Fredi laittoi iltapalaa, kun muukalainen yhtäkkia saapui.

”Tiedän, että taidetta on science fiction!” Näin lauloi Eppu Normaali aikoinaan ja näin on asia myös käännöskappaleiden parissa.

Nuorgam tarjoaa kaikille kotiastronauteille seitsemän kappaleen mittaisen tähtimatkan, jonka aikana puurot ja Roswellit menevät hyvinkin sekaisin.

Ensimmäinen pysäkki on Apinoiden planeetta, jolla oppaana toimii Virve Rosti.

Virve Rosti – Apinoiden planeetta

”Outo maa, mä missä oon?
Mä miten jouduin tähän viidakkoon?
Pakoon vain ryntäilin,
perään sain mä yhden suuren simpanssin”

Siinä missä Ami Aspelundin ihannoima Apinamies tursui kiihkeää lempeä, säntäilevät Jukka Virtasen vuoden 1976 käännöskädelliset sopeutumattomina ja kuulijaa hämmentävinä:

”Outo maa, mut leipäpuu
mulle kasvaa, kansa innostuu
laulustain, kiukun syy
on se vain, kun Urpo pääsyliput myy”

On the Planet of the Apes -nimellä kulkevan originaalin on esittänyt vuonna 1974 brittibändi SHABAM, eikä kyseessä alun perinkään ole se kaikkein tolkuimman oloinen ralli.

”On the planet of the apes they keep running,
hiding night and day, trying to get away”

Kappaleesta löytyy netistä niin vähän tietoa, että voinemme epäillä kyseen olevan aktiivisesta unohtamisesta.

Apinoiden planeetta lienee erityisen samaistuttava paikka suomalaisille muusikoille, sillä aiheesta löytyy lauluja Vickyn lisäksi ainakin Mambalta, Joniveliltä, Abduktiolta, Edu Kettuselta ja Yarilta. Mitä tämä sitten tahtoo sanoa, jäänee jokaisen oman tulkinnan varaan.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Eini – Avaruuslaiva

Hengissä selvinneet voivat jatkaa matkaa Einin kyydittämänä, sillä: ”Hyvät matkustajat, avaruuslaiva 109 saavuttaa juuri unennopeuden. Ottakaa miellyttävä asento, sulkekaa silmänne ja rentoutukaa. ”

Näin utuisissa tunnelmissa keinuu Chrisse Johanssonin kääntämä Avaruuslaiva 109 vuodelta 1979. Einin versio on uskollinen Mistralin alkuperäiselle kappaleelle, jonka levytti samana vuonna myös Katri Helena. Avaruuslaiva 109 on niin kiehtova laulu, että Ville Leinonen versioi sen Hei!-levylleen vuonna 2007.

Eli pistetäänpäs laserpyssyt ja yhdeksännet suunnitelmat hetkeksi syrjään, Avaruuslaiva 109 on suomalaisen käännösmusiikin ”Klaatu barada nikto.”

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Arto Sotavalta – Kapteeni Tom

Seuraavan kahden kappaleen ajan saamme seikkailla alkujaan David Bowien rustaamissa tarinoissa. Suomalaisina tulkkeinamme toimivat Arto Sotavalta ja Matti Siitonen.

Liimatan Tommikos siellä laulelee, oli aikoinaan ensimmäinen assosiaationi Arto Sotavallan tyylikkäästä käännöksestä Kapteeni Tom. Sen sanat ovat jotakuinkin suora käännös Bowien alkuperäisistä Space Odditysta, aina proteiinikapseleita myöten.  Joku tosin voi häiriintyä siitä, että kukaan tuskin kirjoittaisi ”näin siis täällä kannussani istun” ellei alkuperäinen laulu rullaisi ”here am I sitting in a tin can.”

Kapteeni Tom, täällä maa, Bowiea on käännetty joskus paljon kökömminkin.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Fredi – Muukalainen

”Oli syksy, myöhä ilta muistaaksein, hou hou
Pientä iltapalaa juuri tein, hou hou”

Näin arkisesti lähtee liikkeelle Vexi Salmen uljas käännöskukkanen vuodelta 1973. Starmanista väännetty Muukalainen on kenties juuri se käännös, jonka ansioista Bowie pyörähtäisi haudassaan, jos siellä lojuisi.

