Norlan matkalla löylyihin. Kiva kylpytakki.

Maailma on täynnä saunasta ja saunomisesta kertovia kappaleita. Oikeasti! Niin yllättävältä kuin se ehkä kuulostaakin.

Tuskin yllättää, että Suomessa on tehty maailman parhaat aiheesta kertovat kappaleet. Sleepy Sleepersin Kuka, mitä, häh ja Irwin Goodmanin Työmiehen lauantai ovat saunalaulujen Too Drunk to Fuck ja Blowin’ in the Wind.  Siksi ne eivät ole tässä katsauksessa mukana.

Niiden sijaan Nuorgam esittelee viisi sauna-aiheista kappaletta, joilla pääset aitoon puukiukaalla lämmitettyyn kuumaan, kosteaan ja hikiseen tunnelmaan. Tai sitten et.

Kappaleet on laitettu järjestykseen niiden synnyttämän löylyasteen mukaan. Löylyaste on laskettu salaisella kaavalla, joka paljastetaan vain saunailloissa.

5. Tricky – Hot Like a Sauna (1999)

Bristolin triphop-suuruus Tricky teki kappaleen saunomisen iloista vuoden 1999 Juxtapose-levylleen. Hot Like a Saunan äänimaailma ei kuitenkaan ole tyypillinen härmäläiselle kylpyperinteelle. Kappaleen orientalistisesti maustettu biitti ja Kioka Williamsin lauluosuudet vievät mielikuvissa lähinnä turkkilaisperäiseen löylyhuoneeseen, jossa kerrostaloasunnon sähköruoskakiuas on korvautunut eukalyptuksentuoksuista höyryä puskevalla lehmänhenkäyksellä ja pukeutumistilan kuppauspalvelu hektisellä pyllynvatkaamisella. Saunomisen päälle maistuu kylmän keskioluen sijaan tuoreeltaan kääräisty sätkä.

Myöskään Trickyn sanoituksessa saunalla ei ensisijaisesti tarkoiteta idyllistä hirsitupaa kesäisellä järvenrannalla. Sauna rinnastuu sen sijaan helvettiin, joka on tuossa ihan kulman takana, sillä naista tuli taas satutettua. (Joonas Kuisma)

Löylyaste: 28

Video ei ole enää saatavilla

4. Sean Paul – Temperature (2006)

Mikä on sopiva lämpötila, jotta voi heittää vaatteet pois? Sean Paul tietää: ”I got the right temperature for shelter you from the storm”. Sean Paul, tuo reggaeton-villityksen huippuaikojen supertähti, tulee tietenkin Jamaikalta, jonka saunomiskulttuuri on yleisesti ottaen suomalaisille suuri arvoitus. Jenkkiykköseksi singahtanut, addiktoivasti säksättävä Temperature paljastaa kuitenkin jotain merkittävää sikäläisestä mentaliteetista yleisellä tasolla: Kuuma, kuuma, kuuma.

Katso videolta kuinka elohopea nousee lämpömittarissa. ”But down in Jamaica we give it to you hot like a sauna.” Joko sinulla virtaa hiki? (Markus Hilden)

Löylyaste: 85

Video ei ole enää saatavilla

3. Norlan ”El Misionario” – Sauna Caliente (2008)

Tässä tehdään kirjaimellisesta kuumuudesta vertauskuvallista, uimahalliin tai kerrostaloasuntoon assosioituvasta utilitäärisestä puhdistautumisen riitistä jotain edes vähän iloluontoisempaa ja eroottisempaa. Se on aina vaikeaa, kuten jokainen yrityksiin yhdistyy sauna ja seksikkyys joskus törmännyt tietää. Suomenkin historiaan mahtuu lukematon määrä turkkilaisen turistipostikortin värimaailmalla varustettuja levyn kansia ja muita kuvia, joissa alaston ihminen saunassa näyttää lähtökohtaisesti yhtä eroottisesti latautuneelta kuin alaston ihminen hankaamassa kovettunutta kantapäätään hohkakivellä. Onneksi Norlanin sauna on tosiaankin selvästi enemmän metafyysinen tila, joka realisoituu ainoastaan vihtoina ja kuumuuden hoitaa musiikki.

