Fredi laittoi iltapalaa, kun muukalainen yhtäkkia saapui.

”Tiedän, että taidetta on science fiction!” Näin lauloi Eppu Normaali aikoinaan ja näin on asia myös käännöskappaleiden parissa.

Nuorgam tarjoaa kaikille kotiastronauteille seitsemän kappaleen mittaisen tähtimatkan, jonka aikana puurot ja Roswellit menevät hyvinkin sekaisin.

Ensimmäinen pysäkki on Apinoiden planeetta, jolla oppaana toimii Virve Rosti.

Virve Rosti – Apinoiden planeetta

”Outo maa, mä missä oon?
Mä miten jouduin tähän viidakkoon?
Pakoon vain ryntäilin,
perään sain mä yhden suuren simpanssin”

Siinä missä Ami Aspelundin ihannoima Apinamies tursui kiihkeää lempeä, säntäilevät Jukka Virtasen vuoden 1976 käännöskädelliset sopeutumattomina ja kuulijaa hämmentävinä:

”Outo maa, mut leipäpuu
mulle kasvaa, kansa innostuu
laulustain, kiukun syy
on se vain, kun Urpo pääsyliput myy”

On the Planet of the Apes -nimellä kulkevan originaalin on esittänyt vuonna 1974 brittibändi SHABAM, eikä kyseessä alun perinkään ole se kaikkein tolkuimman oloinen ralli.

”On the planet of the apes they keep running,
hiding night and day, trying to get away”

Kappaleesta löytyy netistä niin vähän tietoa, että voinemme epäillä kyseen olevan aktiivisesta unohtamisesta.

Apinoiden planeetta lienee erityisen samaistuttava paikka suomalaisille muusikoille, sillä aiheesta löytyy lauluja Vickyn lisäksi ainakin Mambalta, Joniveliltä, Abduktiolta, Edu Kettuselta ja Yarilta. Mitä tämä sitten tahtoo sanoa, jäänee jokaisen oman tulkinnan varaan.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Eini – Avaruuslaiva

Hengissä selvinneet voivat jatkaa matkaa Einin kyydittämänä, sillä: ”Hyvät matkustajat, avaruuslaiva 109 saavuttaa juuri unennopeuden. Ottakaa miellyttävä asento, sulkekaa silmänne ja rentoutukaa. ”

Näin utuisissa tunnelmissa keinuu Chrisse Johanssonin kääntämä Avaruuslaiva 109 vuodelta 1979. Einin versio on uskollinen Mistralin alkuperäiselle kappaleelle, jonka levytti samana vuonna myös Katri Helena. Avaruuslaiva 109 on niin kiehtova laulu, että Ville Leinonen versioi sen Hei!-levylleen vuonna 2007.

Eli pistetäänpäs laserpyssyt ja yhdeksännet suunnitelmat hetkeksi syrjään, Avaruuslaiva 109 on suomalaisen käännösmusiikin ”Klaatu barada nikto.”

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Arto Sotavalta – Kapteeni Tom

Seuraavan kahden kappaleen ajan saamme seikkailla alkujaan David Bowien rustaamissa tarinoissa. Suomalaisina tulkkeinamme toimivat Arto Sotavalta ja Matti Siitonen.

Liimatan Tommikos siellä laulelee, oli aikoinaan ensimmäinen assosiaationi Arto Sotavallan tyylikkäästä käännöksestä Kapteeni Tom. Sen sanat ovat jotakuinkin suora käännös Bowien alkuperäisistä Space Odditysta, aina proteiinikapseleita myöten.  Joku tosin voi häiriintyä siitä, että kukaan tuskin kirjoittaisi ”näin siis täällä kannussani istun” ellei alkuperäinen laulu rullaisi ”here am I sitting in a tin can.”

Kapteeni Tom, täällä maa, Bowiea on käännetty joskus paljon kökömminkin.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Fredi – Muukalainen

”Oli syksy, myöhä ilta muistaaksein, hou hou
Pientä iltapalaa juuri tein, hou hou”

Näin arkisesti lähtee liikkeelle Vexi Salmen uljas käännöskukkanen vuodelta 1973. Starmanista väännetty Muukalainen on kenties juuri se käännös, jonka ansioista Bowie pyörähtäisi haudassaan, jos siellä lojuisi.

