Neumann on kuin Ritari Ässä, nettitikkuja sydämessä.

Tietotekniikasta kertovan kappaleen kirjoittaminen on suuri arviointivirhe. Nettilaulu saa tekijänsä näyttämään ajastaan jäljessä olevalta vanhukselta tai laiskalta vitsailijalta.

Ongelma on varsin suomalainen. Nettisanojen käyttäminen on puhekielessäkin hankalaa, joten kansainvälisten uudistermien laulaminen ääneen synnyttää välitöntä kammoksuntaa. Nettisanoittaja työskentelee banaaliuden ja korniuden välimaastossa.

Tässä suomalaisten verkkorallien synkeimmät esimerkit.

#1 Dingo – Facebookissa (2012)

Neumann onnistui yhdellä kappaleella kadottamaan sen nosteen, jonka Vain elämää -sarja toi hänen uralleen. Nipa fraseeraa Maki Kolehmaisen ja Jimi Consatinen kökösti tuottaman kappaleen kertosäkeen pehmeällä beellä: ”Näin kuvasi Facebbbookissa”.

Alun perin Dingolle tehdyn singlen sanoitus on herättänyt primitiivisiä säälireaktioita. Kappale kertoo uusmedian ja rakkauden hämmentämästä miehestä, joka uskoo pääsevänsä somen kautta ihastuksensa makuuhuoneeseen. Erityisen kipeästi kuulijoihin on iskenyt sanoituksen kohta: ”Olen tässä sun Ritari Ässä, nettitikkuja sydämessä”.

Kun Neumann yrittää olla hauska ja ajankohtainen 53-vuotiaana, traagisen ritarin hahmo näyttäytyy väärällä tavalla surullisena.

Video ei ole enää saatavilla

#2 Taiska – Systeemi (1981)

Tietotekniikka on orwellilainen systeemi, joka ottaa yksilöltä oman tahdon. Näin väittää käännöskappale vuodelta 1981. Iskelmälaulaja Taiska jyrähtää, kuinka ei halua olla pelkkä tunnus. Vanha hippi ei millään taivu tietokoneaikaan, vaan harrastaisi mieluummin seksiä Mombasan rannoilla.

Uriah Heepin kosketinsoittajan Ken Hensleyn System-kappaleen yhteiskuntakritiikki on vaihtunut käännöksessä tietokonekapinaksi. Raul Reiman on kääntänyt alkuperäiskertosäkeen ”aa-aa-aa ooh-ooh-ooh” nerokkaasti muotoon ”aa-aa-aa aa-tee-koo”.

Kuuntele kappale Spotifystä.

#3 Tipi & Ministerit – ATK (1980)

ATK on paha asia. Myös Tipi & Ministerit -yhtyeen vuonna 1980 tekemässä kappaleessa, jossa ihminen on kuin järjestelmällinen tietokone, jonka tekniikka tuhoaa. Jäljelle jäävät vain kyyneleet.

Usein punksanoituksilta kestää idioottimaisuudet, mutta ATK sekoittaa tietotekniikkakapinassaan tunteet ja tunteettomuuden pahan kerran. Samae Koskisen versiossa (2009) nousi esille kappaleen herkkä sävellys. Tässä kappaleen versioi kouvolalainen punkyhtye Maho Neitsyt.

Video ei ole enää saatavilla

#4 Eero Aven – Internet Love (1998)

Iskelmälaulaja (s. 1941) sai koneen verkkoon! Eero Avenin kannatti ehdottomasti kirjoittaa rakkauslaulu tuosta ihanasta tilanteesta. Internet on Eero Avenille väylä, joka vie suoraan lempeen ja unelmiin. Love Recordsillekin levyttäneen iskelmätyöläisen 1990-lukulainen näkemys netistä on virkistävän hölmistynyt.

Video ei ole enää saatavilla

#5 Mikko Alatalo – Digi-digi-digi (2001)

Mikko Alatalo on rakentanut hirvittävän uransa naisten seksinvonkaamisballadeille ja ralleille, joissa taivutaan paskalle. Alatalo ja hänen luottomiehensä Harri Rinne yhdistivät vuonna 2001 tutut teemansa kappaleella Digi-digi-digi.

