Video ei ole enää saatavilla

Sukupuolirooleilla leikkiminen ja uusi tietokone synnyttivät radiohitin.

Laulaja-lauluntekijä Maritta Kuulan Mä en tarvi äitii on yksiselitteisen ihastuttava kappale. Se on muovinen, se on ajaton. Voiko kukaan vastustaa kappaletta, jonka teksti alkaa näin iskevästi?

”Älä puhu roskaa, beibi, pää kii,
ei, älä keskeytä mua joka kerta”

Mä en tarvi äitii -kappaleessa kuuluu musiikillisina vaikutteina Kuulan kiinnostus Motown-souliin. 1990-luvun puolivälissä hän kuunteli kotonaan toisinaan esimerkiksi The Shangri-Lasin ja The Supremesin tuotantoa.

The Shangri-Lasin Leader of the Pack olikin eräänlainen lähtökohta, kun hän sävelsi Mä en tarvi äitii -kappaletta.

Kappaleeseen piti kuitenkin saada särmää. Kuula päätti sanoittaessaan leikkiä popmusiikin sukupuolirooleilla.

”Ajatukseni oli kääntää perinteinen asetelma ylösalaisin. Usein popkappaleissa mies on renttumainen ja itsekäs tai sitten vahva ja voimakas, se auringonlaskuun ratsastava hahmo. Kirjoitin tekstin, jossa nainen on renttumainen ja voimakas, mutta mies puolestaan huolehtiva, isällinen tai äidillinen”, Kuula kuvailee.

”Siitä tekstin naisesta tuli lopulta räyhäkkä. Biisi on tarkoituksella sarjakuvamainen ja yksinkertainen”, hän sanoo.

Marittan kuvasi Tomi Palsa.

Täydelliseksi Motown-pastissiksi kappaleen teki Kuulan Valo ota vastaan -albumia sovittanut ja tuottanut Heikki Tikka.

Kauko Röyhkän Narttu-yhtyeen rumpalina tunnettu Tikka muistelee kuulleensa Mä en tarvi äitii –kappaleen ensimmäisen kerran Kuulan keikalla.

”Se sovitus ei ollut minusta silloin vielä ihan valmis. Minulla on sellainen muistikuva, että [Narttu-yhtyeen basisti] Mats Huldén olisi myös kuullut kappaleen ja olisimme jutelleet siitä keskenämme. En ole nyt ihan varma, mutta muistelisin Matsin sanoneen, että kappaleesta kannattaisi tehdä suoraviivainen versio. Hän ei siis muuten osallistunut levyntekoon, heitti vain tuollaisen idean”, Tikka kertaa.

”Matsin heitosta tuli mieleen sellainen positiivinen pölkkypäisyys, että kappaleen voisi tehdä pikkuisen huumoripohjalta, tavallaan pilke silmäkulmassa.”

Tikka oli hiljattain hankkinut Atari-tietokoneen ja Master Tracks Pro -sekvensseriohjelman. Niillä hän alkoi rakentaa Mä en tarvi äitii -kappaleen sovitusta.

”Kappaleessa on oikeita rumpuja, bassoa, stemmalaulua ja soittamaani kitaraa. Jouset, koskettimet, kulkuset, putkikellot ja patarummut on tehty kaikki sekvensserillä”, Tikka listaa.

”Se jyskyttävä rumpukomppihan on pöllitty The Spencer Davies Groupin Keep on Runningista”, hän hymähtää.

Tomi Palsa kuvasi Heikki Tikan Kerkko Koskinen Kollektiivin keikalla kesän 2013 Ruisrockissa.

Albumia seurasi pettymys

Kun Mä en tarvi äitii julkaistiin singlenä, kappaleesta tuli radiohitti. Kuula ei siitä hämmentynyt, vaikka se oli hänen uransa ensimmäinen.

”Ajattelutapani oli sellainen, että vain paiskin kappaleita huolettomasti menemään enkä pohtinut tuollaisia. Radiosoittoa on vasta nyt jälkikäteen arvostanut eri tavalla, koska onhan se tärkeää, että ihmiset kuulevat kappaletta ja saavat tietää artistista.”

Tikka alkoi puolestaan elätellä toiveita, että radiosoitto herättäisi kiinnostusta myös Valo ota vastaan -albumia kohtaan.

”Mä en tarvi äitii oli hetken aikaa Ylen radiokanavien soitetuin kappale, mutta se siinä on mielenkiintoista, että se ei millään tavalla edesauttanut levymyyntiä. Se on minusta todiste siitä, että radiokanavien soittolistoilla ei ole hirveästi merkitystä”, Tikka sanoo.

”Mehän kuvittelimme, että nyt kaikki lähtee tästä radiosoiton myötä, mutta eihän siitä mikään sitten lähtenyt”, hän toteaa.

Eikä siinä kaikki.