Fredin idyllinen koti-ilta ei anna merkkiäkään siitä, kuinka mullistavaksi kaikki muttuu, kun kosmista rauhaa saarnaava muukalainen ilmestyy ula-radion aalloille.

”Hän auttaa maailmata voisi
jos vain kypsä oisi
tuon ymmärtämään ihminen”

Kertosäe ponnahtaa komeasti korkeuksiin kun tuo suomipopin Obelix ilmoittaa muukalaisen ottaneen koko taivaan kodiksensa. Tästä on jo lähemmäs 40 vuotta, eikä ihminen siltikään liene vielä kypsä ymmärtämään. Hou hou!

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Veltto Virtanen – Ufo

Nyt kun Fredi on saattanut meidät takaisin maankamaralle, voimme katsastaa mitä mystistä tapahtuukaan Ypäjän seudulla?

John Fogertyn lauluja ovat suomeksi esittäneet muun muassa Kari Peitsamo, Kirka, Fredi ja Tapani Kansa, mutta kenties ikimuistoisimman käännöksen takana seisoo baskeripäinen viiksivallu, psykologi, hypnologi, poliitikko ja rockmies Veltto Virtanen It Came Out of the Sky -käännöksellään Ufo.

Ypäjän pohjoispuolelle sijoittuva ensimmäisen asteen yhteys on niin todentuntuinen, että luulisi sen olevan Juhan af Grannin pöytälaatikosta pöhnitty, ellei Velton viljelemä huumori paljastaisi kertomusta tekaistuksi.

”Kylänväki päivitteli Jussia ihmeissään
urheilumieheksi ei häntä ennen tiedettykään
kun verkkarit kintussa hän kiisi keskustaan
koko ajan jatkaen vain julistustaan
Taivaalta se tuli, kumi pyöristäkin suli, se on uhvo!”

Ufo löytyy alun perin Virtasen 1978 julkaistulta seiskatuumaiselta Niilo Yli-Mainio / Ufo, josta se sittemmin päätyi Virtasen Ronkpukki-kokoelmalle. Kyseessä on myös ainoa Veltto Virtasen levyiltä löytyvä käännöskappale.

”Ja sitten tuli paikalle Veltto Virtanen
joka heti otti oikean asteen yhteyden
eli soitti levyfirmaan, sanoi hitin mä teen
nyt on yhteydet onnen seitsemänteen taivaaseen”

Ja kuten kunnon sci-fihenkeen kuuluu, Uhvo teki paluun vuonna 1999 oikeaoppisesti nimetyssä kappaleessa Uhvon paluu.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Robin – Vuonna 2525

Loppusuoralle meidät saattelee Esa Simonen alias Robin, jota eivät kiinnosta skeittaavat tytöt, toisin kuin 2000-luvun kevytkenkäistä kaimapoikaansa. Tämä Robin julistaa meille Zager & Evansin tuomion, joka on syytä kuunnella tarkkaan. Sillä paljon tämän dystopistisemmaksi ei ennustus voi mennä.

Jussi Kylätaskun käännös ja Robinin epätoivoa huokuva tulkinta saavat kuulijan todella kiittämään siitä, ettei tarvitse olla enää Vuonna 2525 tai sen jälkeen. Tosin samalla jossakin aivojen sopukoissa voi kyteä myös pieni toive, että ajassa voisi kuitenkin siirtyä eteenpäin 3 minuuttia 27 sekuntia.

”Vuonna siis nelkytviisnelkytviis
ravintoliuostaan tenavat saa
nyt pillillä maiskuttaa
on hammasharja tarpeeton”

Julistus pistää miettimään, mitä alkuperäisen Zager & Evansin laulussa In the Year 2525 mahdetaankaan sanoa. Ja kyllä, myös siinä hommat menevät jotakuinkin samaan malliin. Tosin Kylätasku osoittaa hienoista pakanuutta, kääntäessään vuoden sataviisi tapahtumia (jotka hämmentävästi tulevat vuoden 6565 jälkeen):

”Vuonna siis sata ja viis on
jo armonaika loppunut sun onneton
Hyvät kun mukanansa luoja vie
Henkiin jos jäänyt yhtään lie

Vuonna siis sataviis nää
Luojan sanat maata järkyttää
’Tää saaste muka munko luoma ois?’
Näin lausui Luoja
Haihtui pois”

Alkuperäisessä laulussa Ukko tupsahtaa kehiin vuonna 7510, tuumaamaan jotta ”guess it’s time for the Judgement day”.

