<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>


<rss version="2.0"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
  xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  >

<channel>
  <title>Nuorgam — Klamydia</title>
  <atom:link href="https://www.nrgm.fi/artisti/klamydia/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
  <link>https://www.nrgm.fi</link>
  <description>Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.</description>
  <lastBuildDate>Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000</lastBuildDate>
  <language>fi</language>
  <sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
  <sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
  <generator>https://wordpress.org/?v=7.0</generator>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/k/l/a/klamydianpersekuvapng-100x100.png" />
    <media:content medium="image" type="image/png" url="/ic/k/l/a/klamydianpersekuvapng-500x500-non.png" />
    <title>Perseeseen, perseeseen, perseeseen – 10 anaaliviittauksen sisältävää kappaletta Klamydian tuotannossa</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/perseeseen-perseeseen-perseeseen-10-anaaliviittauksen-sisaltavaa-kappaletta-klamydian-tuotannossa/</link>
    <pubDate>Thu, 17 May 2018 05:15:02 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Mervi Vuorela, Antti Koivumäki</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Uusi loppu]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=50958</guid>
    <description><![CDATA[Takapuoli on hyödyllinen asia. Siitä voi myös kirjoittaa lauluja, kuten 30-vuotisjuhlavuottaan viettävä vaasalainen Klamydia on tehnyt läpi uransa.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<p><img fetchpriority="high" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-50959" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/klamydian-persekuva.png" alt="Perseeseen, perseeseen, perseeseen – 10 anaaliviittauksen sisältävää kappaletta Klamydian tuotannossa" width="600" height="598" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/klamydian-persekuva.png 600w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/klamydian-persekuva-220x220.png 220w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/klamydian-persekuva-460x458.png 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/klamydian-persekuva-421x420.png 421w" sizes="(max-width: 600px) 100vw, 600px" /></a></p>
<h3><em>Takapuolella voi tehdä vaikka mitä. Siitä voi myös kirjoittaa lauluja, kuten 30-vuotisjuhlavuottaan viettävä vaasalainen Klamydia on tehnyt läpi uransa.</em></h3>
<p>Takapuoli on hyödyllinen asia. Sen kautta voi ulostaa, päästää ilmoja pihalle, annostella lääkkeitä ja mitata lämpötilan (omansa). Siellä voi salakuljettaa huumeita ja sinne voi laittaa vaikkapa peniksen. Siitä voi myös kirjoittaa lauluja, kuten vaasalainen pers(e/u)punkbändi Klamydia on tehnyt läpi uransa.</p>
<p>Klamydian suhde takapuoleen on intiimi, ellei jopa pakkomielteinen. Perse vilahtelee bändin sanoituksissa niin tiuhaan ja niin monin lempinimin – ”kakkendaaliluukku” ja ”aromipesä” vain muutamia mainitaksemme – että <em>Nuorgamin</em> tutkivat journalistit <strong>Mervi Vuorela</strong> (teksti) ja <strong>Antti Koivumäki</strong> (kappaleiden seulonta) päättivät kahlata läpi Klamydian tuotannon ja listata sieltä löytyvät perseviittaukset.</p>
<h2>#1 Perseeseen (Kipsi, 1996)</h2>