Tikka koki epäonnistuneensa Valo ota vastaan -albumin tuottajana.

”Kun se albumi ilmestyi, ajattelin, että se on aivan paska. Olin täysin pettynyt itseeni ja kaikkiin muihinkin. Aina ne omat odotukset ja haaveet ovat isompia kuin mitä se varsinainen lopputulos sitten on”, hän sanoo.

Mä en tarvi äitii ilmestyi Valo ota vastaan -albumilla.

Nyt vuosia myöhemmin hän kuitenkin suhtautuu albumiin toisella tavalla.

”Nythän se kuulostaa hauskalta. Sillä on paljon vahvoja biisejä. Kai minua aikoinaan häiritsi levyn soundi ja tuotannon kälyisyys. Silloin olisin halunnut levyn olevan tuotannoltaan ammattimaisempi enkä lainkaan tajunnut, että sehän kuulostaa vain sympaattisen inhimilliseltä.”

Tikan mukaan luovaa työtä seuraa usein tyhjyyden tunne, joka saattaa kääntyä pettymykseksi. Valo ota vastaan -albumi ei ole Tikan pitkällä uralla ainoa kerta, kun hän löytää itsensä elämäntilanteesta, jossa on antanut kaikkensa niin hyvässä kuin pahassakin.

”Levyn vuoksi tekee älyttömästi töitä. Kun se ilmestyy, siitä voi olla arviot Nuorgamissa, Rumbassa ja Soundissa, mutta tuo kaikki on viikossa ohi. Seuraavalla viikolla ilmestyy taas uudet levyt. Se voi olla masentava kokemus”, hän kuvailee.

Tikka on kuitenkin tiedostanut, että lannistavien tuntemusten kanssa on vain opittava elämään.

”Senhän takia näitä levyjä tehdään, että on pakko olla jotain tekemistä. Musiikki on niin tärkeää, että tulisi hulluksi, jos sitä ei tekisi. On vain pakko toteuttaa itseään, koska ei ole mitään muita vaihtoehtoja.”

Kuulalla itsellään ei ole erityistä suhdetta Mä en tarvi äitii -kappaleeseen, vaikka se on toistaiseksi hänen tunnetuin laulunsa.

”Aikoinaan ajattelin hyvän popkappaleen olevan sellainen, että se jää mieleen, jos sen kuulee vaikka taksissa. En minä Mä en tarvi äitii -kappaletta nyt miljoonaa kertaa kuuntelisi, koska se on niin yksinkertainen. Toisaalta popkappalehan se on, sellaisena se toimii”, hän sanoo.

Maritta Kuula kuului myös viisi albumia tehneeseen 500 kg lihaa -yhtyeeseen.

Maritta Kuula

Julkaisi soolodebyyttinsä vuonna 1992. Kuula on tehnyt yhteensä viisi sooloalbumia, seuraava ilmestyy todennäköisesti ensi keväänä.

Millainen ihminen olit vuonna 1996? ”Olen 5- tai 6-vuotiaasta asti ollut samanlainen ihminen. Tietysti sitä jollain tavalla muuttuu, mutta ydin pysyy samana. Vasta pari päivää sitten mietin, että maailmakin on muuttunut vain näennäisesti. Yhä täällä ollaan tietyissä asioissa erittäin vanhoillisia, vaikka aika menee eteenpäin.”

Millaista musiikkia kuuntelit tuolloin? ”Olen aina kuunnellut musiikkia laidasta laitaan.”

Heikki Tikka

Soitti 1980-luvulla rumpuja Kauko Röyhkän Narttu-yhtyeessä. Sen jälkeen soittanut muun muassa Hearthillissä sekä työskennellyt niin studiomuusikkona, tuottajana kuin sovittajanakin. Tikka on mukana Maritta Kuulan tulevalla albumilla.

Millainen ihminen olit vuonna 1996? ”Epävarma, koska Valo ota vastaan oli ensimmäinen tuottamani albumi.”

Millaista musiikkia kuuntelit tuolloin? ”Jos tekisin itselleni säännön, että ostaisin musaa vain yhdeltä vuodelta, se olisi vuosi 1972 tai 1973. Niinä vuosina on tehty prosentuaalisesti eniten hyvää musiikkia. 1960-luvun loppu oli vielä niin naiivia aikaa, mutta 1970-luvun alussa rhythm and bluesista oli tullut psykedelian kautta oikeasti kiinnostavaa eikä vain sellaista hassua hömppää. Vaikka olen aina kuunnellut myös uutta musiikkia, siinä on aina yhteys tuohon aikakauteen.”

Silvia tunnustaa olevansa Spotify-takinkääntäjä.

Silvia Modig, 34, toimittaja, vasemmisto (61 – Helsinki)

www.silviamodig.fi

Mikä on soittolistasi nimi?

”Kotimaista ajatuksella.”