Joka tapauksessa, karmaisevaa yhtä kaikki, voi olla, ettei pelkkä foliohattu enää riitä.

Ja ai niin, lukijakunnan fallisemmat edustajat, muistakaapas ottaa astumisenilo irti vielä, kun se on mahdollista, sillä:

”Vuonna siis kuuskytviiskuuskytviis
ei ole syytä toistaan ees rakastaa
kun tyttäret pojat valmistaa
koeputkisarjatyönä vaan, ouvou!”

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Maria Gasolina – Haloo, haloo marsilainen

Loppuun kevennetääni tunnelmaa ja annetaan brasilialaisten rytmien tanssittaa meitä ennen maailmanloppua.

Kun Pekka Haavistolta kysyttiin Nuorgamin presidenttitentissä, mikä bändi tai artisti tekee maailman parasta musiikkia juuri nyt, hän vastasi:

“Sitä emme voi tietää. Mutta sillä välin voimme kuunnella ja katsella Maria Gasolinan musiikkivideota Haloo haloo marsilainen.”

Ja miksipäs emme voisi. Helsinkiläinen oktetti Maria Gasolina on pitänyt suomalaista käännösmusiikkiperinnettä yllä vuodesta 2001. Ohjelmistoon kuuluu pääasiassa brasilialaista lämpimästi svengaavaa populäärimusiikkia.

Haloo haloo marsilaisen ovat säveltäneet Rita Lee ja Roberto de Carvalho vuonna 1979. Kappaleen teki tunnetuksi brasilialainen laulajatar Elis Regina. Maria Gasolina vuonna levytti käännöksensä 2008.

Kappaleessa luurin päähän saatu marsilainen vaikuttaa kujertelevalta ja keimailevalta. Tyypiltä, joka Marsin lämpimän punaisilla hiekkarannoilla puhelimeen vastaa, jos vastaa, eikä erityisemmin piittaa siitä, kuinka Maapallolla hommat menevät päin prinkkalaa.

Sanoma kappaleessa on siis hyvin perinteinen maaailmanlopun ennustus, mutta puettuna niin letkeään asuun, että paikat alkavat notkua kuin Maijasen Paavolla konsanaan:

”Haloo haloo marsilainen,
no täällä tää maa kutsuu,
sä et varmaan ees voi tajuu,
vaihteenvuoksi täällä soditaan,
näin meillä päin nää hommat hoidellaan, kato vaan”

Käännös saa myös erityismaininnan kappaleen yltiölenseästä puheosuudesta, joka nostaa juron maalaispojan niskavillat pystyyn. Jokainen omalla karvoituksellaan päätelköön sitten reaktion syyn.

– Haloo, heh-hei… tääl on ihan pimee meininki, mä en tajuu miten tää aina menee näin
– Kyl se siitä”

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Keep watching the skies!

Julkaistujen artikkeleiden mukaan päivittyvä soittolista Spotifyssä.

# 341 Handsome Furs – Serve the People

Kanada ja pop – minkäs sille oikein voi. Toimii. Genren elektronisempaa laitaa edustaa tämä perverssillä tavalla Suomeen rakastunut aviopari. Biisi on uuden Sound Kapital -levyn helmi. Se yhdistää hienosti humisevan tuotannon, hyvällä tavalla perinteisen sävellyksen ja (myös Wolf Paradesta tutun) Dan Boecknerin sopivasti paatoksellisen ja julistavan laulutyylin. (Jarkko Immonen)

Video ei ole enää saatavilla

# 340 Zervas & Pepper – Cigar Store Indian

Vihaan radiota suuresti. Kuulin kuitenkin virkistävän kappaleen YleX:n Uuden musiikin iltavuorossa. Tuntui kuin Neil Young ja Midlake kohtaisivat intiaanien leirinuotiolla. Vaikutuin ja tilasin Zervas & Pepperin albumin kuulematta sekuntiakaan muita biisejä. Levyn pikkukiva aikuisfolk petti odotukset, mutta Cigar Store Indian kuuluu kevyesti vuoden biisivalioihin. (Tomi Palsa)

Video ei ole enää saatavilla

Kappaleen studioversion voit kuunnella tästä.