<p>Klamydian kiinnostus kakkospesään tehdään harvinaisen selväksi kappaleessa nimeltä Perseeseen, joka on suomennettu cover saksalaisen Die Lokalmatadoren kappaleesta <em>In Den Arsch</em>. Laulu palvoo aihepiiriään niin syvästi, että on uhrannut sille kokonaisen kertosäkeen. Se menee näin:</p>
<blockquote><p>”Perseeseen, perseeseen, perseeseen<br />
Perseeseen, perseeseen, perseeseen<br />
Perseeseen, perseeseen, perseeseen<br />
Perseeseen, perseeseen”</p></blockquote>
<p>Ensimmäisessä säkeistössä kappaleen kertoja – kutsukaamme häntä vaikka Veskuksi – lähtee ruotsinlaivalle viihtymään. Siellä häneen iskee silmänsä Staffan-niminen ruotsalaismies, joka vie Veskun saunaan ja panee häntä perseeseen. Biisi ei kerro mitään, mitä emme jo tietäisi: siis että kaikki ruotsalaiset ovat homoja ja kiinnostuneita kaljalavan kanssa hyttiinsä linnoittautuneista homofobisista suomalaismiehistä. Mutta se kertoo, että Vesku ei vastusta persepanoa.</p>
<p>Saunasession jälkeen Veskulla on ”katkeruus, krapula ja perse kipeä”. Koettelemukset eivät kuitenkaan ole vielä ohi! Satamassa Vesku joutuu – tai pääsee – tullimiehen syyniin. Hän vie kumihanskansa Veskun&#8230;</p>
<blockquote><p>”Perseeseen, perseeseen, perseeseen<br />
Perseeseen, perseeseen, perseeseen<br />
Perseeseen, perseeseen, perseeseen<br />
Perseeseen, perseeseen”</p></blockquote>
<p><em>Perseeseen</em>-single nousi Suomessa listaykköseksi ja myi platinaan oikeuttavat 15 000 kappaletta. Mitä se kertoo meistä?</p>

<h2>#2 Satanismia (Klamysutra, 1996)</h2>
<p><em>Satanismia</em>-biisi kertoo – tai on kertovinaan – siitä, kuinka Vesku kuuntelee kotona Kissin saatanallisinta levyä <em>Crazy Nightsia</em> (1987) ja sekoaa. Saatanalliset säkeet kantautuvat myös talon alakertaan, jossa asustelee nähtävästi transsukupuolinen Mari-Markku Kakkalaari.</p>
<p>Biisi antaa nimensä ja ensimmäisten säkeidensä perusteella olettaa, että Klamydialla olisi tällä kertaa mielessään jotain muuta kuin perse. Ehkä <strong>Anton LaVey</strong>? Okkultismi?</p>
<p>Mutta ei. Sieltä se kakkalaari taas tulee:</p>
<blockquote><p>”Kakkalaarin neiti lopullisesti sekoaa<br />
Se tunkee pingismailan pyllyynsä<br />
Ja leikkii majavaa”</p></blockquote>
<p>Jää epäselväksi, miksi Kakkalaarin neiti tunkee pingismailan pyllyynsä ja leikki majavaa. Johtuuko se pimeiden voimien kanssa leikkimisestä? Jos johtuu, miksi pimeät voimat haluavat pingismailan penetroituvan perseeseen? Onko Klamydian jäsenillä tästä omakohtaista kokemusta?</p>
<p>Myös koiran intiimialue menee laulussa sekaisin: ”Se kusee jukkapalmun kumoon ja torttua vääntää.”</p>
<p>Näin toimii satanismi, lapset.</p>
<p><em>Satanismia</em>-biisin myötä Klamydia asemoi itsensä kovimpien black metal -puristien leiriin. Yhdyntäleikit hoidetaan ainoastaan kakkospesän kautta, koska se jos mikä on anti-life.</p>

<h2>#3 Ookko tehny lenkkiä (Pyörällä ilman penkkiä)? (Punktsipum, 2002)</h2>
<p>Fetissejä on monenlaisia. Yksi tykkää piiskaamisesta, toinen jaloista, kolmas kumiasuista. Klamydia saa kickinsä siitä, kun takapuoli ”lupsahtaa” penkittömän polkupyörän tankoon.</p>
<blockquote><p>”Ookko tehny lenkkiä pyörällä iliman penkkiä?<br />
Tanko kun kakkaluukkuun lupsahtaa<br />
Ookko tehny lenkkiä pyörällä iliman penkkiä?<br />
Saattaa vinkee virne naamallesi tupsahtaa”</p></blockquote>
