A-Ha seuraa ABC:n ja New Orderin jalanjälkiä Nuorgamin Popklassikot-sarjan ykköseksi.

Nuorgamin päivittäin ilmestyvän Popklassikot-sarjan yhdeksäs osa on valmis. Nauti, kuuntele ja kommentoi!

Spotify-rajoituksista johtuen soittolistalta puuttuu The Flying Lizardsin Sex Machine, joka oli listan 29:s. Kappaleen videon voit katsoa tästä.

Vuoden 1984 Top 30 (no okei, Top 29)

1. A-Ha – Take on Me
2. Don Henley – The Boys of Summer
3. Talk Talk – It’s My Life
4. Van Halen – Jump
5. Prince – When Doves Cry
6. The Cars – Drive
7. Cocteau Twins – Lorelei
8. The Replacements – Unsatisfied
9. Echo & the Bunnymen – The Killing Moon
10. Bronski Beat – Smalltown Boy
11. Sade – Smooth Operator
12. Bruce Springsteen & The E Street Band – Dancing in the Dark
13. The Smiths – What Difference Does It Make?
14. Alphaville – Forever Young
15. The Chills – Pink Frost
16. Bryan Adams – Run to You
17. Modern Talking – You’re My Heart, You’re My Soul
18. U2 – The Unforgettable Fire
19. Corey Hart – Sunglasses at Night
20. Madonna – Material Girl
21. The Style Council – Shout to the Top
22. Dead or Alive – You Spin Me Round (Like a Record)
23. Nik Kershaw – The Riddle
24. The Jesus & Mary Chain – Upside Down
25. Killing Joke – Eighties
26. The Minutemen – Corona
27. Propaganda – Dr. Mabuse
28. Scritti Politti – Wood Beez (Pray Like Aretha Franklin)
29. The Fall – C.R.E.E.P.

Linkki soittolistaan tästä.

Norjan ylpeys a-ha kulki vaikeuksien kautta voittoon.

”Take on me, take me on
I’ll be gone
In a day or two”

Aina joskus vastaan tulee niin sanottu täydellinen popkappale, joka muistuttaa enemmän platonilaista täydellisen kappaleen ideaa kuin teosta, jonka joku olisi oikeasti joutunut kirjoittamaan ja hiomaan.

Norjan ylpeyden, a-han Take on Me tällainen kappale.

Kaapelitelevision kasvattina muistan Take on Men ennen muuta Music Televisionin ohjelmavirrasta. Siellä sen kepeät, mutta kiireiset kosketinsoinnut tuntuivat kuin tuulahdukselta raikasta ilmaa.

Asiaa ei tietenkään haitannut kaikkien aikojen parhaisiin kuuluva video, jonka juoni ja tehosteet jättivät taakseen monet täyspitkät aikalaiselokuvat.

Kyse ei kuitenkaan ollut vaivattomasti syntyneestä onnenkantamoisesta. a-han tie läpimurtohittiinsä oli kaikkea muuta kuin helppo. Kaksi kolmannesta yhtyeestä, Pål Waaktaar ja Magne Fuholmen, olivat jo kerran joutuneet palamaan Lontoosta Osloon häntä koipien välissä.

Uuteen yritykseen he saivat mukaansa laulaja Morten Harketin. Mutta nytkään eivät asiaat sujuneet ongelmitta. Ensimmäinen kiinnitys musiikkikustantamoon päätyi riitaan. Toinen kiinnitys johti sentään levytyssopimukseen, mutta syntetisaattoriguru Tony Mansfieldin yritys miksata yhtyeen demoja – joiden joukossa Take on Me jo oli – valmiiksi kappaleiksi ei tyydyttänyt kolmikkoa.

Uudelleenmiksauksen jälkeen singlelle tehtiin musiikkivideo, jossa yhtye soittaa sinistä taustaa vasten. Videosta huolimatta single floppasi.

Levy-yhtiö maksoi uuden levytyssession. Single julkaistiin uudelleen. Se floppasi taas.

Seuraavaksi ruvettiin puuhaamaan uutta videota isolla rahalla. Ohjaajaksi valittiin irlantilainen Steve Barron, joka sai budjetin tehdä osan videosta kalliilla rotoskooppi-tekniikalla, jossa animaatio piirretään näyttelijöiden päälle.

Ja viimein tärppäsi. Video ja kappale toimivat yhteen vastustamattomalla teholla. Norjalaiset saivat kansainvälisen listaykkösen – joskin Iso-Britanniassa single jäi kakkostilalle.

Mutta vanhaa viisautta mukaillen: vaatii paljon töitä kuulostaa näin vaivattomalta.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Ja tältä kappale siis kuulosti alkuperäisenä versionaan.

Video ei ole enää saatavilla