# 339 Noah Kin – Outerspace

Valtavassa nosteessa julkaistu debyyttialbumi ei ehkä täyttänyt kaikkia kohtuuttomiksi kasvaneita odotuksia, mutta se oli kelpo päänavaus nuorelta räppäriltä. Outerspace on albumin paras biisi – hengästyttävästi eteenpäin kiitävä palanen jostain ulkoavaruuden ja klubin tanssilattian väliltä. Mikä huikeinta, sekä tuotanto että riimit ovat Noah Kinin omaa käsialaa. (Santtu Reinikainen)

Video ei ole enää saatavilla

# 338 Loch Lomond – Blue Lead Fences

Britannian suurimman järven mukaan itsensä nimennyt portlandilaisyhtye on kuin Sufjan Stevensin maanläheinen serkkupoika kengännauhabudjetilla. The Decemberistsin kanssa tehty Amerikan-kiertue ja sitä seurannut neljäs albumi toivat bändille vihdoin jonkinlaisen läpimurron, mikä kaikkia kellopelien, staccato-viulun, mandoliinien ja vibrafonien ystäviä ilahduttaa. (Antti Lähde)

Video ei ole enää saatavilla

# 337 The Dirtbombs – Good Life

Kun utelias ja konsepteihin tykästynyt rockbändi päättää tulkita albumillisen teknon klassikoita, on lopputuloksena sielukkaan kuuloinen versio kahdeksan vuoden takaisesta The Rapturesta. Tämä näkemyksellinen Detroit-synteesi Inner Cityn vuoden 1988 tanssihitistä maistunee myös heille, jotka toivovat musiikkinsa oikeiden ihmisten oikeilla soittimilla soittamana. (Mikko Valo)

Video ei ole enää saatavilla

# 336 Tenhi – Haaksi

Tenhin Haaksi on nimensä mukaisesti kuin pitkä venematka. Teemat polveilevat, musiikilliset kaaret ovat suorastaan postrockmaisia. Rytmi keinahtelee hijaisten laineiden lailla, ja etäisesti kaikuva piano on se seestynyt ulappa. Nämä vedet ovat tyyniä, matka etenee hiljalleen mutta varmasti. Haaksen nokassa Tyko Saarikko mumisee usvaisesti kuin ennenkin. Kaunista. (Mikael Mattila)

Video ei ole enää saatavilla

# 335 Nightwish – Storytime

Holopainen vihdoin lunastamassa täyden potentiaalinsa! Vähemmän itäsuomalaista heviautismia, enemmän Danny Elfmania, Lloyd Webberiä ja Abbaa! Vielä kun mies saisi karsittua Nightwishistä loputkin jäykän paalutusmetallin ainekset. Mitä paremmaksi bändi muuttuu, sitä enemmän se saa odottamaan hajoamistaan, jotta Holopainen voisi keskittyä esimerkiksi musikaaleihin. (Tommi Forsström)

Video ei ole enää saatavilla

# 334 Drive-By Truckers – Used to Be a Cop

2000-luvun ylivertaisimman southern rock -koplan yhdeksäs levy Go-Go Boots oli bändin uran heikoimpia – siltä löytyi ”vain” 4–5 virheetöntä americana-timanttia. Niistä kirkkain on Used to Be a Cop, piilevää raivoa kihisevä vinjetti päähänpotkitusta ja katkeroituneesta ex-jeparista, kuin Springsteenin Highway Patrolman, jossa kertoja ja päähenkilö ovat yksi ja sama. (Antti Lähde)