Fredin idyllinen koti-ilta ei anna merkkiäkään siitä, kuinka mullistavaksi kaikki muttuu, kun kosmista rauhaa saarnaava muukalainen ilmestyy ula-radion aalloille.

”Hän auttaa maailmata voisi
jos vain kypsä oisi
tuon ymmärtämään ihminen”

Kertosäe ponnahtaa komeasti korkeuksiin kun tuo suomipopin Obelix ilmoittaa muukalaisen ottaneen koko taivaan kodiksensa. Tästä on jo lähemmäs 40 vuotta, eikä ihminen siltikään liene vielä kypsä ymmärtämään. Hou hou!

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Veltto Virtanen – Ufo

Nyt kun Fredi on saattanut meidät takaisin maankamaralle, voimme katsastaa mitä mystistä tapahtuukaan Ypäjän seudulla?

John Fogertyn lauluja ovat suomeksi esittäneet muun muassa Kari Peitsamo, Kirka, Fredi ja Tapani Kansa, mutta kenties ikimuistoisimman käännöksen takana seisoo baskeripäinen viiksivallu, psykologi, hypnologi, poliitikko ja rockmies Veltto Virtanen It Came Out of the Sky -käännöksellään Ufo.

Ypäjän pohjoispuolelle sijoittuva ensimmäisen asteen yhteys on niin todentuntuinen, että luulisi sen olevan Juhan af Grannin pöytälaatikosta pöhnitty, ellei Velton viljelemä huumori paljastaisi kertomusta tekaistuksi.

”Kylänväki päivitteli Jussia ihmeissään
urheilumieheksi ei häntä ennen tiedettykään
kun verkkarit kintussa hän kiisi keskustaan
koko ajan jatkaen vain julistustaan
Taivaalta se tuli, kumi pyöristäkin suli, se on uhvo!”

Ufo löytyy alun perin Virtasen 1978 julkaistulta seiskatuumaiselta Niilo Yli-Mainio / Ufo, josta se sittemmin päätyi Virtasen Ronkpukki-kokoelmalle. Kyseessä on myös ainoa Veltto Virtasen levyiltä löytyvä käännöskappale.

”Ja sitten tuli paikalle Veltto Virtanen
joka heti otti oikean asteen yhteyden
eli soitti levyfirmaan, sanoi hitin mä teen
nyt on yhteydet onnen seitsemänteen taivaaseen”

Ja kuten kunnon sci-fihenkeen kuuluu, Uhvo teki paluun vuonna 1999 oikeaoppisesti nimetyssä kappaleessa Uhvon paluu.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Robin – Vuonna 2525

Loppusuoralle meidät saattelee Esa Simonen alias Robin, jota eivät kiinnosta skeittaavat tytöt, toisin kuin 2000-luvun kevytkenkäistä kaimapoikaansa. Tämä Robin julistaa meille Zager & Evansin tuomion, joka on syytä kuunnella tarkkaan. Sillä paljon tämän dystopistisemmaksi ei ennustus voi mennä.

Jussi Kylätaskun käännös ja Robinin epätoivoa huokuva tulkinta saavat kuulijan todella kiittämään siitä, ettei tarvitse olla enää Vuonna 2525 tai sen jälkeen. Tosin samalla jossakin aivojen sopukoissa voi kyteä myös pieni toive, että ajassa voisi kuitenkin siirtyä eteenpäin 3 minuuttia 27 sekuntia.

”Vuonna siis nelkytviisnelkytviis
ravintoliuostaan tenavat saa
nyt pillillä maiskuttaa
on hammasharja tarpeeton”

Julistus pistää miettimään, mitä alkuperäisen Zager & Evansin laulussa In the Year 2525 mahdetaankaan sanoa. Ja kyllä, myös siinä hommat menevät jotakuinkin samaan malliin. Tosin Kylätasku osoittaa hienoista pakanuutta, kääntäessään vuoden sataviisi tapahtumia (jotka hämmentävästi tulevat vuoden 6565 jälkeen):

”Vuonna siis sata ja viis on
jo armonaika loppunut sun onneton
Hyvät kun mukanansa luoja vie
Henkiin jos jäänyt yhtään lie

Vuonna siis sataviis nää
Luojan sanat maata järkyttää
’Tää saaste muka munko luoma ois?’
Näin lausui Luoja
Haihtui pois”

Alkuperäisessä laulussa Ukko tupsahtaa kehiin vuonna 7510, tuumaamaan jotta ”guess it’s time for the Judgement day”.