Alatalo hikoilee netin senssipalstoilla: ”Mä chattailen ja tekstailen, virtuaalisesti sekstailen”. Sanoituksessa menevät soittoäänet, chätit, tekstiviestit ja irkkaaminen sekaisin, kun kansansuosikki kuvailee etärakastelun kiihkeää tunnelmaa.

Kaksi vuotta kappaleen julkaisun jälkeen Alatalosta tuli keskustan kansanedustaja. Neljä vuotta myöhemmin puolueen puheenjohtaja Matti Vanhanen herutti netissä Susanna Kurosta. Voisi kysyä, oliko Alatalon ralli vain rehellinen tiivistelmä kepulaisesta mielenmaisemasta 2000-luvulla?

Video ei ole enää saatavilla

#6 Ismo Alanko Säätiö – email.internet.sexi.sexi.sexi (2000)

Kun Ismo Alanko tekee aikalaishuomioita, hän usein tuomitsee nykyvirtaukset, kuten Suomi putos puusta -kappaleessa globalisaation ja kiinalaiset pitsat. Vuonna 2000 hän kohdisti pilkan hektiseen nettimaailmaan. Alanko huutaa kappaleen vitsikästä nimeä kuin shamanistista mantraa ja karsea hanuri vinkuu. Hänen tapansa niputtaa sähköposti ja seksi kertoo, ettei aihepiiri ole ihan hyppysissä.

Käyttökelvoton kappale nousee kuitenkin arvoon, kun sitä kuuntelee osana Sisäinen solarium -levyn kokonaisuutta. Kappaletta seuraavan Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu -laulun kauneus korostuu, kun se pelastaa edellisen laulun melulta. Sitä seuraava kappale Minuutin hiljaisuus on vieläkin suurempi statement median tilasta.

Kuuntele kappale Spotifystä.

#7 Jope Ruonansuu – Naamakirja (2010)

Irwin Goodman ja Vexi Salmi pilkkasivat Ryysyrannalla suomalaista tapaa piehtaroida kärsimyksessä. Jope Ruonansuu muutti rilluttelusävellyksen äänisaasteeksi, jonka sanoituksissa kerrotaan, kuinka koko maamme armahin on alkanut harrastaa Facebookia.

Ruonansuu ei itsekään usko Naamakirjan hauskuuteen vaan rääkyy väsyneesti ponnettomat läppänsä.

Video ei ole enää saatavilla

Poikkeustapaus: Jenni Vartiainen – Nettiin

Älä kirjoita kappaletta netistä -sääntöön on yksi poikkeus. Jenni Vartiaista varoiteltiin, että Nettiin-kappale voi romuttaa hänen koko uransa. Onhan se nyt aika hölmöä laulaa nuoresta naisesta, jonka alastonkuvia ”joku Ilpo” katselee masturboidessaan.

Hän otti riskin ja onnistui tekemään hitin, jonka sanoja lauletaan keikoilla täysillä mukana. Vartiaisella on kykyä tehdä asioita, joihin Ismo, Jope tai Nipa eivät pysty. Vaikka kappale on pyyntö intiimiyden kunnioittamisen puolesta, sen voima on siveyden ja rivouden tasapainossa. Utelias kuulija voi salaa haaveilla, miltä laulun alastonkuvat näyttävät.

Kuulija voi myös miettiä, miten epämiellyttävältä Nettiin kuulostaisi, jos amatööripornosta kertovan laulun esittäisi kappaleen tekijä, turkulaismaukuja Teemu Brunila. Toivottavasti demo ei koskaan vuoda nettiin.

Video ei ole enää saatavilla

Kekkonen osasi kaiken! Myös rockpoliisiuden jalon taidon, kuten kuvasta näkyy.

Nyt on Suomen kansa kovan paikan edessä! He joutuvat tänä itsenäisyyspäivänä valitsemaan Jenni Haukion iltapuvun ja Antti Rokan nasevien lohkaisujen väliltä, kiitos Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen. Eniten Nuorgamia kuitenkin huolestuttaa tässä tilanteessa se, miksei Urho Kaleva Kekkosen olemassaoloa haluta itsenäisyyspäivän yhteydessä juuri noteerata.

