<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>


<rss version="2.0"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
  xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  >

<channel>
  <title>Nuorgam — Maria Gasolina</title>
  <atom:link href="https://www.nrgm.fi/artisti/maria-gasolina/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
  <link>https://www.nrgm.fi</link>
  <description>Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.</description>
  <lastBuildDate>Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000</lastBuildDate>
  <language>fi</language>
  <sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
  <sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
  <generator>https://wordpress.org/?v=7.0</generator>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/f/r/e/fredijpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/f/r/e/fredijpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Kosmisia käännöksiä – seitsemän kotimaista scifi-käännöskappaletta</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/kosmisia-kaannoksia-seitseman-kotimaista-scifi-kaannoskappaletta/</link>
    <pubDate>Tue, 28 Feb 2012 08:30:38 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Wanha!]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=23859</guid>
    <description><![CDATA[Tähtimatka, jonka aikana menevät puurot ja roswellit sekaisin.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-23887" class="size-full wp-image-23887" title="fredi" alt="Fredi laittoi iltapalaa, kun muukalainen yhtäkkia saapui." src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2012/03/fredi.jpg" width="515" height="329" /></a><p id="caption-attachment-23887" class="wp-caption-text">Fredi laittoi iltapalaa, kun muukalainen yhtäkkia saapui.</p>
<p>&#8221;Tiedän, että taidetta on science fiction!&#8221; Näin lauloi <strong>Eppu Normaali</strong> aikoinaan ja näin on asia myös käännöskappaleiden parissa.</p>
<p><em>Nuorgam</em> tarjoaa kaikille kotiastronauteille seitsemän kappaleen mittaisen tähtimatkan, jonka aikana puurot ja Roswellit menevät hyvinkin sekaisin.</p>
<p>Ensimmäinen pysäkki on <em>Apinoiden planeetta,</em> jolla oppaana toimii <strong>Virve Rosti</strong>.</p>
<h2>Virve Rosti – Apinoiden planeetta</h2>
<blockquote><p>&#8221;Outo maa, mä missä oon?<br />
Mä miten jouduin tähän viidakkoon?<br />
Pakoon vain ryntäilin,<br />
perään sain mä yhden suuren simpanssin&#8221;</p></blockquote>
<p>Siinä missä <strong>Ami Aspelundin</strong> ihannoima <em>Apinamies</em> tursui kiihkeää lempeä, säntäilevät <strong>Jukka Virtasen</strong> vuoden 1976 käännöskädelliset sopeutumattomina ja kuulijaa hämmentävinä:</p>
<blockquote><p>&#8221;Outo maa, mut leipäpuu<br />
mulle kasvaa, kansa innostuu<br />
laulustain, kiukun syy<br />
on se vain, kun Urpo pääsyliput myy&#8221;</p></blockquote>
<p><em>On the Planet of the Apes</em> -nimellä kulkevan originaalin on esittänyt vuonna 1974 brittibändi <strong>SHABAM</strong>, eikä kyseessä alun perinkään ole se kaikkein tolkuimman oloinen ralli.</p>
<blockquote><p>&#8221;On the planet of the apes they keep running,<br />
hiding night and day, trying to get away&#8221;</p></blockquote>
<p>Kappaleesta löytyy netistä niin vähän tietoa, että voinemme epäillä kyseen olevan aktiivisesta unohtamisesta.</p>