<p>Tekstin esittämään kysymykseen on kovin vaikea vastata kyllä. Biisin kertoja – kutsukaamme häntä jälleen vaikka Veskuksi – puhuu sen sijaan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Mitä enemmän pyöräilijöitä tekstiin ilmaantuu, sitä enemmän Vesku kiihottuu nähdessään ”fillaristien köörin peräröörejä”. Ja mitä pidemmälle biisi etenee, sitä lähemmäs orgasmia Vesku pääsee.</p>
<blockquote><p>”Fillari on hieno mesta<br />
Varsinkin jos puuttuu lesta<br />
Kun hinkkaa runkkaa lujaa sutkuttaa<br />
Se kurkunpäässä pian kutkuttaa”</p></blockquote>

<h2>#4 Kerran kesässä feat. Petri Nygård (Mun mielestä, 2012)</h2>
<p>Suomen kesään kuuluu monia asioita, kuten hukkumiskuolemat, rattijuopumukset ja se, että joku tekee aina väkisin ahdistavan kesäbiisin. Vuonna 2012 sen tekivät Klamydia ja <strong>Petri Nygård</strong>. Mielessään heillä oli tietysti perse.</p>
<blockquote><p>”Edes kerran kesässä pitää käydä kakkospesässä<br />
Hei, hei, hei!<br />
Kun talvella panee pakkanen, niin miksen kesällä minäkin<br />
Edes kerran kesässä pitää käydä…”</p></blockquote>
<p>Siis hetkinen, eikä pidä!</p>
<p>Biisi ei kerro, miksi Veskun ja Petrin on välttämättä päästävä kakkospesään. Se ei myöskään selitä, miksi he paneskelevat vain kesäisin eivätkä talvisin. Ovatko he asunnottomia?</p>
<p>Kappaleen musiikkivideossa Vesku ja Petri heiluttelevat kameralle V-käsimerkkejä. Ilmeisesti ne symboloivat tätä nykyä ”kakkospesää”. Pojilla on niin hauskaa, että jää epäselväksi, mihin he tarvitsevat videossa esiintyvää <strong>Lola Odusogaa</strong>.</p>

<h2>#5 Paras perse (Of the Universe) (Loputon luokkaretki, 2011)</h2>
<p>Otsikointi on jäätävä – eikä jäätävyys siihen jää. Heti biisin alussa Vesku sohaisee ”ruttunaamoja ja lankkuja”, sillä heillä ei ole samanlaisia ”kankkuja” kuin Veskun unelmadaamilla. Nuo kankut saavat ”urpot ja tumpelot” venäyttämään niskansa ja autokuskit ajamaan päin seinää.</p>
<p>Ei kuulosta kauhean normaalilta. Tapaileeko Vesku avaruusolentoa?</p>
<blockquote><p>”On selän alla nuo kaksi kaverusta<br />
kun niihin uppoo ei oo mieli musta, beibi”</p></blockquote>
<p>Tämäkään ei kuulosta kauhean normaalilta. Perseeseen uppoaminen vaatisi valtavan perseen, ainakin jos sisään pyrkii täysikasvuinen mies. On tietysti mahdollista, että biisissä yritetään päästä takaisin kohtuun. Tie sinne olisi tosin helpommin löydettävissä vaginan kautta.</p>
<p>Biisin kuluessa ei jää epäselväksi, etteikö laulun kohteena oleva perse todellakin olisi aivan fantastinen. Suomen kieli ei ole riittänyt, vaan vaikutelmaa on pitänyt korostaa toisella kotimaisella ja jopa englannilla.</p>
<blockquote><p>”Sulla on taatusti paras perse<br />
of the koko hela fucking universe”</p></blockquote>
<p>18 vuotta aikaisemmin ilmestyneellä <em>Masturbaatio ilman käsiä</em> -levyllä (1993) Klamydia oli toista mieltä. Silloin paras perse oli missi <strong>Nina Autiolla</strong>.</p>
<blockquote><p>”Omaat sellaisen peffan ja pärstäkertoimen<br />
Että sinusta silmiäni irti saa mä en<br />
Ei pärjää edes Marilyni tai Johanna Raunio<br />
Kun esiin sipsuttaa<br />
Peräpeiliään keikuttaa Nina Autio”</p></blockquote>

<h2>#6 Svedunautti mustalla aukolla (Klamydia, 2007)</h2>
<p>Ehtikö joku jo unohtaa, että kaikki ruotsalaiset ovat homoja? Ei hätää, Klamydia muistuttaa meitä siitä jälleen!</p>
<p>Tällä kertaa laulun kohteena on ”svedunautti” Anders Störviks. Hän murjottaa yksin avaruusasemalla, koska hänellä on koti-ikävä ja ”pyllyykään ei oo aikoihin nähny kuin peilistä”. Avaruusaseman nimi on – tietysti – Analfabio.</p>