Siksipä ehdotammekin täysin uutta itsenäisyyspäivän perinnettä! Suomalaisen rockin historiassa tuota kaljua Isä Aurinkoistamme paksusankaisine laseineen on haluttu rakastaa tavalla tai toisella varsin usein, ja kovasti häntä tunnutaan rakastavan nykyäänkin myös kulttuurin puolella: Ilmajoen musiikkijuhlien kaudella 2013–2014 tullaan esittämään Kekkos-ooppera, itsensä Lasse Lehtisen kirjoittamana.

Koska Kekkonen on Che Guevaran kaltainen brändi ja symboli siitä ajasta jolloin kaikki – siis aivan kaikki – oli paljon paremmin kuin nykyään, haluaisimme että kansa halailisi menneitä aina joulukuun kuudentena seuraavien viiden suomalaisen levytyksen tahdissa!

#1 Suomen Talvisota 1939–1940 – Kekkonen-rock

Jarkko Laineen, Markku Innon ja M.A. Nummisen perustaman performanssiryhmän tempaukset olisivat varsin raflaavaia nykyäänkin, simuloituine homoakteineen ja masturbaatiovideoineen kaikkineen. Olihan koko projektin nimi on itsetarkoituksellisen provokatiivinen, ja kieltämättä suuri osa Underground-rock-albumin inhorealistisista teksteistä säväyttää myös 44 vuotta myöhemmin. Siksi oli päivänselvää, että sovinnaisuutta pilkkanaan pitäneen poppoon tuli sivaltaa taiteessaan myös Kekkosta, poliisilaitoksen ja hallituksen lisäksi. Se tapahtuu Rauli ”Badding” Somerjoen äänellä ilkikurisen toteavasti. Asetelma on kuitenkin toimiva, tuskinpa rock’n’roll ja Kekkonen olisivat ilmiöinä voineet vuonna 1968 olla enemmän toisistaan erillään.

Video ei ole enää saatavilla

#2 Sleepy Sleepers – UKK

Musiikillisen kainalopiereskelyn suurmestareiden hysteerinen historia on täynnä pahennuksen herättämistä. Mitä muuta kuin kohua voikaan odottaa, jos suomettumisen aikana, tarkemmin vuonna 1978 julkaisee levyn, jonka alkuperäinen nimi piti olla Karjala takaisin, ja jolta löytyy kappale Kaapataan lentokone Moskovaan? Takaisin Karjalaan -muotoon muutettu otsikko kätki alleen täyslaidallisen räkänokkaista vinoilua niin suomettuneita poliitikkoja kuin neuvostoyhteiskuntaa kohtaan, mikä teki hallaa bändin keikkamyynnille mutta vaikutti maineeseen varmasti vain positiivisesti. Levyn uusintapainoksen päättää alun perin sinkkuna ilmestynyt UKK, joka muistuttaa myös muuan proto-persun, Veikko Vennamon olemassaolosta.

Video ei ole enää saatavilla

#3 Jope Ruonansuu – Kekkonen tulee kuin ukkonen

Jope on eittämättä kuunnellut ”sliipparinsa”, sillä hänen Kekkos-tulkintansa käynnistyy viittauksella edelliseen. Imitaatiomusiikin ihmemiehenä Ruonansuu vetää kappaleen tietenkin komeasti Kekkosen äärellä, mutta autobiografian sisältö ei välttämättä olisi juhannuspommien, yöpakkashallitusten ja noottikriisien Suomessa presidentin huonetta miellyttänyt. Ilmestymisvuonnaan 2006 biisi on kaikkea muuta kuin radikaali, mutta summaapa joka tapauksessa Kekkosen ulkopoliittisen uran ja etenkin neuvostosuhteiden ne puolet, joita julkisivussa ei näkynyt. Suomalaispoliitikot + neuvostopoliitikot + vodka = hauskaa.

Video ei ole enää saatavilla

#4 Moogetmoogs – Kekkonen

Moog Konttinen ystävineen päätti vuonna 1993 omistaa kokonaisen EP:n Kekkoselle, joskin ainoa varsinaisesti Urho Kalevaan viittaava ralli on tämä käännös Kinksien Victoriasta. Biisi on sinällään taattua Kekkos-laatua palmuunkiipeämisiä, loputtomia uudellaanvalintoja ja kekkosenpehmeän Suomen ironisointia myöten.