<p><em>Apinoiden planeetta</em> lienee erityisen samaistuttava paikka suomalaisille muusikoille, sillä aiheesta löytyy lauluja Vickyn lisäksi ainakin <strong>Mambalta</strong>, <strong>Joniveliltä</strong>, <strong>Abduktiolta</strong>, <strong>Edu Kettuselta</strong> ja <strong>Yarilta</strong>. Mitä tämä sitten tahtoo sanoa, jäänee jokaisen oman tulkinnan varaan.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=Ui9maj2eZ2s" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/Ui9maj2eZ2s</a><br />
<span class="videokuvateksti"> Virve Rosti – Apinoiden planeetta</span></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=lIgqZlhWhTk" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/lIgqZlhWhTk</a><br />
<span class="videokuvateksti"> SHABAM – On the Planet of the Apes</span></p>
<h2>Eini – Avaruuslaiva</h2>
<p>Hengissä selvinneet voivat jatkaa matkaa <strong>Einin</strong> kyydittämänä, sillä: <em>”Hyvät matkustajat, avaruuslaiva 109 saavuttaa juuri unennopeuden. Ottakaa miellyttävä asento, sulkekaa silmänne ja rentoutukaa.</em> ”</p>
<p>Näin utuisissa tunnelmissa keinuu <strong>Chrisse Johanssonin</strong> kääntämä <strong>Avaruuslaiva 109</strong> vuodelta 1979. Einin versio on uskollinen<strong> Mistralin</strong> alkuperäiselle kappaleelle, jonka levytti samana vuonna myös <strong>Katri Helena</strong>. <em>Avaruuslaiva 109</em> on niin kiehtova laulu, että <strong>Ville Leinonen</strong> versioi sen <em>Hei!</em>-levylleen vuonna 2007.</p>
<p>Eli pistetäänpäs laserpyssyt ja yhdeksännet suunnitelmat hetkeksi syrjään, Avaruuslaiva 109 on suomalaisen käännösmusiikin ”Klaatu barada nikto.”</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/gVgI5jlgjvw" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/gVgI5jlgjvw</a></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=v1M55Ux6oUQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/v1M55Ux6oUQ</a><br />
<span class="videokuvateksti">Mistral – Starship 109</span></p>
<h2>Arto Sotavalta – Kapteeni Tom</h2>
<p>Seuraavan kahden kappaleen ajan saamme seikkailla alkujaan <strong>David Bowien</strong> rustaamissa tarinoissa. Suomalaisina tulkkeinamme toimivat <strong>Arto Sotavalta</strong> ja <strong>Matti Siitonen</strong>.</p>
<p><strong>Liimatan Tommikos</strong> siellä laulelee, oli aikoinaan ensimmäinen assosiaationi Arto Sotavallan tyylikkäästä käännöksestä <em>Kapteeni Tom</em>. Sen sanat ovat jotakuinkin suora käännös Bowien alkuperäisistä <em>Space Odditysta</em>, aina proteiinikapseleita myöten.  Joku tosin voi häiriintyä siitä, että kukaan tuskin kirjoittaisi <em>&#8221;näin siis täällä kannussani istun</em>&#8221; ellei alkuperäinen laulu rullaisi <em>&#8221;here am I sitting in a tin can</em>.&#8221;</p>
<p>Kapteeni Tom, täällä maa, Bowiea on käännetty joskus paljon kökömminkin.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=8wEEiDrhnEA" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/8wEEiDrhnEA</a><br />
<span class="videokuvateksti">Arto Sotavalta – Kapteeni Tom</span></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=D67kmFzSh_o" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/D67kmFzSh_o</a><br />
<span class="videokuvateksti">David Bowie – Space Oddity</span></p>
<h2>Fredi – Muukalainen</h2>
<blockquote><p>”Oli syksy, myöhä ilta muistaaksein, hou hou<br />
Pientä iltapalaa juuri tein, hou hou”</p></blockquote>
<p>Näin arkisesti lähtee liikkeelle <strong>Vexi Salmen</strong> uljas käännöskukkanen vuodelta 1973. <em>Starmanista</em> väännetty <em>Muukalainen</em> on kenties juuri se käännös, jonka ansioista Bowie pyörähtäisi haudassaan, jos siellä lojuisi.</p>