Sauna Caliente on parempi biisi kuin monet vuoden 2008 rakastetut reggatonit, kuten vaikka DJ Flexin Te Quiero ja lähes yhtä kova kuin Nejo y Dalmatan Just Like Sexo. (Arttu Tolonen)

Löylyaste: 85

Video ei ole enää saatavilla

2. Antero Raimo & Ovet – Nassulan saunavuoro (1995)

Kun yhtye ottaa agendakseen suomalaisen arjen pienistä ja kiireettömistä iloista laulamisen, on päivänselvää, että lauluissa päädytään ennemmin tai myöhemmin saunaan. Niinpä Antero Raimo & Ovet ovat narisuttaneet löylyhuoneen saranoita useampaankin kertaan. Niin hyvää kuin retkueen saunamatkat ovatkin aina tehneet, on kiuas sihauttanut komeimman höyrypatsaan silloin, kun yhtye on uskaltanut irrota lämminhenkisestä realismistaan ja antaa mielikuvituksen lentää komeassa kaaressa halki pesutuvan. Nassulan saunavuoro on valloittavan hilpeä pienoissatu, joka päivittää 20 vuotta sikana -saunateeman ratkisympaattiseen lastenlaulumuotoon. Tässäkin laulussa lauteilla porsastellaan täydellä sikamaisella sydämellä, mutta yhtyeen ilo on aitoa ja vailla stereotyyppisen melankolian varjoa.

Tämän pehmeämmin ei sauna voi lämmittää. Ja mikä parasta – näistä löylyistä voi nauttia myös saksaksi! (Hannu Linkola)

Löylyprosentti: 89

Kappaletta ei valitettavasti ole YouTubessa. Eikä Spotifyssä, paitsi saksaksi. Kuuntele se tästä.

1. Martti Servo & Napander – Sauna (1997)

Eräänlaisena Esson baari -estetiikan viimeisenä instituutiona toimivan Servon Martin Napandereineen olemassaolo tuskin olisi oikeutettu, jos siltä puuttuisi oodi tälle, jonkinlaisen ”yhtenäiskulttuurimme” rippeiden symbolina edelleen nököttävälle parantamis-, hiljentymis- ja hikoiluhuoneelle. Servo yhtyeineen itse edustaa saunan tavoin varsinaista Vain elämää -sektorin kansaa yhdistävää voimaa: yhä useammin olen saanut huomata, miten orkesterin riemastuttava surrogaatti-iskelmä nivoo yhteen niin Dubrovnikissa joraavat helsinkiläiset kuin maalaiskylien yökerhojen kävijät lailla vastan (vaiko vihdan?!) oksat yhteen kietovan koivunvarvun.

Siksi Sauna on juuri sitä itseään, eli saunomisen autuutta vastustamattoman lämminhenkisesti karkeloiva iskusävel, jonka höyryävä foksihumppa kertoo kutakuinkin kaiken, mitä ihmisen tulisi löylynheitosta tietää. Seikkailut koivuvastain läskeen maailmassa jatkuivat myös vuoden 2000 Hyvältä näyttää -albumilla, jolla kyseltiin, Onko saunassa puita. (Mikael Mattila)

Löylyaste: 100, mainitaanhan se jo kappaleessakin!

Video ei ole enää saatavilla

Mikä on sinun suosikkikappaleesi, joka kertoo saunomisesta?

Maailman paras Antero Raimo & Ovet 29.09.2012 Soutupaviljonki, Helsinki. Onnea vielä ja terveiset, M&I!

Aurinkoa ja hyvää tuulta huokuvan minialbumin nimikkoraita muistuttaa, että muille omistautuminen voi olla parasta itsensä toteuttamista.