Video ei ole enää saatavilla

#5 Eläkeläiset – Herra Kekkonen

Eläkeläisten vanhainkotiestetiikkaa rakastavaan pirtaan istuu mitä täydellisimmin Kekkosen haikailu. Orkesteri on Simon & Garfunkel -versiossaan keskittyneet vertailemaan lähinnä Martti Ahtisaaren ja Kekkosen ominaisuuksia, tullen siihen lopputulokseen, ettei Mara kykene ylipainonsa takia alkuunkaan samoihin urotekoihin kuin edeltäjänsä. Ja kun poikakin soittaa humpan sijaan jatsia, voin kuvitella miten toivo humppakuomien leirissä on jo menetetty. Palmuun kiipeäminen ja kalastaminen mainittu!

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Mikäli Kekkos-annostuksesi jäi vielä vajaaksi, kuuntele tästä tovi ääntenlaskua:

Video ei ole enää saatavilla

He osaavat juonia, vehkeillä ja rakastaa. Jotkut heistä osaavat myös laulaa.

Tammikuussa 1992 monen suomalaisen päivärytmi muuttui lopullisesti, kun kolmoskanava toi ruutuun Forresterin muotitalon ympärillä pyörineen saippuaoopperan. Vuonna 1987 Yhdysvalloissa käynnistynyt draama kohosi Suomessa huimaan suosioon ja täytti ihmisten illat unelmilla, tunteilla ja kutkuttavilla käänteillä. Sarjan hahmot juurtuivat arkikieleen, sen tapahtumat täyttivät kahvipöytäkeskustelut, ja näytteilijöistä onnekkaimmat vierailivat Suomessa useampaan kertaan.

Kauniiden ja rohkeiden merkitystä suomalaisessa laman aikaisessa ja jälkeisessä sosiaalihistoriassa ei kannata vähätellä. Kyse ei ole ollut ainoastaan saippuasarjasta, vaan haaveiden, samastumisen, toden ja fantasian monisyisestä verkostosta. Niinpä Kauniit ja rohkeat on ryhtynyt jo varhain elämään kahta elämää – toista ruudulla, toista ruudun ulkopuolella.

Tällainen maaperä on otollista kasvualustaa oheistuotteille. Kauniiden ja rohkeiden avulla onkin myyty kirjoja, lehtiä, krääsää – ja tietenkin musiikkia. Sarjan nimissä on julkaistu levykaupalla lauluja, joita näyttelijöiden tähtistatus on siivittänyt listoille asti. Lisäksi sointusiirappia on annosteltu jäähallikokoluokan lavoilta.

Kauniiden ja rohkeiden Suomen-ensi-illan 20-vuotispäivän kunniaksi Nuorgam koosti katsauksen sarjassa esiintyneiden näyttelijöiden ja muusikoiden tuotantoon. Mukana ovat sekä sarjan myötä studioon päätyneet näyttelijät että ne, joiden musiikillinen ura on alkanut jo ennen Kauniita ja rohkeita. Mutta kulkevatko kauneus, rohkeus ja musikaalisuus rinnakkaan? Sen päättäköön kukin itse.

Video ei ole enää saatavilla

Ronn Moss

Ruudulla: Ridge Forrester, rikkaan muotisuvun vesa ja sarjan suvereeni kukko. Mies, jossa maskuliininen karheus, viileä ammattitaito ja poikamainen charmi yhdistyvät niin virheettömästi, että rouhean vetovoiman vastapariksi nousee karikatyrisoitumiseen liittyvä komiikka. Lahjakkaan, lihaksikkaan, sanavalmiin ja äveriään Ridgen asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, mutta välillä tunteiden runkolangat punoutuvat ahdistaviksi solmuiksi. Silloin Ridge kasvattaa eeppisen leukansa suojaksi yrmeän parran.