Joka tapauksessa, karmaisevaa yhtä kaikki, voi olla, ettei pelkkä foliohattu enää riitä.

Ja ai niin, lukijakunnan fallisemmat edustajat, muistakaapas ottaa astumisenilo irti vielä, kun se on mahdollista, sillä:

”Vuonna siis kuuskytviiskuuskytviis
ei ole syytä toistaan ees rakastaa
kun tyttäret pojat valmistaa
koeputkisarjatyönä vaan, ouvou!”

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Maria Gasolina – Haloo, haloo marsilainen

Loppuun kevennetääni tunnelmaa ja annetaan brasilialaisten rytmien tanssittaa meitä ennen maailmanloppua.

Kun Pekka Haavistolta kysyttiin Nuorgamin presidenttitentissä, mikä bändi tai artisti tekee maailman parasta musiikkia juuri nyt, hän vastasi:

“Sitä emme voi tietää. Mutta sillä välin voimme kuunnella ja katsella Maria Gasolinan musiikkivideota Haloo haloo marsilainen.”

Ja miksipäs emme voisi. Helsinkiläinen oktetti Maria Gasolina on pitänyt suomalaista käännösmusiikkiperinnettä yllä vuodesta 2001. Ohjelmistoon kuuluu pääasiassa brasilialaista lämpimästi svengaavaa populäärimusiikkia.

Haloo haloo marsilaisen ovat säveltäneet Rita Lee ja Roberto de Carvalho vuonna 1979. Kappaleen teki tunnetuksi brasilialainen laulajatar Elis Regina. Maria Gasolina vuonna levytti käännöksensä 2008.

Kappaleessa luurin päähän saatu marsilainen vaikuttaa kujertelevalta ja keimailevalta. Tyypiltä, joka Marsin lämpimän punaisilla hiekkarannoilla puhelimeen vastaa, jos vastaa, eikä erityisemmin piittaa siitä, kuinka Maapallolla hommat menevät päin prinkkalaa.

Sanoma kappaleessa on siis hyvin perinteinen maaailmanlopun ennustus, mutta puettuna niin letkeään asuun, että paikat alkavat notkua kuin Maijasen Paavolla konsanaan:

”Haloo haloo marsilainen,
no täällä tää maa kutsuu,
sä et varmaan ees voi tajuu,
vaihteenvuoksi täällä soditaan,
näin meillä päin nää hommat hoidellaan, kato vaan”

Käännös saa myös erityismaininnan kappaleen yltiölenseästä puheosuudesta, joka nostaa juron maalaispojan niskavillat pystyyn. Jokainen omalla karvoituksellaan päätelköön sitten reaktion syyn.

– Haloo, heh-hei… tääl on ihan pimee meininki, mä en tajuu miten tää aina menee näin
– Kyl se siitä”

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Keep watching the skies!

Fredi & Kake Randelin 12.12.2006 Tartu mikkiin -ohjelman kuvaukset, YLE, Tohloppi.

Me olemme Topmost. Kauluspaidoissamme on spektrin kaikki värit.

Kotimaista iskelmää ei tarvitse soittaa camp-hengessä. Joskus suomalaiset coverit ovat oikeasti parempia kuin alkuperäiset biisit, ja joskus suomalainen iskelmä osuu muuten vain maaliin. Nuorgam esittelee kuusi kappaletta, joiden on todistettu toimivan tanssilattialla ilman ironiaakin. Hyvä Suomi!

1. Topmost – Näen mustaa vain (1966)

1960-luvun loppupuolella Suomessa oli kaksi teinityttöjä villiinnyttävää popyhtyettä: Jormas ja Topmost. The Beatlesista innostuneen Topmostin tavaramerkkinä olivat coverit ajan suosituimmista popbiiseistä.