”Kiitos minä että toisten vuoksi uurastan
kiitos minä, itsestäni kaiken puserran
Tänään ostan paidan rintaan kauniin neilikan
annan hyvän tuulen tulla huoneeseen
Kiitos minä, tästä hyvä jatkaa huomiseen”

1950-luku on kasvanut Suomessa myyttisiin mittoihin: olympialaiset toivat maailman Helsinkiin, viimeiset sotakorvausjunat jyskyttivät rajan yli itään, äänekäs naapuri muutti pois Porkkalasta, sellutehtaiden piipuista tuprusi tasapuolisen vaurauden savu ja suuret ikäluokat kansoittivat päiväkotien ja koulujen tantereita.

Silloin kelpasi tanssia.

Sodanaikainen huvittelukielto oli enää kaukainen muisto ja tanssilavakulttuuri eli huippukauttaan. Humppa, valssi ja schlager soivat joka niemessä ja notkossa, ja niiden säveliin alkoi tihkua myös afroamerikkalaisia vaikutteita. Jossakin orasti nuorisokulttuuri, mutta sen ensimmäiset kaiut jäivät Tapio Rautavaaran rehdin ja jämäkän r-kirjaimen alle. Elettiin aikaa ennen segmenttejä.

Vuosikymmentä on helppo parodioida, sillä se on parodia itsestään – kuten jokainen aikakausi jälkikäteen katsottuna. Se on jäänyt arkistoihin tahattoman naiiveina ja kotikutoisina jälkinä, joiden moraalinen sovinnaisuus ja sukupuolinormatiivisuus tuntuvat lähes irvokkailta. Kuitenkin 1950-luvun optimismissa on viatonta ja kiehtovaa hehkua. Aikakauden kuviteltua onnelaa tavoitellaan edelleen, tiedostetusti ja tiedostamatta, hahmottamatta milloin ja miksi sidos siihen on katkennut.

Jostakin näiden vaikutelmien, stereotypioiden ja äänijälkien kupeesta kumpuaa Antero Raimon & Ovien musiikki. Yhtye ammentaa samasta kirkasotsaisuudesta ja yksinkertaisen elämän ihanteesta, joka välittyy vanhoista dokumenteista, elokuvista, opetusfilmeistä, lauluista ja aikakauslehdistä. Musiikissa kaikuu huumori, mutta se ei ole huumorimusiikkia, eikä siinä ole ripaustakaan kyynisyyttä. Orkesteri on ajattomasti pelimannikulttuurin ytimessä, siellä missä elämä, soitto, viihde ja viisaus sekoittuvat toinen toisiinsa.

Ovet, "Korson Doors". (Kuva: Tomi Palsa.)

Yhtye ei ylennä itseään tai nykyhetkeä. Sille riittävät onnea huokuvat pienet havainnot ja lupa elää hetkessä – mustikkametsässä, mökkisaunassa, pallokentällä, raminaringissä, olohuoneen sohvalla. Sen laulut osoittavat, että nautinto ei vaadi mierolaisekseen kilpailuhenkisyyttä, piittaamattomuutta tai värikylläistä elämyksellisyyttä. Viesti on alusta loppuun järkeenkäypä ja tungettelematon. Siksi korsolaisten tenhovoima säilyy kappaleesta toiseen.

Vuonna 2002 julkaistu Kiitos minä on Antero Raimon & Ovien vahvimpia esityksiä. Laulu on tunnollisuuden ja hyveellisyyden ylistys, hymni jokaiselle ihmiselle, joka jaksaa uurastaa toisten vuoksi. Vanhojen kotitalousoppaiden eetos huokuu jokaisesta silitysraudan kosteasta hengähdyksestä, iltasuukosta, imuriin kadonneesta pölyhiukkasesta ja pienimuotoisessa järjestyksessään pyörivästä arkiminuutista. Laulun maailma on ehyt ja paikallaan, ja Raimo Laineen rehti tulkinta tekee siitä ajattomasti todellisen.

Samalla kappale on kuitenkin odottamattoman anarkistinen. Ensinnäkin 1950-lukulainen sukupuoliasetelma kääntyy päälaelleen – mies ylläpitää kotia, nainen on jossakin muualla. Toisaalta tarina uhmaa kulutuspohjaisten identiteettien täyttämää 2000-lukua veisaamalla kiitostaan harmonialle, jossa kaikki on pientä ja riittävää. Kiitos minä on ylistyslaulu tyytymiselle, joka ei tunnu menetykseltä.