<p>Nyt alkaa jo vähän väsyttää&#8230; Herää kysymys, onko Klamydian laulunkirjoittaja <strong>Vesku Jokinen</strong> jämähtänyt anaalivaiheeseen? Se on noin 1–2-vuotiaan lapsen kehityksessä tapahtuva vaihe, jonka aikana lapsi alkaa tutkiskella peräaukkoaan ja sen toimintaa sekä tiedostaa alueen erogeeniset mahdollisuudet. Wikipedian – ja <strong>Sigmund Freudin</strong> – mukaan lapsi hakee silloin selvyyttä ”vanhempiensa tahdon, oman tahtonsa ja hallitsemattomien impulssiensa välillä”.</p>
<p>Klamydian teksteissä on kieltämättä paljon hallitsemattomia impulsseja. Vesku ei yksinkertaisesti voi pitää kynäänsä erossa perseistä ja persepanoista.</p>
<blockquote><p>”Tähtisumussa kuin juhlahumussa Anders sukkulallaan kiitää<br />
huutaa Falleraa se niin naurattaa, suoraan mustaan aukkoon liitää<br />
[– –] &#8217;Va helvete, fy fan&#8217;<br />
Ruottalainen toitottaa, kuin mustan aukon kurimus<br />
Sukkulaa syvempään imuttaa<br />
Ei taida enää nähdä himmaa, apuun kirkuu lujaa mammaa”</p></blockquote>
<p>Jos asiasta haluaa jotain positiivista löytää, niin Vesku näyttäisi päässeen yli anaalivaihetta edeltävästä oraalivaiheesta. Silloin äidin rinta on lapsen suosituin mielenkiinnon kohde.</p>

<h2>#7 Vaatteet pois (&#8230;ja pylly tänne) (Klamytologia, 1998)</h2>
<p>Sieltä se taas tulee, heti otsikossa. Tarina ei tosin kerro, onko kyse naisen vai miehen pyllystä.</p>
<blockquote><p>”Ota vaatteet pois joku hullu huus<br />
Vaatteet pois, oli heitä kuus”</p></blockquote>
<p>Kuusi pyllyä&#8230;? Eikö vähempi olisi riittänyt? Panokset ovat selvästi kovenemaan päin. Mitäpä muuta proletaarilla olisi menetettävänä kuin&#8230; tekstiilikahleensa.</p>
<blockquote><p>”Vapautus tekstiilien kahleista<br />
Niin nihkeistä, niin ahdistavista<br />
Karvainen setä hullun kiilto silmissään<br />
Avokämmenellä äityy läiskimään”</p></blockquote>
<p>Kuulostaapa todella miellyttävältä. Näihin persekesteihin on pakko päästä ensi kesänä.</p>

<h2>#8 Klamydia on perseestä (XXV, 2013)</h2>
<p>Kas, Klamydia on tehnyt itseironisen biisin – ja kertoo siinä olevansa perseestä. Yllättyneitä vertauksen käytöstä ovat:</p>
<p>1.)<br />
2.)<br />
3.)</p>
<p>Tosifaneille Klamydialla on tarjota intiimimpiäkin yksityiskohtia. Bändi ei ole vain perseestä, vaan ”vitun syvältä” sieltä, eikä ”haise hyvältä”.</p>
<blockquote><p>”Ja aina vaan tulee samaa sontaa<br />
Paikoillensa juuttunut<br />
Mikään ei oo muuttunut<br />
Junttibändi joita onneks ei oo montaa<br />
Aiheet on aivan sairaita<br />
Tai sit ne laulaa vaan pillusta ja viinasta”</p></blockquote>
<p>Siis heeeeeetkinen. Pillusta? PILLUSTA? Missä täällä pillusta lauletaan?!</p>
<h2></h2>
<h2>#9 Persealasti (Rujoa taidetta, 2009)</h2>
<p>Mitä tarkoittaa persealasti? Ilmeisesti samaa kuin alasti, mutta koska kyse on Klamydian biisistä, perse-etuliite on ollut pakko mahduttaa mukaan otsikkoon.</p>
<p>Tällä kertaa Vesku seikkailee helvetissä. Hän tanssii ”persealasti” Luciferin kanssa ja vetää jostain tuntemattomaksi jääneestä syystä sieniä. Ja sitten, täysin tyhjästä, ilmestyvät säkeet:</p>
<blockquote><p>”Niin sisäsiittoista<br />
Kun ei ole ilkeyttä moista<br />
Kävyn pyllystä löysi hän”</p></blockquote>
<p>Ookoo.</p>
<p>Kertosäkeessä biisiin ilmestyvät Luciferin lisäksi Allah ja Buddha. Perseviittausten jälkeen ”Allahin rallatus” tuntuu milteinpä raikkaalta tulokulmalta Klamydian teksteihin.</p>