<p><strong>Fredin</strong> idyllinen koti-ilta ei anna merkkiäkään siitä, kuinka mullistavaksi kaikki muttuu, kun kosmista rauhaa saarnaava muukalainen ilmestyy ula-radion aalloille.</p>
<blockquote><p>”Hän auttaa maailmata voisi<br />
jos vain kypsä oisi<br />
tuon ymmärtämään ihminen”</p></blockquote>
<p>Kertosäe ponnahtaa komeasti korkeuksiin kun tuo suomipopin Obelix ilmoittaa muukalaisen ottaneen koko taivaan kodiksensa. Tästä on jo lähemmäs 40 vuotta, eikä ihminen siltikään liene vielä kypsä ymmärtämään. Hou hou!</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/vPbp6IH_amQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/vPbp6IH_amQ</a><br />
<span class="videokuvateksti">Fredi – Muukalainen</span></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=muMcWMKPEWQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/muMcWMKPEWQ</a><br />
<span class="videokuvateksti">David Bowie – Starman</span></p>
<h2>Veltto Virtanen – Ufo</h2>
<p>Nyt kun Fredi on saattanut meidät takaisin maankamaralle, voimme katsastaa mitä mystistä tapahtuukaan Ypäjän seudulla?</p>
<p><strong>John Fogertyn</strong> lauluja ovat suomeksi esittäneet muun muassa <strong>Kari Peitsamo</strong>, <strong>Kirka</strong>, Fredi ja <strong>Tapani Kansa</strong>, mutta kenties ikimuistoisimman käännöksen takana seisoo baskeripäinen viiksivallu, psykologi, hypnologi, poliitikko ja rockmies <strong>Veltto Virtanen </strong><em>It Came Out of the Sky</em> -käännöksellään <em>Ufo.</em></p>
<p>Ypäjän pohjoispuolelle sijoittuva ensimmäisen asteen yhteys on niin todentuntuinen, että luulisi sen olevan <strong>Juhan af Grannin</strong> pöytälaatikosta pöhnitty, ellei Velton viljelemä huumori paljastaisi kertomusta tekaistuksi.</p>
<blockquote><p>&#8221;Kylänväki päivitteli Jussia ihmeissään<br />
urheilumieheksi ei häntä ennen tiedettykään<br />
kun verkkarit kintussa hän kiisi keskustaan<br />
koko ajan jatkaen vain julistustaan<br />
Taivaalta se tuli, kumi pyöristäkin suli, se on uhvo!&#8221;</p></blockquote>
<p><em>Ufo</em> löytyy alun perin Virtasen 1978 julkaistulta seiskatuumaiselta <em>Niilo Yli-Mainio / Ufo</em>, josta se sittemmin päätyi Virtasen <em>Ronkpukki</em>-kokoelmalle. Kyseessä on myös ainoa Veltto Virtasen levyiltä löytyvä käännöskappale.</p>
<blockquote><p>&#8221;Ja sitten tuli paikalle Veltto Virtanen<br />
joka heti otti oikean asteen yhteyden<br />
eli soitti levyfirmaan, sanoi hitin mä teen<br />
nyt on yhteydet onnen seitsemänteen taivaaseen&#8221;</p></blockquote>
<p>Ja kuten kunnon sci-fihenkeen kuuluu, <em>Uhvo</em> teki paluun vuonna 1999 oikeaoppisesti nimetyssä kappaleessa <em>Uhvon paluu</em>.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=n-og75M73-0" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/n-og75M73-0</a></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=VuPtOtGF4TY" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/VuPtOtGF4TY</a><br />
<span class="videokuvateksti">Creedence Clearwater Revival – It Came Out of the Sky</span></p>
<h2>Robin – Vuonna 2525</h2>
<p>Loppusuoralle meidät saattelee <strong>Esa Simonen</strong> alias <strong>Robin</strong>, jota eivät kiinnosta skeittaavat tytöt, toisin kuin 2000-luvun kevytkenkäistä kaimapoikaansa. Tämä Robin julistaa meille <strong>Zager &amp; Evansin</strong> tuomion, joka on syytä kuunnella tarkkaan. Sillä paljon tämän dystopistisemmaksi ei ennustus voi mennä.</p>
<p><strong>Jussi Kylätaskun</strong> käännös ja Robinin epätoivoa huokuva tulkinta saavat kuulijan todella kiittämään siitä, ettei tarvitse olla enää <em>Vuonna 2525</em> tai sen jälkeen. Tosin samalla jossakin aivojen sopukoissa voi kyteä myös pieni toive, että ajassa voisi kuitenkin siirtyä eteenpäin 3 minuuttia 27 sekuntia.</p>