Piste i:n päällä on kuitenkin kappaleen charmantti kurittomuus. Kun kertojahahmo on saanut perheidyllinsä kuntoon, hän palkitsee itsensä huimalla yöllä. Mitä taksinsoiton ja aamulehden välillä tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan. Eikä tarvitsekaan. Laulu muistuttaa komean torvifanfaarin säestyksellä, että itsekunnioitus vaatii säännöllistä tilan ottamista. Se ei ole muilta pois. Vasta elinehdoksi muuttuessaan se olisi pohjatonta itsekeskeisyyttä.

Laulun tematiikka virkistää merkityksillä leikkivässä ajassa. Silmäkulmassa vilkkuvan pilkkeen takana on kuuntelemisen arvoinen sanoma. Kukaan muu ei ole osannut artikuloida sitä näin sympaattisesti, mutkattomasti, itseään korostamatta.

Tätäkö iloinen mutta vastuuntuntoinen 1950-luku yritti meille opettaa?

Kiitos minä koskettaa poikkeuksellisella lämmöllään, johon tekee mieli verhoutua säännöllisesti. Olenkin antanut laulun tulla konkreettisesti iholleni. Kun tyttäreni oli noin vuoden ikäinen, sain vaimoltani syntymäpäivälahjaksi paidan, johon oli painatettu teksti ”Kiitos minä”. Se on yksi rakkaimpia vaatteitani.

Video ei ole enää saatavilla

Samaan aikaan maailmalla

11. tammikuuta 2002 – Yhdysvaltain vankileirille Kuuban Guantanamo Bayssa tuotiin tammikuussa ensimmäiset vangit.

Antero Raimo & Ovet jakoi elämänkokemustaan vuoden 2003 Provinssirockissa. Kuva: Tomi Palsa.

Kesän jälkeen paluu arkeen on karu. Habitus on metsittynyt, mieli matelee rannoilla ja festivaaleilla, aikakäsitys on väljä ja moraalisesti arveluttava. Lomaputkikin tiputtelee sitkeästi viimeisiä pisaroitaan, vaikka hanat ja korkit on koetettu vääntää pihdeillä kiinni. Synnintunto ja ahdistus löyhäyttelevät niskaan kalseaa hengitystään.

Näillä eväillä pitäisi jaksaa jälleen yksi vuosi. Kun akku on lopussa jo ennen käynnistystä, ovat hyvät neuvot tarpeen. Siksi kannattaa viettää hetki Antero Raimon & Ovien parissa. Hetki sitten ilmaiskonserttinsa viimeiset sävelet Espan lavalla soittanut yhtye on tiennyt vuosien ajan niksit siihen, miten kesän maut ja tunnelmat säilötään pitkän talven varalle. Kokemusperäisen viisautensa retkue jakaa vailla rypistettyä otsaa tai heristävää etusormea. Sanojensa tueksi se virittää mielellään muutaman kepeän ja tenhoavan rallin.

Tässä siis ensiluokkaisia vinkkejä lomaltapaluuahdistuksen taltuttamiseen sekä terveemmän, yksinkertaisemman ja kiireettömämmän elämän tavoittelemiseen. Antero Raimon musiikki maksaa vain murto-osan henkilökohtaisen elämäntapamanagerin palkasta, mutta laulujen teho on tutkitusti pitkäaikaista. Musiikin vaikutukset voi havaita jo kertakuuntelulla ja tyytyväisyystakuu on voimassa vuoden ympäri.

Kiitos minä (Kiitos minä, 2002)

Hyvä itsetunto on henkisen hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva ominaisuus. Se tukeutuu myönteisistä asioista koostuvaan minäkäsitykseen ja kasvaa itseään ruokkivana positiivisena kierteenä. Itsetunto on usein vahvimmillaan silloin, kun ihminen tekee asioita, joissa hän kokee olevansa hyvä ja jotka hän kokee tärkeiksi. Tällöin ihmisen on helppo määritellä omat roolinsa eri tehtävissä ja toimia johdonmukaisesti niiden tarjoamissa puitteissa.