<p>Paitsi että tietysti myös muslimit himoitsevat persettä. Vesku Jokisen,<strong> Alexi Laihon</strong> ja <strong>Tonmi Lillmanin</strong> muodostama ”huumoriyhtye” Kylähullut julkaisi vuonna 2007 ep:n nimeltä <em>Lisää persettä rättipäille</em>. Sen nimibiisissä lauletaan, kuinka maailmassa olisi vähemmän sotia ja itsemurhaiskuja, jos ”rättipäät” pääsisivät ”ees kerran hameen alle”.</p>

<h2>#10 Onnesta soikeena (single, 1998)</h2>
<p>Vuonna 1998 Klamydialta tilattiin kesäkumibiisi Suomen Punaisen Ristin, Väestöliiton ja YleX:n kesäkampanjaan, jolla pyritään ehkäisemään nuorten seksitautien leviämistä.</p>
<p>Klamydia tarttui haasteeseen. Mitäs luulette, mitä se kesäkumillaan teki?</p>
<blockquote><p>”Mä tein ratkaisun aika terveellisen<br />
Hoidin kesäkumeja paketillisen<br />
Onnesta soikeena mä tupatarkastin sun eteisen ja peräkammarin<br />
Sun eteisen ja peräkammarin”</p></blockquote>

<p>*</p>
<p>Eiköhän tämä ala olla tässä. Listalle olisi ollut tyrkyllä vielä kappale <em>Vaasalaiset on homeperseitä</em> ja periaatteessa myös <em>Pappas fitta</em>, mutta kieltämättä on hieman hieman vaikea määritellä, miten kappaleessa lauletaan ”isän pimpistä”.</p>
<p>Jäämme odottamaan Klamydian seuraavaa kakkendaaliluukkua pyyhkäisevää kappaletta.</p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/s/l/a/slash2jpeg-100x100.jpeg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/s/l/a/slash2jpeg-500x500-non.jpeg" />
    <title>90 rpm – 10 biisiä pyöräilystä tykkääville</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/90-rpm-10-biisia-pyorailysta-tykkaaville/</link>
    <pubDate>Tue, 24 Jul 2012 07:00:48 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=31492</guid>
    <description><![CDATA[Mitä yhteistä on Slashilla, Jukka Pojalla ja David Byrnellä? Pyöräilyihmisiä.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-31494" class="size-full wp-image-31494" title="Slash2" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2012/07/Slash2.jpeg" alt="Slash silloin kun tukka ei ollut silmillä ja kitara kädessä." width="600" height="800" /></a><p id="caption-attachment-31494" class="wp-caption-text">Slash silloin kun tukka ei ollut silmillä ja kitara kädessä.</p>
<p>Polkupyöräily on ollut nosteessa suomalaisissakin kaupungeissa viime vuosina. Myös pyöräkulttuurin kansainvälinen suurtapahtuma <a href="http://www.relaa.com/bff">Bicycle Film Festival</a> saatiin vihdoin Helsinkiin. Tämän fillariaiheisen kulttuurimoniottelun kunniaksi <em>Nuorgam</em> listasi listasi erilaisia pyöräilyaiheisia kappaleita ja artisteja inspiroimaan rullailua kaduilla. Kappaleet esitellään kronologisessa järjestyksessä.</p>
<h2>Queen – Bicycle Race (1978)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=xt0V0_1MS0Q" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/xt0V0_1MS0Q</a></p>
<p><em>Bicycle Race</em> saattaa olla maailman tunnetuin pyöräkappale. Kokonaisuuden kruunaa erittäin hieno video. Se välittää positiivista fiilistä oikeastaan kappaleen musiikkiakin enemmän. Videolla on klassisia maantiepyöriä, kauniita ihmisiä ja alastomuutta. Vanha video tuntuu jotenkin ajankohtaiseltakin. Moni nykyartisti haluaisi nykyään varmasti samanlaisen ellei tätä olisi jo tehty.</p>
<h2>Kraftwerk – Tour de France (1983)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=4PqF4IAbtCw" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/4PqF4IAbtCw</a></p>
<p><strong>Kraftwerk</strong> kuvaa maantiepyöräilyä saksalaisella insinööritarkkuudella. Kraftwerkin kunnianosoitus maantiepyöräilyn merkkitapahtumalle alkoi singlen muodossa jo vuonna 1983. Vuonna 2003 <em>Tour de France-</em>singlellä aloitettu työ vietiin loppuun, kun Kraftwerk julkaisi kokonaisen pitkäsoiton saman teeman ympäriltä.</p>