<blockquote><p>&#8221;Vuonna siis nelkytviisnelkytviis<br />
ravintoliuostaan tenavat saa<br />
nyt pillillä maiskuttaa<br />
on hammasharja tarpeeton&#8221;</p></blockquote>
<p>Julistus pistää miettimään, mitä alkuperäisen Zager &amp; Evansin laulussa<em> In the Year 2525</em> mahdetaankaan sanoa. Ja kyllä, myös siinä hommat menevät jotakuinkin samaan malliin. Tosin Kylätasku osoittaa hienoista pakanuutta, kääntäessään vuoden sataviisi tapahtumia (jotka hämmentävästi tulevat vuoden 6565 jälkeen):</p>
<blockquote><p>&#8221;Vuonna siis sata ja viis on<br />
jo armonaika loppunut sun onneton<br />
Hyvät kun mukanansa luoja vie<br />
Henkiin jos jäänyt yhtään lie</p>
<p>Vuonna siis sataviis nää<br />
Luojan sanat maata järkyttää<br />
&#8217;Tää saaste muka munko luoma ois?&#8217;<br />
Näin lausui Luoja<br />
Haihtui pois&#8221;</p></blockquote>
<p>Alkuperäisessä laulussa Ukko tupsahtaa kehiin vuonna 7510, tuumaamaan jotta <em>&#8221;guess it’s time for the Judgement day&#8221;.</em></p>
<p>Joka tapauksessa, karmaisevaa yhtä kaikki, voi olla, ettei pelkkä foliohattu enää riitä.</p>
<p>Ja ai niin, lukijakunnan fallisemmat edustajat, muistakaapas ottaa astumisenilo irti vielä, kun se on mahdollista, sillä:</p>
<blockquote><p>&#8221;Vuonna siis kuuskytviiskuuskytviis<br />
ei ole syytä toistaan ees rakastaa<br />
kun tyttäret pojat valmistaa<br />
koeputkisarjatyönä vaan, ouvou!&#8221;</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/z2E8kSRFsUc" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/z2E8kSRFsUc</a><br />
<span class="videokuvateksti">Robin – Vuonna 2525</span></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=izQB2-Kmiic" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/izQB2-Kmiic</a><br />
<span class="videokuvateksti">Zager &amp; Evans – In the Year 2525</span></p>
<h2>Maria Gasolina – Haloo, haloo marsilainen</h2>
<p>Loppuun kevennetääni tunnelmaa ja annetaan brasilialaisten rytmien tanssittaa meitä ennen maailmanloppua.</p>
<p>Kun <strong>Pekka Haavistolta</strong> kysyttiin <em>Nuorgamin</em> presidenttitentissä, mikä bändi tai artisti tekee maailman parasta musiikkia juuri nyt, hän vastasi:</p>
<p>“Sitä emme voi tietää. Mutta sillä välin voimme kuunnella ja katsella <strong>Maria Gasolinan</strong> musiikkivideota <em>Haloo haloo marsilainen</em>.&#8221;</p>
<p>Ja miksipäs emme voisi. Helsinkiläinen oktetti <strong>Maria Gasolina</strong> on pitänyt suomalaista käännösmusiikkiperinnettä yllä vuodesta 2001. Ohjelmistoon kuuluu pääasiassa brasilialaista lämpimästi svengaavaa populäärimusiikkia.</p>
<p><em>Haloo haloo marsilaisen</em> ovat säveltäneet <strong>Rita Lee</strong> ja <strong>Roberto de Carvalho</strong> vuonna 1979. Kappaleen teki tunnetuksi brasilialainen laulajatar <strong>Elis Regina</strong>. Maria Gasolina vuonna levytti käännöksensä 2008.</p>
<p>Kappaleessa luurin päähän saatu marsilainen vaikuttaa kujertelevalta ja keimailevalta. Tyypiltä, joka Marsin lämpimän punaisilla hiekkarannoilla puhelimeen vastaa, jos vastaa, eikä erityisemmin piittaa siitä, kuinka Maapallolla hommat menevät päin prinkkalaa.</p>
<p>Sanoma kappaleessa on siis hyvin perinteinen maaailmanlopun ennustus, mutta puettuna niin letkeään asuun, että paikat alkavat notkua kuin <strong>Maijasen Paavolla</strong> konsanaan:</p>
<blockquote><p>&#8221;Haloo haloo marsilainen,<br />
no täällä tää maa kutsuu,<br />