Levyllä: Vielä 1990-luvulla Ronn Moss kelpasi Suosikin sivuille teini-idoliksi. Tuolloin jutun juuri ammennettiin miehen nuoruusvuosista Billboard-listoillakin piipahtaneen silkinpehmeän Playerin basistina. Soololevyillään Moss on jättänyt nuorisotähden elkeet vähemmälle ja panostanut putipuhtaaseen ulosantiin. Hän käsittelee tunteita suurieleisesti, mutta ehdottoman riskittömästi. Välillä mies irroittelee kuin Jon Bon Jovin ja David Hasselhoffin ristisiitos. Mossin musiikki piirtääkin samanlaista maskuliinisuuden ääriviivaa kuin hänen roolihahmonsa. Ahdistukselle ei hänen levyillään ole kuitenkaan sijaa – siksi kiekkojen kansikuvissa voi poseerata ilman partaa.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

John McCook

Ruudulla: Eric Forrester, Forresterin muoti-imperiumin luoja ja hellän ankara isähahmo. Vaikka vuodet kuluvat, pojat kävelevät yli, firman arvo nousee ja laskee, pysyy Eric harmaana eminenssinä luomuksensa taustalla. Kun dynastian kohtalonkysymyksiä ratkotaan, Eric on aina huoneessa, mutta usein jossakin pääpukarien takana, kameran epätarkalla alueella. Sieltä tapittavat syvien kulmien alle piiloutuneet silmät, jossa häivähtää pitkävihaisen norsun muisti.

Levyllä: Ilman Kauniita ja rohkeita John McCook olisi tuskin koskaan päässyt äänilevylle. Eric Forresterin rooli avasi kuitenkin markkinaraon kevytsoulin ja viihdejuuston sekaiselle musiikille. McCookin tulkinnat ovat samalla lailla harmaiksi puleerattuja kuin hänen hahmonsakin, ja niiden hallavan charmin takaa kaikuu hentona sivuäänenä jonkinlainen syyntakeettomuus. Kun McCook ilmaisee isällisesti painottaen laulujen tunnekuohuja, on lopputulos samalla lailla tahattoman hupaisa kuin tuskastuneen Eric Forresterin sammakkomainen irvistys.

Video ei ole enää saatavilla

Teri Ann Linn

Ruudulla: Kristen Forrester Dominquez, vaalea seurapiirineito, joka ei aikuistuttuaan vilkuillut kaksilahkeisten suuntaan niin kimaltelevin katsein kuin Stephanie Forrester, tuo dynastian rautainen matroona, olisi toivonut. Kristenin kohtalona olikin päätyä äitinsä juonittelun myötä naimisiin ikilieron Clarke Garrisonin kanssa. Avio-onni päättyi – tietenkin – Clarken petollisuuteen. Myöhemmin Kristen avioitui Tony Dominquezin kanssa ja katosi Floridaan, josta hän on palannut sukunsa pariin vain satunnaisesti.

Levyllä: Hollywoodilainen hattutemppu koostuu kauneuskilpailumenestyksestä, roolista saippuasarjassa ja omasta äänilevystä. Vuoden 1981 Miss Havaiji Teri Ann Linn pääsi täydentämään troikkansa, kun Fazer Musiikki otti hänen kepeästi diskopopahtaneen levynsä julkaisuohjelmaansa vuonna 1993. Hentoa listamenestystä hyisessä Pohjolassa nautittuaan Linn suuntasi vielä Saksan markkinoille ennen kuin rohkeni debytoida kotimaassaan vuonna 1998. Suomalaisin voimin saatettiin maailmaan myös Linnin kakkosalbumi Be Young, Be Foolish, Be Happy (1997), jolla neito duetoi itsensä Dannyn kanssa. Uudeksi Armiksi Teri Annista ei ilmeisesti ollut, koska yhteistyö jäi yhteen lauluun.

Video ei ole enää saatavilla

Jeff Trachta & Bobbie Eakes

Jeff Trachta ruudulla: Thorne Forrester, Ridgen vaalea ja haalea veli. Kun sarja alkoi, veljekset kilpailivat tasapäisesti hegemonisesta asemasta yrityksessä, naismarkkinoilla ja katsojien sydämissä. Tässä kiistassa viuhuivat niin nyrkit kuin luoditkin. Voittaja oli kuitenkin selvillä alusta asti. Kun Trachta astui Clayton Norcrossin saappaisiin Thornena vuonna 1989, rellesti Ridge jo Forresterin käytävillä kuin pukki kaalimaalla. Vuosien varrella Ridgen ylivalta on vain korostunut samalla kun Thorne on valunut isäänsäkin kauemmas taustalle.