<p>Tour de Francea voi sekä kappaleena että albumina pitää pyöräilymusiikin ääripäänä. Vastaavaa pyöräilyn tunnelmaa konemusiikissa on tavoitellyt myös <strong>Autechre</strong> biisillään <em>Bike</em>, mutta Kraftwerkin suoritusta on yksinkertaisesti mahdotonta päihittää.</p>
<p>Sekä alkuperäisen biisin että koko levyn tempo ja kulku on rakennettu maantiepyöräilijän sykkeen ympärille. Hyvä syke oli myös levyn jälkeisellä kiertueella, joka kävi Helsingissäkin. Kiertueen myyntimateriaalina oli pyöräilypaitoja ja -lippiksiä. Fiksi- ja fillaribuumi ei ollut tuolloin vielä iskenyt Helsinkiin, ja Kraftwerkin pyöräilytuotteet kävivät huonommin kaupaksi kuin perusteepaidat. Moni on varmaan harmitellut jälkikäteen ostamatta jääneitä Kraftwerkin Tour de France -fillarituotteita.</p>
<h2>Talking Heads / David Byrne – This Must Be the Place (Naive Melody) (1983)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=2iR4WNJ6sgY" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/2iR4WNJ6sgY</a></p>
<p>Pyöräilyaiheisten biisien tekeminen ei ole helppoa vaikka Kraftwerk siinä onkin onnistunut. Siksi tosipyöräilijä osaa tarvittaessa välttää aiheen musiikissaan. <strong>David Byrne</strong> on nykyaikaisen rennon kaupunkipyöräilyn edelläkävijä. Hänet on jopa palkittu New Yorkissa pyöräilyn edistämisestä. Silti hän ei ole levyttänyt varsinaisia pyöräilykappaleita.</p>
<p>David Byrne on sen sijaan julkaissut pyöräpäiväkirjoja ja niistä koostetun kirjan. Hän on esiintynyt pyörän selässä lukuisissa haastatteluissa. Kiertueellaan Byrne kuljettaa polkupyörää tai laittaa vuokrapyörän raideriinsa tutustuakseen kiertuekaupunkeihin. Näin Tamperekin on päätynyt Byrnen blogiin hänen raportoituaan pyöräilystä ympäri Tamperetta mainion vuoden 2004 konserttinsa yhteydessä.</p>
<p>Talking Headsin <em>This Must Be The Place</em> on kuulunut Byrnen soolokiertueidenkin vakionumeroihin. Biisi ei ole pyöräilybiisi, mutta sen tunnelmassa on silti jotain pyöräilymäistä. Siitä tulee mieleen iloisesti helähtävä soittokello. Siinä on pyöräilyaiheisille biiseille tyypillinen naiivius mukana vaikkei aiheesta lauletakkaan.</p>
<h2>Hopeton Lindo – Bicycle man (1988)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/gFZYrXEzP9Y" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/gFZYrXEzP9Y</a></p>
<p>Pyöräilyaiheiset biisit antavat siitä yleensä todella positiivisen kuvan. Mutta onko pyöräily tosiaan oikeasti cool juttu? Valloittavatko hipsteripojat tyttöjen sydämiä kaupungilla sittenkään pyörien avulla?</p>
<p>Reggaeartisti <strong>Hopeton Lindo</strong> tiputtaa realismia pöytään todella vakuuttavan kuuloisesti. Hanki sittenkin se auto, jos haluat statusta. Mutta toisaalta omalle luonnolleen ei kukaan mahda mitään. <em>Bicycle man is what I am!</em></p>
<h2>Guns N&#8217; Roses – You Could Be Mine (1991)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=FUNgsuaYP6Q" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/FUNgsuaYP6Q</a></p>
<p>David Byrne voi olla nykyään yhtä tunnettu pyöräilyteoistaan kuin taiteestaan. Mutta Byrnen lisäksi on paljon kovia pyöräilijämuusikoita, joiden mainetta pyöräilijöinä ei samalla tavalla tunneta.</p>