Itsetunto on pohjimmiltaan tapa, jolla ihminen suhtautuu itseensä. Se helpottaa suhteuttamaan ja arvioimaan muilta saatavaa palautetta, ja on siksi olennainen osa tasapainoisen identiteetin rakentumista. Hyvän itsetunnon omaava ihminen pystyy tunnistamaan ja tunnustamaan heikkoutensa sekä arvostamaan muita ihmisiä näiden omista lähtökohdista käsin. Tällainen ihminen pitää vaivattomammin yllä mielekästä elämänjärjestystä, jolloin hyötyvaikutukset ulottuvat nopeasti hänen koko lähipiiriinsä. Hyvä itsetunto onkin arvokkain kiitos, jonka ihminen voi itselleen antaa.

Video ei ole enää saatavilla

Rento laahustava (Kiitos minä, 2002)

Viime vuosina on puhuttu laajalti työelämän kurjistumisesta. Töiden on huomattu luikerrelleen osaksi ihmisten vapaa-aikaa, työilmapiiri on kiristynyt, työn vaihtosuhde on kääntynyt työntekijän kannalta tappiolliseksi, työpaikkakiusaaminen on yhä yleisempää ja hektiset aikataulut estävät ihmisiä tekemästä työtään hyvin ja palkitsevasti. Oravanpyörän reunamilla linkoutuva työntekijä saattaa tuntea mahdollisuutensa hallita omaa elämäänsä heikoiksi.

Kun kiristyvä työtahti muuttaa myös vapaa-ajan suorituskeskeiseksi ja hektiseksi, moninkertaistuu ihmisen alttius sairastua uupumukseen, masennukseen ja stressiin. Stressitila valmistaa ihmistä kohtaamaan epävarman tulevaisuuden, mutta kääntyy kroonistuessaan itseään vastaan. Stressiin liittyy esimerkiksi unen häiriöitä, jännitystiloja, ahdistuneisuutta sekä aineenvaihdunnallisia ongelmia, jotka johtavat pitkittyneinä vaarallisiin kerrannaisvaikutuksiin. Siksi hullunmyllyn juurella on hyvä pysähtyä hetkeksi ja harkita vaikkapa pientä sivuaskelta. Perille pääsee myös rennosti laahustaen.

Video ei ole enää saatavilla

Mustikanpoiminta (Uushumppaa, 1994 / Humpan geometria, 1995)

Suomalainen metsä tarjoaa loppukesästä arvokkaan sadon, jonka kruununjalokivenä komeilee samettisen sininen mustikka (Vaccinium myrtillus). Mustikka on paitsi maukas ja monikäyttöinen marja myös terveysvaikutuksiltaan ensiluokkainen saalis. Se sisältää runsaasti A- ja B-vitamiineja sekä flavonoideja, minkä lisäksi se on erinomainen magnesiumin ja kalsiumin lähde. Mustikan väriaineen, antosyaniinin, on havaittu vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpätautien riskiä, ja marjan uskotaan estävän silmänpohjan rappeumaa. Mustikan varvuista kannattaa kerätä talteen myös lehdet, joista voi keittää herkullista teetä.

Suorien hyötyvaikutustensa lisäksi mustikka antaa kerääjälleen mahdollisuuden hiljentyä ja rentoutua puuston huomassa. Keruuretki lähimetsään tarjoaa raikkaan ulkoilman ja reippaan liikunnan lisäksi unohtumattomia luontoelämyksiä – saattaapa jonkun mättään vierestä löytyä ensiluokkainen kantarelliapajakin. Mustikan satokausi voi parhaina vuosina ulottua heinäkuusta lokakuuhun, jolloin marjaa löytyy etenkin tuoreista kangasmetsistä, lehtomaisista metsistä sekä hämyisistä kuusikkokorvista.