Bobbie Eakes ruudulla: Macy Spectra, hurmaavan kieron Sally Spectran tytär. Vaikka Macyn ympärille pyrittiin rakentamaan jos jonkinlaista draamaa alkoholiongelmasta alkaen, jäivät hahmosta mieleen lähinnä spanielinsilmät. Neitoa koetettiin kuljettaa ryysyistä rikkauteen samalla lailla kuin Brooke Logania, mutta siinä missä Brooken ja Ridgen suhteesta tuli koko sarjan selkäranka, latistui Macyn matka Thornen aviovuoteeseen saman asetelman halvaksi toisinnoksi. Kun Macy lopulta kuoli‒ei kuollut‒kuoli, oli hahmo jo valmis unohtumaan. Vaikka onhan rajan takaa tultu aiemminkin takaisin.

Levyllä: Kun 1980-luvulla vaikuttaneessa Big Trouble -tyttöbändissä laulaneen Eakesin roolihahmo saatettiin yhteen Trachtan esittämän Thornen kanssa, oli sarjan ikioma duo kasassa kuin huomaamatta. Eakes ja Trachta levyttivät albumillisen balladivetoista sokerikuorrutetta, jossa tunteet olivat ikuisia ja syntetisaattorimatot tavoittelivat taivaita. Samalla konseptilla tuotettiin tuota pikaa myös joululevy ja duettoalbumin jatko-osa. Ruudullakaan laulutaitoja ei pidetty vakan alla – 1990-luvulla Macy ja Thorne tuntuivat lauleskelevan sylikkäin harva se jakso. Laulunäytteet ruudulla antoivat samalla luontevan alun Eakesin soolouralle. Myöhemmillä levyillään Eakes on tosin sekoittanut balladitaiteeseensa myös ripaukset country-henkistä singer-songwriterismia ja eleganttia yökerhojazzia.

Video ei ole enää saatavilla

Joanna Johnson

Ruudulla: Caroline Spencer, lehtimoguli Bill Spencerin tytär ja Ridgen ensi rakkaus. Sarjan ensimmäiset vuodet rakentuivat polttavan ydinkysymyksen varaan: Saako Caroline Ridgen omakseen, vai viekö yllättäen estradille astunut Brooke Logan hurmurin sydämen? Moninaisten juonenkäänteiden myötä Caroline päätyi Thornen puolisoksi, kunnes Ridgen vetovoima sai neidon janomaan vanhaa suolaa. Kun Ridge ja Caroline onnistuivat lopulta luovimaan itsensä avioliiton satamaan, sairastui Caroline kuolettavasti leukemiaan. Häntä hoiti muuan Taylor Hayes. Muutamaa vuotta myöhemmin ruudulla vilahti Carolinen kaksoissisko Karen.

Levyllä: Kauniisiin ja rohkeisiin pestautuessaan Joanna Johnson tuskin  arvasi nousevansa 1990-luvun kuluessa levyttäväksi artistiksi Suomessa, mutta totuus on toisinaan saippuadraamaakin ihmeellisempää. Johnsonin nimiin kirjattiin vuonna 1993 julkaistu Standing in My Rain -levy, tosin valtaosan levyn lauluosuuksista taisi luikauttaa tuottaja Cris Owen. Levynkannen lisäksi Johnsonin nimi nähtiin Suomen albumilistalla, jossa Hessu Reijosen musiikkimanageroitava piipahti sijalla 30. Jos väittämä ei olisi liian yleistävä, tekisi mieli todeta: ”only in Finland”.

Video ei ole enää saatavilla

Koska Joanna Johnsonin musiikkia ei tiedon valtaväyliltä löydy, viettäkäämme hetki nuoren rakkauden parissa. Ja innokkaimmille vinkki: Standing in My Rain -single on nähty hetki sitten Huuto.netin listoilla pilkkahintaan!

