä nettiin vuoti raakaversio Repercussions-nimisestä biisistä, mutta tarkkaa tietoa albumista ei ole. Keikkalavoilla Hill on taas viihtynyt, esimerkiksi tämän kevään Coachellassa.

Ilmestymistodennäköisyys: 75 %

Mikäli materiaalia tosiaan on kasassa, lienee albumikin tosiasia. Sitten Hill voikin taas kyllästyä musiikkimaailmaan ja vetäytyä luostariin. (AVM)

Video ei ole enää saatavilla

D’Angelo – 11 vuotta

Mitä silloin?

Soul-pioneerin vuoden 1995 debyytti oli kärjistetysti sanoen lähtölaukaus vuosituhannen vaihteen neosoul-buumille. Kakkosalbumi Voodoo ilmestyi vuonna 2000. Virallisten merkintöjen mukaan levyn tuotti The Rootsista tuttu Ahmir ”?uestlove” Thompson, joka myös jakoi rumpupallin D’Angelon kanssa. D’Angelo itse sanoi levyn olevan yhtä paljon Ahmirin tuotos kuin hänen omansa. Voodoo oli ilmestyessään monella tavalla paljon edellä aikaansa. Myöhemmin levy on osoittautunut tärkeäksi suunnannäyttäjäksi tämän vuosituhannen soulin, r’n’b:n ja orgaanisen hiphopin tekijöille.

Mitä sitten?

Voodoon julkaisun ja siihen liittyneiden kiertueiden jälkeen D’Angelo vetäytyi julkisuudesta lähes kokonaan. Levyvierailuja (Q-Tip, Snoop Dogg, J Dilla, Common, Fela Kuti -tribuutti Red, Hot & Riot), EMIn julkaisemaa kokoelma-dvd:tä ja paria nettiin vuotanutta demoa lukuun ottamatta hän ei ollut esillä musiikillisissa yhteyksissä vuosiin. Mies on kyllä pysytellyt julkisuudessa viime vuosina erilaisilla huumesekoilu- ja pidätysuutisilla.

Mitä nyt?

D’Angelon kolmannen albumin piti alun perin ilmestyä vuonna 2009, ja senkin jälkeen ilmestyminen on ollut hilkulla jo useamman kerran. Pari kertaa on menty jopa niin pitkälle, että levykauppojen uutuuslistoilla on pyörinyt D’Angelon uusi levy milloin milläkin nimellä. Viime vuonna levyn ilmoitettiin olevan valmis ja biiseistä vuosi pätkiä nettiin. Kaikesta päätellen lähes valmis levy heitettiin kuitenkin jostain syystä roskikseen. Huhtikuisen tiedon mukaan D’Angelo, ?uestlove ja kumppanit ovat ahkeroineet levyn kimpussa koko alkuvuoden, ja julkaisun pitäisi ehtiä tälle vuodelle. Levyn nimeksi on tulossa James River.

Ilmestymistodenäköisyys: 74 %

Vaikuttaisi siltä, että hiljaisuuden jälkeen D’Angelo on jälleen ryhtynyt tekemään musiikkia tosissaan. Kaiken tapahtuneen jälkeen kynnys julkaisuun saattaa kuitenkin olla jo niin korkea, että ehkä tässä muutama vuosi vielä odotellaan. (JI)

Video ei ole enää saatavilla

Sarjan toinen osa ilmestyy huomenna.