Video ei ole enää saatavilla

Rasvat pois (Kolesteroli 7,8, 2006)

Ylipaino on länsimaissa nopeasti yleistyvä vitsaus, joka on sidoksissa kasvavaan elintasoon. Yleisimmät syyt ylipainolle ovat haitalliset elämäntavat ja virheelliset ruokailutottumukset. Erityisen suuren uhkan yleisterveydelle muodostaa vyötärön seudulle kertynyt liikarasva, joka voi altistaa monille vakaville sairauksille, kuten aikuisiän diabetekselle, metaboliselle oireyhtymälle, uniapnealle sekä erilaisille syöpätaudeille. Sairauksien puhkeamista voi estää tehokkaasti painonhallinnalla, mutta vielä puhkeamisen jälkeenkin laihduttaminen on ensiluokkainen tapa jouduttaa paranemista tai vähentää taudin haittavaikutuksia.

Ruoasta saatavan energiamäärän tiputtaminen onnistuu esimerkiksi säännönmukaisen aterioinnin ja vähärasvaisen ruokavalion avulla. Sokeripitoisia elintarvikkeita ja juomia tulee välttää, kun taas kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiä on hyvä lisätä. Oluen ja muun alkoholin käyttöä on aiheellista rajata 1–2 ravintola-annokseen päivässä. Näillä ohjeilla ihannepainon tavoittelu on helppo aloittaa ja kohta jalka nouseekin jo ketterästi. Kevyt olo voikin olla reippaan ja nautintoa tuottavan liikuntaharrastuksen onnellinen alku.

Astu molskille (Humpan geometria, 1995)

Terve sielu terveessä ruumiissa, sanotaan. Monipuolinen liikunta onkin yksi terveen elämän tärkeimmistä osatekijöistä. Nykyisin onkin tarjolla runsaasti erilaisia harrastuksia ja niihin orientoivia kursseja. Monissa liikuntamuodoissa erikoistutaan kuitenkin kehittämään vain tiettyjä ominaisuuksia ja lihasryhmiä. Onkin tärkeää löytää itselleen laji, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen harjoittelun ja jonka tarjoama positiivinen vaikutus kohdistuu koko kroppaan. Kreikkalais-roomalainen paini on tässä suhteessa yksi parhaista.

Paini on perinteinen kamppailulaji, joka tarjoaa harjoitusta vartalon kaikille lihasryhmille. Lisäksi painissa tarvitaan kimmoisuutta, kestävyyttä ja aerobista suorituskykyä. Kontaktilajina paini tarjoaa myös puitteet sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Se opettaa valppauteen ja kehittää taktista oivalluskykyä. Lisäksi painin myötä on helppo sisäistää terve ja kunnioittava suhtautuminen vastustajaan. Ei siis ihme, että Suomen painiliiton lisenssirekisteristä löytyi elokuun alussa lähes 3 000 painijaa.

Vaikka painissakin tärkeintä on luonnollisesti rehti kilpa, päihittää tuskin mikään sitä tunnetta, jonka tasaisen ja jännittävän painiottelun voittaminen tarjoaa. Siispä rohkeasti molskille vaan. Ensimmäinen askel voi olla jonkin suuren alku.

Rakastan sacher-torttuja (Kiitos minä, 2002)

Tärkeä osa tervettä elämää on kyky irrottaa ote arjen kahvasta ja rentoutua pienen nautinnon äärellä. Onnistuneen viikon kruunaa vaikkapa maukas leivos kiireettömän sunnuntaikahvin yhteydessä. Makuominaisuuksiltaan verrattomin on tietenkin tummaan suklaaseen hukutettu mehevä sacher-torttu, mutta tarvittaessa herkkuhetkeen voi varautua muillakin konditoriatuotteilla.

Jos sopivaa sacheria ei ole näköpiirissä, Nuorgamin toimitus suosittelee estoitta kuohkeaa muffinssia.

Antero Raimo & Ovet / Jari Rönkkö (vas.) sekä Raimo Laine 03.08.2008 Ankkarock, Korso.
Ylivoimainen tanssiorkesteri Antero Raimo & Ovet ilmaiskeikalla Helsingissä, Espan lavalla huomenna lauantaina 06.08.2011 kello 12.00 alkaen.