Jack Wagner

Ruudulla: Dominick ”Nick” Marone, Massimo ja Jackie Maronen hulivilipoika. Kapteeni ja hurmuri, joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta veitikkamaisella hymyllään. Vaikka maailma tölvii ja riepottelee, Nick pitää päänsä, säilyttää itsenäisyytensä ja löytää mustasukkaisuudestaan aimo kaupalla elinvoimaa. Nick on Kauniiden ja rohkeiden virallinen ”taustahurmuri”, joka kaivetaan esille aina, kun jollekin Loganin tytölle pitää järjestää romantiikkaa Forresterin klaanin ulkopuolelta. Pitkäaikaiset suhteet jäävät usein haaveiden tasolle, mutta onpahan millä leikkiä. Siinä on ikuisen nuoruuden salaisuus.

Levyllä: Wagner on todellinen kevytviihteen multilahjakkuus. Mies ponnahti tv-ruuduille vuonna 1983 General Hospitalin kiintotähtenä Frisco Jonesina. Samoihin aikoihin tekeillä oli jo debyyttilevy All I Need, jonka nimikkoraita päätyi peräti Hot 100 -listan kakkossijalle. Tämän jälkeen musiikki ja näytteleminen ovat kulkeneet rinta rinnan halki vuosikymmenten. Wagner on tähdittänyt niin Santa Barbaraa kuin Melrose Placeakin samalla, kun diskografia on venähtänyt viiden albumin mittaiseksi. Ei siis liene sattumaa, että miehen musiikki on kuin tehty 1980-lukulaisten tv-sarjojen taustalle suureellisine kertosäkeistöineen, asianmukaisine konetaustoineen, vinkuen soivine kitaroineen ja kaikkensa antavine laulusuorituksineen. Mutta taittuvatpa tältä Kauniiden ja rohkeiden John Farnhamilta kepeät joululaulutkin.

Video ei ole enää saatavilla

Adrienne Frantz

Ruudulla: Amber Moore, pieni vaalea pirulainen. Tyttö, joka ponnisti trailer parkista Forresterin lapsenhoitajaksi, vietteli hoidettavansa ja junaili pariskunnalle lapsen, joka ei kuitenkaan ollut heidän omansa. Käärmeenkielinen juonittelija, jonka vehkeilyssä on samalla jotakin viatonta ja hellyttävää. Mihin Amber koskeekin, se muuttuu rikokseksi, räjähdykseksi, vahinkolapseksi tai sekaisin menneeksi parisuhteeksi. Välillä nurkan takaa saattaa ilmestyä myös Amberin kaksoissisko April Knight, aikuisviihteeseen kallellaan oleva rentuke. Kaaoksen keskellä Amberin lapsenkasvoilla säilyy kuitenkin koko ajan vilpitön usko todellisiin tunteisiin ja onnelliseen elämään.

Levyllä: Siinä missä 1990-luvulla julkaistut Kauniiden ja rohkeiden kylkiäislevyt vetoavat aikuiseen makuun, kurottaa Adrienne Frantzin vuonna 2007 julkaistu debyytti Anomaly kohti laulajan omaa ikäryhmää. Goo Goo Dolls -vokalisti Johnny Rzeznikin kainalossa 2000-luvun alkupuolella viihtyneen neidon musiikki on omalaatuinen yhdistelmä listakelpoista singer-songwriterismia, läpeensä stailattua teinihömppää ja tummasävyistä tunnelmointia. Odottamatonta kyllä, Frantzin kappaleet tuovat mieleen niin Heather Novan, Avril Lavignen kuin Lisa Germanonkin. Muutamaa laulumaneeria karsitumpana ja oikeiden henkilöiden tuottamana Adriennessa voisi olla potentiaalia vaikka millaiseksi Gwen Stefaniksi. Ihan oikeasti.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Jacob Young

Ruudulla: Rick Forrester, Kauniiden ja rohkeiden sukurutsaisen ja nepotistisen ihmissuhderakennelman kukkea hedelmä. Rick (Eric jr.) on Ericin ja Brooken poika, jonka elämää on varjostanut muun muassa traumaattinen suhde isä- ja velipuoleensa Ridgeen. Ihmissuhteensa hän on altistanut freudilaisille tulkinnoille innostuttuaan vehtaamaan kahden sisarpuolensa kanssa. Rickin viimevuotiset edesottamukset kiteytyvät MTV3:n sarjaesittelysivuilla muotoon: ”Rick ihastuu Jackieen. Tämä on Rickin velipuolen Ridge Forresterin velipuolen Nickin äiti Jacqueline ’Jackie’ Payne Marone Knight, naimisissa Owen Knightin kanssa.”