Millä perusteella valitsit juuri nämä biisit soittolistaasi?

”Suomessa tehdään mielettömän hienoa musiikkia, ja valitsin listalle vain suomenkielisiä kappaleita, jotka tarjoavat myös hieman ajateltava.”

Keille ihmisille suosittele soittolistaasi ja miksi?

”Ihan kaikille. Yksi Spotify-soittolistojen parhaista puolista on se, että saa räätälöidyn suosituksen joltain. Itse otan kaikki vinkit uudesta musiikista innolla vastaan.”

Mikä on soittolistasi sinulle kaikkein tärkein kappale ja miksi?

”Palefacen Helsinki–Shangri-La. Se on viime vuoden ehdottomasti tärkein levy, ja sen nimikkokappale onnistuu kiteyttämään jotain hyvin olennaista ajastamme ja yhteiskunnastamme loistavassa muodossa.”

Olisitko halunnut listallesi jonkun kappaleen, jota ei kuitenkaan Spotifyssa ollut?

”Olisin halunnut laittaa biisin tämän hetken kovimmalta punkbändiltä eli Pertti Kurikan nimipäiviltä!”

Millainen musiikinkuuntelija olet?

”Kuuntelen musiikkia paljon ja kaikissa muodoissa. Aamulla matkalla töihin tykkään kuunnella radiota puhelimen kautta, illalla kotona soivat vinyylit. Käytän musiikkia moniin eri tarkoituksiin, joskus haen energiaa ja intoa, ja joskus haluan haaveilla kaikessa rauhassa.”

Kuka artisti tai mikä bändi on kaikkien aikojen suosikkisi?

”Tämä on vaikea! Miksi vain yksi? Sanotaan Faith No More ja Mike Patton. Miehen musiikillinen ilmaisu osuu suoraan sieluni ytimiin, varsinkin Faith No Moressa. Sain vihdoin toissa kesänä nähdä yhtyeen livenä, ja itkuhan siinä tuli, kun Patton aloitti. Samaan on pystynyt vain Trent Reznor Provinssirockissa.”

Minkä uuden artistin tai yhtyeen musiikin löysit viimeksi?

”Anna Calvin sielukas tulkinta kolahti heti ensi kuulemalta. Löysin sen ystävän, iPhone-sovelluksen ja radion yhteistyöllä. Ystäväni oli kuullut Radio Helsingistä kappaleen josta piti, käyttänyt iPhonen Shazam-biisintunnistamissoftaa ja soitti levyä sitten Spotifysta illanistujaisissa.”

Ostatko vielä fyysisiä äänitteitä?

”Kyllä ostan. Tekniikan kehityksen myötä tunnen yhä enemmän vetoa vinyyleihin. Kuuntelen niitä 70-luvulta olevalla soittimellani, jossa on juuri oikea soundi, josta kuuluvat vuosikymmenet. Rahatilanteen salliessa yritän kompata kotimaisia artisteja ostopäätöksilläni.”

Spotify vai iTunes?

”Tällä hetkellä iTunes, koska musiikintekijöiden kuuluu saada työstään korvaus. Spotifyn ensimmäinen tilitys oli vitsi, joka riisti musiikintekijöitä isolla kädellä. Edellisestä olen saanut positiivisempia arvioita. Mutta tekniikan ja jakelun kehittyessä on todella tärkeää, että korvaus kuunnellusta musiikista saavuttaa myös tekijän. Boikotoin pitkään Spotifyta koska koin sen riistävän tekijöitä, mutta uuden puhelimeni myötä tein takinkääntötempun…”

Milloin viimeksi kävit kuuntelemassa livemusiikkia?

”Vaalityö on vienyt kaiken vapaa-ajan, ja keikoille en ole pitkään aikaan päässyt. Jos omia vaalibileitä, joissa esiintyivät Samuli Putro ja Siiri Nordin, ei lasketa, niin edellinen keikka oli ruotsalainen stoner-bändi Mustasch Tavastialla. Ja vaikka genre ei omiin ykkösiin lukeudu, oli soundi tanakka ja upposi luihin ja ytimiin.”

Bonus: Jos Jumala ja Lemmy tappelisivat, kumpi voittaisi?

”Vihdoinkin helppo kysymys. Lemmy tietysti!”

Silvia Modigin soittolista

1. Maukka & Nahkatakit – Kun sä tuomitset mut
2. Risto – Pupu Tupuna
3. Reino & the Rhinos – Ylellistä elämää
4. Paleface – Helsinki–Shangri-La
5. Jontti & Shaka – Päiväni murmelina
6. Soul Captain Band – Vastarintaan
7. Tommy Lindgren & Paleface – Miltä meno maistuu
8. Maritta Kuula – Mä en tarvii äitii
9. Samuli Putro – Uskon että

Kuuntele Silvia Modigin soittolista