sä et varmaan ees voi tajuu,<br />
vaihteenvuoksi täällä soditaan,<br />
näin meillä päin nää hommat hoidellaan, kato vaan&#8221;</p></blockquote>
<p>Käännös saa myös erityismaininnan kappaleen yltiölenseästä puheosuudesta, joka nostaa juron maalaispojan niskavillat pystyyn. Jokainen omalla karvoituksellaan päätelköön sitten reaktion syyn.</p>
<blockquote><p>– Haloo, heh-hei&#8230; tääl on ihan pimee meininki, mä en tajuu miten tää aina menee näin<br />
– Kyl se siitä&#8221;</p></blockquote>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=0vGxTTA6Hnw" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/0vGxTTA6Hnw</a><br />
<span class="videokuvateksti">Maria Gasolinan Haloo, haloo marsilainen Anna Cadian tyylikkään animaation kera.</span></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=7XtLeGhOVFg" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/7XtLeGhOVFg</a><br />
<span class="videokuvateksti">Elis Regina – Alô alô marciano</span></p>
<p class="loppukaneetti">Keep watching the skies!</p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/h/a/a/haavistojpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/h/a/a/haavistojpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Pekka Haavisto</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/pekka-haavisto/</link>
    <pubDate>Mon, 19 Dec 2011 12:00:16 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=20030</guid>
    <description><![CDATA[50 savikiekkoa omistavan vihreän miehen kotona soi Haloo haloo marsilainen.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-20035" class="size-medium wp-image-20035" title="haavisto" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2011/12/haavisto-460x689.jpg" alt="Mulla soi päässä Lontoon skidit." width="460" height="689" /></a><p id="caption-attachment-20035" class="wp-caption-text">Mulla soi päässä Lontoon skidit.</p>
<p><em>Nuorgamin</em> Pressaehdokas ja pop -sarjassa presidenttiehdokkaat vastaavat kiperiin musiikkiaiheisiin small talk -kysymyksiin, jos ette ole vielä huomanneet.</p>
<p>Toiseksi viimeiseinä vastausvuoroon tulee Vihreiden <strong>Pekka Haavisto</strong>. Ehdokkaan vastaukset puntaroi tuttuun tyyliinsä Nuorgamin poliittisen analysaattorin ominaisuudessa <a href="http://www.kansanuutiset.fi/blogit/jami-jarvinen/">Kaasuputki-blogin Jami Järvinen.</a></p>
<p class="kysymys">Mitä kappaletta olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?</p>
<p>&#8221;Varmaan elämäni ensimmäistä itse ostamaani singleä. Se oli <strong>Irwin Goodmanin</strong> <em>St. Pauli ja Reeperbahn</em> syksyllä 1970. Ostin sen Munkkivuoren Two-Voxista.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=YxKPidzqAP8" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/YxKPidzqAP8</a></p>
<p class="kysymys">Minkä kappaleen laulat todennäköisimmin karaokebaarissa?</p>
<p>&#8221;Asumme Kruununhaassa, ja Pataässän laulu kuuluu meille oikein mukavasti. Ei tarvitse itse ollenkaan laulaa.&#8221;</p>
<p class="kysymys">Mikä bändi tai artisti tekee maailman parasta musiikkia juuri nyt?</p>
<p>&#8221;Sitä emme voi tietää. Mutta sillä välin voimme kuunnella ja katsella <strong>Maria Gasolinan</strong> musiikkivideota <em>Haloo haloo marsilainen</em>.&#8221;</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=0vGxTTA6Hnw&#038;feature=related" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/0vGxTTA6Hnw</a></p>
<p class="kysymys">Kuka on suosikkibeatlesi ja miksi?</p>