<p>Esimerkiksi nostettakoon rock-kitarasankari <strong>Slash</strong>. <a href="http://youtu.be/jO7lqiOfKnk">Slashista on YouTubessakin video</a>, jossa hän leikkii ja kaatuilee todennäköisesti humalassa vanhalla bmx-pyörällä Gunnareiden lavarakennelmissa soundcheckiä odotellessaan. Slashilla pyöräilystä meinasi tulla ammattiura ennen kuin kitara vei voiton. Slash oli oman aikansa nuori bmx-lupaus, jonka kuvat päätyivät alan lehtiin ja jonka ovella pyörätallit koputtelivat.</p>
<p>Slashin tavoin kovia pyöräilijöitä on ollut muitakin. Esimerkiksi <strong>Twisted Sistersin</strong> laulaja ja kasarihevijumala <strong>Dee Snider</strong> kuului joukkioon joka aloitti Kaliforniassa maastopyöräilyn. Dee Snider loikki hyppyreistä ennen kuin maastopyöriä oli kunnolla keksittykään. Sniderin pyöräuran kunniaksi on jopa tehty hänen myöhäisemmän ja tuntemattomamman bändinsä nimeä kantava maastopyörämalli.</p>
<p>Slashin ja Guns N&#8217; Rosesin nostaa tälle lista muiden pyöräilymuusikoiden ohi kuitenkin <strong>Axl Rose</strong>. Miehen meriitti pyöräilyn kannalta on hieman toisenlainen. Axl nimittäin tappoi pyöräilyshortsit muotikuvastosta kymmeniksi vuosiksi.</p>
<p>Muotisuunnittelijat olivat onnistuneet tekemään 1980-luvulla pyöräilyshortseista osan katukuvaa. Sitten Axl Rose veti niin pahat pyöräilyshortsiöverit, ettei niistä toivuta välttämättä koskaan.</p>
<p>Axl pukeutui vuonna 1992 kokonaisen kiertueen ajan lähinnä pyöräilyshortseisin ja yhdisti ne kaikkeen vaatetukseen. Pyöräilyshortsit ja prätkänahkatakki. Pyöräilyshortsit ja flanellipaita. Pyöräilyhousut ja kiltti. Pyöräilyshortsit ja toiset pyöräilyshortsit? Todellakin!</p>
<p>Axl saattoi vaihtaa keikan aikana parikin kertaa pyöräilyshortseja. Ensin valkoiset, sitten punaiset, sitten siniset. Koska suosikkiväriä on mahdoton valita, niin biisiksi poimittakoon <em>You Could Be Mine</em>, josta löytyy nettivideo legendaarisilla jenkkilippushortseilla!</p>
<h2>R.A.M.B.O. – U-Lock Justice (2001)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=fGTf_xNwh9A" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/fGTf_xNwh9A</a></p>
<p>Tämä kappale soi pitkän linjan fillarilähettien ja fiksiharrastajien ytimessä. Punk on ollut aina luontainen valinta yhteiskunnan marginaalissa eläneille rähjäisille pyöräfriikeille. <strong>R.A.M.B.O.</strong>:n rutistuksessa kuuluu tämän jengin elämän rytmi.</p>
<p>Biisi kuvaisi fillariskenen ydinjengiä pelkällä musiikillaankin, mutta vasta sanoma tekee sitä selvän fillarikappaleen. <em>U-Lock Justice</em>, eli fillarilukko nyrkkiraudaksi, kun sännätään pyörän selästä tappelemaan autoilijoiden tai muita jurpojen kanssa.</p>
<h2>Klamydia – Ookko tehnyt lenkkiä… (2002)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=bkEF3KxL41I" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/bkEF3KxL41I</a></p>
<p>Fillarijengin musiikki on tyypillisimmillään<em> R.A.M.B.O.n</em> kaltaista on vihaista ja undergroundia punkia. <strong>Klamydian</strong> punk ei missään nimessä edusta punkin vihaista tai marginaalista laitaa, mutta sen avulla voi ottaa varovasti tuntumaa fillaripunkiin. Lisäksi biisin kieli poskessa tehdyt fillariaiheiset sanoitukset nostavat sen fillariskenenkin soittolistoille hc-revittelyn rinnalle.</p>
<h2>Juhani – Poljen mun pyörää (2005)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=hFCX56BZuEQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/hFCX56BZuEQ</a></p>
<p>Suomenkielisen folkhenkisen hiphopin esitaistelija on tehnyt monta pyöräilyaiheista kappaletta. Niissä pyörät ovat luontevasti esillä. Biiseistä puuttuu monia pyöräilybiisejä  vaivaava naiivius. Silti ne ovat sielultaan positiivisia.</p>