Levyllä: Vuonna 2000 Jacob Youngin tie vei mikrofonin ääreen. Miehen eponyymi levy yhdisti poikabändien ylijäämäballadit, Nik Kershaw’n hatarammat hetket ja hienovaraisella raspilla karhennetut aikuisrokkipalat. Jos Young olisi päätynyt näyttelijäksi Beverly Hills 90210 -sarjaan, olisi hän varmasti päässyt jonkun jakson huipentumana The Peach Pitin lavalle Jamie Waltersin rinnalle. Young onkin helppo sijoittaa samalle jatkumolle teinisarjoista ponnistaneiden kauniskasvoisten tähdenlentojen kanssa, vaikka hänen tähtensä ei musiikin voimin montakaan metriä liikkunut.

Video ei ole enää saatavilla

Constantine James Maroulis

Ruudulla: Constantine Parros, laulaja ja tuottaja, jolle kirjoitettiin sarjaan rooli, jotta Constantine Maroulis voisi markkinoida musiikkiaan. Constantine kilpaili hetken aikaa Rick Forresterin kanssa paikasta Phoebe Forresterin duopartnerina, mutta jäi lopulta soittelemaan lehdellä. Mies vetäytyikin nopeasti Boldface Recordsinsa uumeniin odottelemaan Maroulisin uran seuraavaa aallonpohjaa.

Levyllä: American Idolin kärkikuusikkoon itsensä vuonna 2005 lauleskellut kreikkalaisamerikkalainen Maroulis ei ole musaurallaan saanut aikaan mitään kummoista. Tästä voisi syyttää Nickelbackin kappaleen esittämistä kykykisassa, mutta emme syytä. Konsta julkaisi pari rockahtavaa albumia, joita on myyty yhteensä noin 50 000 kappaletta. Viimeiseksi naulaksi arkkuun hän versioi Unchained Melodyn. Aika oli siis kypsä Broadway-uralle, joka on sujunut paljon paremmin.

Video ei ole enää saatavilla

Usher

Ruudulla: Robert, Amberin kaveri, jonka ensisijaisena tehtävänä oli oletettavasti muistuttaa katsojia Usherin olemassaolosta.

Levyllä: L. A. Reidin löytämä teinitähti kysyi ensin 16-vuotiaana Can U Get Wit It ja heti kunnon sixpackin saatuaan tunnusti You Make Me Wanna. Suosio hiipui hetkeksi aikuisuuden kynnyksellä – miksi muuten hän olisi Boldikseen lähtenytkään – kunnes U Remind Me (2001) siivitti miehen takaisin listojen kärkeen. Liikkeet kuin Michael Jacksonilla, muuten joskus R. Kellyäkin lipevämpi tanssilattioiden täyttäjä. Viimeisin uroteko on vierailu David Guettan albumilla, mikä on osoitus könsikkään taidosta juosta musiikillisten trendien vierellä sopivasti rintalihastuntuman verran perässä.

Video ei ole enää saatavilla

BONUS!

Kun Dallas mullisti 1980-luvulla suomalaisten käsitykset saippuaoopperasta, punoi Jaakko Teppo sarjan liepeille piiloviisaan sosiologisen maaseutukuvaelman Pamela-laulunsa muodossa. Kauniiden ja rohkeiden noustua Dallasin kaltaiseksi ilmiöksi kymmenisen vuotta myöhemmin, oli vain ajan kysymys, milloin sarja parkkeeraa suomalaiseen folkloreen. Toimeen tarttui odotetusti viihteen moniottelija Jope Ruonansuu, joka tarrasi hampaansa itseensä Ridge Forresteriin. Vaikka Tepon saappaisiin jäi tämän esityksen myötä vielä paljon väljää, on kappale ensiluokkainen dokumentti niiltä vuosilta, kun Ridge oli vielä nuori (ja parraton), Brooken ja Caroline Spencerin kissatappelu kuumimmillaan ja Thorne tiiviisti mukana kuvioissa. Terveisiä ajalta, jolloin Suomi ei ollut vielä jääkiekon maailmanmestari.

Video ei ole enää saatavilla