Bändin jäsenistä Kisu ”Juustossa löytyy” Jernström on sittemmin luonut pitkän soolouran ja päätynyt luomutuotteisiin erikoistuneen kyläkaupan pitäjäksi. Heimo Holopainen on juontanut radiossa ja esiintynyt Frank Pappana. Gugi Kokljuschkin on toiminut kotimaisessa musiikkibisneksessä ja X Factor -ohjelman tuomarina.

Näen mustaa vain on versio espanjalaisen yhden hitin yhtyeen Los Bravosin siitä yhdestä hitistä Black is Black. Toppareiden laulaja Harri Saksala hymyilee videolla paljon siihen nähden, että on laulamansa mukaan jäänyt yksin tyhjyyteen ja näkee nyt vain mustaa.

Video ei ole enää saatavilla

2. Carola: Voi saasta (1970)

”Lasket myrkyt ilmaan veteen, pilaat minkä luonto soi. Kasvikunta, eläinkunta, vallassasi vaikeroi”, laulaa ihana Carola.

Voi saasta kuuluu Kirkan Varrella virran ja Merja Rantamäen Jossain -kappaleiden ohella niihin 1970-luvun iskelmiin, jotka ottavat kantaa luonnonsuojelun ja ympäristön puolesta.

Mutta miten hyytävän hienosti Carola sen tekeekään! Kliimaksia kohden biisiä kuljettavat sähköurut, sähkökitarat ja saksofoni. Biisin säveltäjä Aarno Raninen on muuten vastuussa myös Kymppitonnin tunnusmusiikista.

Video ei ole enää saatavilla

3. Fredi – Saarnaaja (1975)

Fredin Rakkauslauluja-levy sisältää iskun palleaan. Hempeiden rakkauslaulujen rinnalla kuulija ei oikein osaa odottaa svengaavaa biisiä perhehelvetistä. Mies itse sävelsi ja Vexi Salmi sanoitti tämän synkeän melodraaman.

Video ei ole enää saatavilla

4. Markku Aro – Pois sun vien (1975)

Tummien miesten nelikko The Four Tops levytti vuonna 1966 biisin Reach Out I’ll Be There, josta tuli Motown-levymerkin tunnetuimpia hittejä. Sittemmin biisin ovat levyttäneet lukuisat artistit, muiden muassa Diana Ross, Michael Bolton – ja Markku Aro.

Mouhijärven lahja maailmalle, jonka 1970-luvun tuotannosta löytyy monia kotimaisen popmusiikin helmiä, jäljittelee discodiiva Gloria Gaynorin versiota biisistä. Poljento on uljas, vaikka ääni ei ehkä ylläkään Atlantin takaisten siskojen ja veljien tasolle.

Video ei ole enää saatavilla

5. Marjo-Riitta: Paa pienet pumpit taas (1977)

Marjo-Riitta Kervinen kuuluu niihin kotimaisiin laulajiin, jotka on syyttä unohdettu. Ernos-yhtyeessä uransa aloittanut Kervinen teki Marjo-Riitta & Savannah -kokoonpanossa hienoa kotimaista rockia. 1970-luvun loppupuolella hän kokeili soolouraa, joka ei kuitenkaan lähtenyt lentoon.

Chrisse Johanssonin sanoitus ei ehkä ole järkevimmästä päästä, mutta versio Tina Charlesin discobiisistä Dance Little Lady Dance pesee alkuperäisen mennen tullen.

Kansi näyttää siltä kuin levy sisältäisi jäykkää hengellistä folkmusiikkia, mutta jessus mitkä pumpit. Ja lasit!

Video ei ole enää saatavilla

6. Satu Pentikäinen: Soi, soi (1980)

Kesäilta maaseudulla. Mankassa soi huoltoasemalta ostettu c-kasetti. Kuumaa ja kosteaa.

Satu Pentikäisen discoiskelmässä kuuluu jo vahvasti 1980-luku. Mutta miten ihanasti se soi. Jos rakkaus tällaista tekee, jatkukoon näin…

Video ei ole enää saatavilla