<p><strong>Juhani</strong> onkin pyöräalan ammattilainen. Pyörien rakentelua harrastanut ja nykyään Töölössä pyöriä päivästä toiseen huoltava mies tietää, mistä puhuu.</p>
<h2>Kapteeni Ä-ni – Rullaan (2002)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://youtu.be/-oMjuCu7vng" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/-oMjuCu7vng</a></p>
<p><strong>Kapteeni Ä-nen</strong> lyhyen uran loppuvaiheen kappaleessa on jotain esimakua <strong>Jukka Pojan</strong> soolotuotannon iloisista tunnelmista ja aiheista. Varhaisemmalla Kapteeni Ä-nellä rullaaminen olisi todennäköisesti viitannut pyöräilyn sijaan savukkeiden käärimiseen.</p>
<p>Kappaleen naiivius vaivaa liian monia pyöräilystä sanoituksissa kertovaa kappaletta. Tämän kohdalla video korostaa naiiviutta. Simppeli 3d-animaatio ei ole oikein kestänyt aikaa.</p>
<h2>Nummiranta – Jag gillar min fillar (2008)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=1K__8YI8RyQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/1K__8YI8RyQ</a></p>
<p><strong>Nummiranta</strong> on melko uusi tulokas fillaribiisien listoille. Juhanin tavoin Porvoon suunnalta ponnistava Nummirantakin onnistuu saamaan fillaribiisiinsä positiivisuutta ilman naiiviutta. Muutenkin meininki on nykyfolkhenkisen popin parempaa päätä. Hyvä video kruunaa paketin. Tätä kuuntelisi ja katsoisi pidempäänkin kuin alle kaksi minuuttia.</p>
<h2>Mc SpandX – Performance (2009)</h2>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=Vn29DvMITu4" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/Vn29DvMITu4</a></p>
<p>Missä kulkee oikean popkappaleen ja vain euroilla tehdyn mainosmusiikin raja? Keksityn taitelijanimi <strong>SpandX:n</strong> takana on yllättäen <em>Performance</em>-niminen jenkkiläinen halpapyöräkauppaketju. Mutta biisiä voi pitää oikeana biisinä, koska sen voi ostaakin ainakin iTunesista.</p>
<p><em>Performancen</em> julkistus oli yksi kaikkien aikojen onnistuneimpia netin viraalikampanjoita. Sen ajoitus oli täydellinen. Fiksipyöristä innostuneet edelläkävijät olivat juuri alkanet innostua myös vaihteellisista kilpapyöristä, kun fiksejä alkoi olla jo liikaa katukuvassa. <em>Performance</em> oli kuin bensaa tähän juuri syttyneeseen maantiepyöräinnostuksen liekkiin.</p>
<p><em>Performance</em> uskalsi nauraa fiksipyörille juuri samalla hetkellä, kun moni aktiiviharrastaja itsekin oli uskaltanut kyseenalaistaa fiksin ainoana oikeana pyöränä. Ja loput fiksiharrastajista innostuivat biisistä ironiana.</p>
<p>Joka tapauksessa fiksi- ja fillarijengi levitti biisiä netissä kulovalkean tavoin joko ironialla tai ilman. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin levittäjät itse saivat tietää biisin mainokseksi. Silloin moni nolostui, ja ironia loisti poissaolollaan. Mutta vahinko oli jo sattunut, ja biisi soi kaikkien päässä.</p>
<p>Monen fillarien ja musiikin ja fillarimusiikin ystävän kesä pelastuu perjantaina 27. heinäkuuta. Silloin edellä mainittu Juhani tekee odotetun paluun mikin ja dekkien ääreen. <a href="http://www.relaa.com/node/804">Juhani esiintyy Jätkäsaaren idyllisessä L3-Makasiinissa Bicycle Film Festivalin jatkoklubilla.</a> Järjestäjät lupaavat että polkupyörät, skeittilaudat ja muut kaupunkirullailuvälineet saa ottaa halutessaan sisään konserttisaliin.</p>
]]></content:encoded>

    </item>
  </channel>
</rss>