<p>&#8221;Kuuntelen edelleen <strong>Beatlesia</strong> tietynlaisessa mielentilassa. Koska bändistä on vaikea nostaa yhtä ihmistä esille, sanotaan vaikka, että suosikkibeatleni on &#8217;viides beatle&#8217; <strong>Brian Epstein</strong>. Hän oli bändin menestyksen takana.&#8221;</p>
<p class="kysymys">Kuinka iso on levykokoelmasi?</p>
<p>&#8221;Minulla ehkä kolmesataa vinyylilevyä, saman verran cd-levyjä ja Spotifylla vaihteleva kokoelma suosikkeja. Vinyylit soivat kauniisti vanhan Lencon pyörittäminä. Ai niin, ja sitten on vieterillä viritettävä vanha gramofoni, joka soittaa savikiekkoja. Niitä taitaa olla noin 50. Suosikkisavikiekkoni on <strong>Doris Dayn</strong> <em>Que sera sera</em>. Soitan sitä ja <strong>Juha Eirton</strong> <em>Marokosta Sudaniin</em> vuoronperään.&#8221;</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=xZbKHDPPrrc" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/xZbKHDPPrrc</a></p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=a4q-ZKJLSJY" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/a4q-ZKJLSJY</a></p>
<p class="kysymys">Millä kappaleella tahtoisit avata ensimmäiset Linnan juhlasi?</p>
<p>&#8221;Se on salaisuus.&#8221; (Onko se siis salaisuus vai alkavatko juhlat <a href="http://www.youtube.com/watch?v=rmlHpmY9_oA">Rainer Frimanilla</a>? – vt. toim. hämm.)</p>
<p class="kysymys">Mikä laulu kuvaa parhaiten Suomea / suomalaisuutta juuri nyt?</p>
<p>&#8221;<strong>Palefacen</strong> <em>Helsinki – Shangri-la</em>.&#8221;</p>
<p class="kysymys">Oletko koskaan soittanut tai halunnut soittaa yhtyeessä?</p>
<p>&#8221;Kyllä. Luokkakaverini oli <strong>Ilkka Rantamäki</strong>, jolla pysyi kitara kädessä. Olisin halunnut oppia soittamaan rumpuja, mutta ei siitä mitään tullut. Ilkka Rantamäestä tulikin sitten läänintaiteilija. Tapasin hänet syksyllä Viitasaarella.&#8221;</p>
<p class="kysymys">U2 -yhtyeen City of Blinding Lights -kappale oli vahvasti esillä Barack Obaman vaalikampanjassa 2008. Mikä kappale on tai minkä kappaleen haluaisit olevan sinun vaalikampanjasi tunnusbiisi?</p>
<p>&#8221;Tavastialla 11.12.2011 kampanjaani tukevat muusikot järjestivät uskomattoman illan. Kun <strong>Eero Raittinen</strong> nousi lavalle, en ollut ainoa, jonka silmät kostuivat. Koko ilta oli kuin satua. <strong>Anssi Kelan</strong> versio <strong>Jyri Honkavaaran</strong> ja <strong>Ratsian</strong> <em>Lontoon skideistä</em> soi vieläkin päässä.&#8221;</p>
<p class="kysymys">Bonus: Voiko kitaraa soittamalla parantaa maailmaa?</p>
<p>&#8221;Naapurimaassamme Virossa tehtiin laulava vallankumous. Jos sen voi tehdä laulamalla, miksi sitä ei voisi tehdä kitaralla?&#8221;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p><img decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-19891" title="kaasuputkaus" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2011/12/kaasuputkaus.gif" alt="Pekka Haavisto" width="400" height="50" /></a></p>
<p>&#8221;Onkohan Pekka Haaviston ylähuulessa aavesärkyä? On helppo kuvitella rakastamiaan iskelmälevyjä luettelevan ja Maria Gasolinaa hehkuttavan hipsterin naamaan kelpo räkäjarrut. Vaikutelmaa lisää viittaus Anssi Kelaan, joka myös taannoin hankki pienet haituvat.</p>
<p>Niin, Anssi Kela. Nummelan lahja maailmalle on taas läsnä. Haaviston kampanja on suoraa jatkoa Movemberille. Enää puuttuu <strong>Mikko Kuustonen</strong> räppäämässä &#8217;panohanskoista&#8217; kampanjavideolla.</p>
<p>Ja Rainer Friman. <em>Se on salaisuus</em> on Raikun Syksyn sävel -voittaja vuodelta 1990.&#8221;</p>
]]></content:encoded>

    </item>
  </channel>
</rss>
