New Order juhlii voittoaan Nuorgamin Popklassikko-skabassa 83-tyyliin.

Nuorgamin päivittäin ilmestyvän Popklassikot-sarjan kahdeksas osa on valmis. Nauti, kuuntele ja kommentoi!

Spotify-rajoituksista johtuen soittolistalta puuttuvat kokonaan Mike Oldfieldin Moonlight Shadow ja Hüsker Dün Real World. Pahoittelemme.

Soittolistalla on kaikkea muuta kuin definitiivinen versio kahdesta muustakin kappaleesta: Sisters of Mercyn Temple of Lovesta kuullaan vuonna 1992 äänitetty versio ja The Go-Betweensin Cattle and Canesta vuonna 1988 äänitetty liveversio.

Vuoden 1983 Top 30 (no okei, Top 28)

1. New Order – Blue Monday
2. The Smiths – This Charming Man
3. David Bowie – Let’s Dance
4. Tom Waits – In The Neighbourhood
5. U2 – Sunday Bloody Sunday
6. The Blue Nile – Tinseltown in the Rain
7. Sisters of Mercy – Temple of Love [1992]
8. Yes – Owner of a Lonely Heart
9. The Go-Betweens – Cattle And Cane [live]
10. Spandau Ballet – True
11. Eurythmics – Sweet Dreams (Are Made of This)
12. Frankie Goes to Hollywood – Relax
13. Billy Bragg – A New England
14. Madonna – Holiday
15. Kajagoogoo – Too Shy
16. Talking Heads – Burning Down the House
17. Aztec Camera – Oblivious
18. Run-D.M.C. – It’s Like That
19. The Lotus Eaters – The First Picture of You
20. The Police – Every Breath You Take
21. Liquid Liquid – Optimo
22. Depeche Mode – Everything Counts
23. Bonnie Tyler – Total Eclipse of the Heart
24. S.O.S. Band – Just Be Good to Me
25. Public Image Limited – This Is Not a Love Song
26. Cybotron – Clear
27. Cyndi Lauper – Time After Time
28. Suicidal Tendencies – Institutionalized

Linkki soittolistaan tästä.

Roddy Frame, skotti-indien ihmelapsi.

Glasgowlainen Roddy Frame oli vain 16-vuotias, kun Aztec Camera sai ensimmäiset tekeleensä julki fanzine-kasettikokoelmien seassa. David Bowien jo lapsuudessa johtotähdekseen ottanut Frame operoi yhtyettä alusta alkaen yksin ja indiepiirit havaitsivat hänen lahjakkuutensa varhain. Postcard Records ennätti julkaista Aztec Cameran kaksi ensimmäistä singleä, joista Mattress of Wire jäi vararikkoon vuodessa ajautuneen levy-yhtiön viimeiseksi äänitteeksi.

Vuoteen 1983 mennessä Aztec Cameran olivat kuitenkin jo napanneet Iso-Britanniassa Rough Trade ja Yhdysvalloissa Sire Records. Yhtyeen jäsenistö vaihtui, ja Frame kirjoitti ja soitti esikoisalbumin High Land, Hard Rainin lähes kokonaan itse. Oblivious oli sen toinen single.

Obliviousin pehmeästi kolisevassa äänimaailmassa ja kärsimättömissä lyriikoissa soivat vaikutteet niin Elvis Costellolta kuin Orange Juicen kaltaisilta aikalais-skotti-indiepoppareiltakin. Kappaletta kuljettavat eteenpäin akustinen kitara ja perkussiot, jotka eivät kuitenkaan saa sitä kuulostamaan ”orgaaniselta” vaan pikemminkin siltä kuin Paul McCartney ja Josef K olisivat syöneet liian monta guaranatablettia ja murtautuneet koulun musiikkiluokkaan kirjoittaakseen lattarivaikutteisen tunnusbiisin Tjäreborgin kielikurssimainokseen.

Vaikka sofistipophitti tuntuu ajoittain nousevan pari senttiä maan pinnan yläpuolelle, sen ote on hallittu ja kaulukset pysyvät suorassa. Teinidramaattisessa asetelmassa kertoja väijyy lähipiirissä olevaa ihastuksen kohdetta niin intensiivisesti, että ympäristö alkaa kaikua tämän lähestyvien askelten äänistä. Tunnelma on skarppi kuin kävelisi koleassa auringonpaisteessa valvotun yön jälkeen. Puolinaiset aistiharhat suistavat ajatukset raiteiltaan ja coolina pysyminen on vaikeaa.

“From the mountain tops down to the sunny street
A different drum is playing a different kind of beat
It’s like a mystery that never ends
I see you crying and I want to kill your friends
I hear your footsteps in the street
It won’t be long before we meet
It’s obvious”

Pyörryttävän toiveikkaan laulun kertojahahmo jännittää silmät kirkkaina vääjäämätöntä kohtaamista tietämättä tarkkaan, mitä tulee tapahtumaan.

” I hope it haunts me till I’m hopeless”

Samalla hermostuneisuudella Aztec Cameraan vaarallisesti ihastuneet levy-yhtiöt odottivat Obliviousista suuren luokan läpimurtohittiä. Se nousikin Britannian singlelistan kahdeksanneksitoista, mutta jäi kuitenkin lähinnä indipiirien klassikoksi.

Aztec Camera teki High Land, Hard Rainin jälkeen vielä viisi levyä. Suuren yleisön oli ehkä hankala saada otetta Aztec Cameran vaihtelunhaluisesta ja hahmottomasta tyylikkyydestä, mutta valikoivammat popin kuluttajat rakastivat sitä.

Video ei ole enää saatavilla