Video ei ole enää saatavilla

# 333 Eini – Mä jään

Vuoden ”vanha koulu kohtaa uuden aallon” -ilmiön omasta mielestäni pisimmän korren suhteessa odotustasoon vetänyt projekti oli Einin ja Lemonator-lähtöisen tuottajatiimin yhteistyönä syntynyt Mä jään, joka päivittää kasaridiskodiivan soundin 2010-luvulle menettämättä tippaakaan Iskelmäradio-ulottuvuudestaan, jolla daamin vanha fanikanta pysynee edelleen otteessa. (Tommi Forsström)

Video ei ole enää saatavilla

# 332 Jimmy Träskelin – Tuhannes laulu

Yksi vuoden lupaavimmista lauluntekijöistä tunnelmoi juhlavasti harmonin säestyksellä debyyttinsä päätösraidalla. Tyylikäs herrasmies tulkitsee kuin Hector parhaina päivinään. Laulussa on sekä paljon lopullista, että jotain avoimeksi jättävää: paljon kokenut tuulisen kylän poika juoksee rakastettunsa kanssa pitkin katua ja auringonlaskuun, kohti uusia seikkailuja. (Mikael Mattila)

Video ei ole enää saatavilla

Kappaleen studioversion voit kuunnella Spotifyn kautta tästä.

# 331 Kemopetrol – A Song & a Reason

Kemopetrol palaa tavalla, joka ei jätä toivomisen varaa. Huolella työstetyn albumin nimiraita kantaa tittelinsä taakan ylväänä ja jäntevänä. Melodia nousee korkeuksiin kuin huomaamatta, sanojen alakulossa on vapauttavaa uhmaa. Lopuksi niin rakenne kuin sävelkin katoavat tuuleen kuin tanssiaskelten häätämä epätoivo. Viimeistään silloin laulu ja sen syy ovat yhtä. (Hannu Linkola)

Video ei ole enää saatavilla

Kappaleen studioversion voit kuunnella Spotifyn kautta tästä.

# 330 Totally Enormous Extinct Dinosaurs – Garden (Soul Clap Like It’s ‘97 Remix)

Silloin tällöin runopojat ja -tytöt kekkaavat, että tanssimusiikkihan on nastaa. Oxfordin dinot astelevat parketille Hot Chipin, Holy Ghostin ja kumppaneiden avaamaa väylää. Lakoninen laulanta asettuu luonnikkaasti ekstrovertin biitin lomaan. Soul Clapin tulkinta väittää olevansa vuodelta 1997 mutta lehmänkellot ja syndrumit vievät sen vielä kauemmas historiaan. (Harri Palomäki)

Video ei ole enää saatavilla

Sarja jatkuu huomenna.

1980-luvun iskelmätähti Eini palaa parrasvaloihin keskiviikkona tällä viikolla julkaistavalla Mä jään -albumilla. Kakkossinglen Älä menetä mua tekijätiedoissa on tuttuja nimiä Eskolinista Karisalmeen.

Video ei ole enää saatavilla

Noah Kin – Intro / Underground

Noah Kin on 17-vuotias suomalais-nigerialainen räppäri, joka on kirvoittanut ylisanoja muun muassa Palefacelta ja Pyhimykseltä. Noahin esikoisalbumin No Matter the Seasonin julkaisee lokakuussa Helsinki Freedom Records.

Video ei ole enää saatavilla

The Big Pink – Stay Gold

Brittiläinen elektrorockduo julkaisee tammikuussa Future This -nimisen seuraajan vuoden 2009 A Brief History of Love -esikoiselleen. Stay Gold on albumin ensimmäinen single.

Video ei ole enää saatavilla

Aero – Tangier

Onko Aero Suomen Roxette, kysyy Disco Blanco Recordings hämmentävästi tiedotteessaan. Superchristin Mikko Lohenojan uuden yhtyeen toinen jäsen, ja Tangier-esikoissinglen sanoittaja, on Henna Jokela.

Video ei ole enää saatavilla

Little Roy – Lithium

60-vuotiaan jamaikalaisen roots reggae -legendan uusi albumi Battle for Seattle sisältää, mitäpä muutakaan kuin Nirvana-covereita!

Video ei ole enää saatavilla