Viimeiset virret

Mäkihyppysoundi by Vilho Pirttijärvi

Matti Nykäsen mäki.

Matti Nykäsen mäki.

Ensimmäisiä elokuvamuistojani on se, kun katsoin James Bond -elokuvaa Erittäin salainen olohuoneessamme Vilppulassa vuonna 1993 tai 1994. Elokuvan takaa-ajokohtaus talvisissa maisemissa painui mieleeni vuosikausiksi. Kun ala-asteella hurahdin Bond-elokuviin kunnolla, lapsuuden lämmin muisto siivitti Erittäin salaisen kärkikastiin omalla listallani, kun Bondeista puhuttiin.

Noin viisi vuotta myöhemmin nähtyäni Erittäin salaisen uudelleen, erityisesti yksi asia tuossa takaa-ajokohtauksessa vaikutti minuun suuresti. James Bondin hypätessä mäkihyppytornista kuului elokuvan ääniraidalla kaikuisaa pianonsoittoa. Mäkihypyn ja musiikin välille syntyi aivoissani välittömästi kytkös.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Joitain vuosia myöhemmin olin yläasteella. Olin löytänyt Rush-yhtyeen musiikin, ja kuuntelin paljon Moving Picturesia, jonka olin poltattanut cd-levylle kaverillani. Pyysin häntä erikseen hakemaan albumin vertaisverkosta ja polttamaan sen levylle. Muistan, kuinka tytöt ihmettelivät välitunnilla levyä, jossa oli vain seitsemän kappaletta.

Moving Picturesia kuunnellessa syntyi vahvoja mielikuvia. James Bond ja mäkihyppy veivät minut sen ajatuksen äärelle, että jos minä hyppäisin mäkihyppytornista, taustalla soisi Rush. Jykevät ja isosti soivat syntetisoijat saivat minut haukkomaan henkeä, aivan kuin olisin korkeuksissa ja katsoisin alas. Syntetisoija ei ollut sama asia kuin piano, mutta yhtä jylhän kuuloinen.

Lukioaikana, vuosina 2004–2007, taisin olla joka vuosi rippileirillä tai useammalla isosena. Jonain kesänä minut oli kutsuttu varaisoseksi päivärippikouluun. Päivärippikoulusta tehtiin retki lähetysjuhlille Jyväskylään, ja lähdin mukaan, koska kaikki isoset eivät päässeet retkelle mukaan.

Jyväskylässä meillä oli aikaa pyöriä jonkin verran kaupungin keskustassa. Suunnistin hetimiten suosikkipaikkaani, Anttilan levyosastolle. Anttiloissa oli kesäisin käynnissä kampanja, jossa myytiin kaksi cd-levyä hintaan viisitoista euroa. Ostin monta levyä tuolle kampanjalle tarkoitetuista levylaareista.

Tuona päivänä ostin muistaakseni Rushin Moving Picturesin ja John McGregorin debyyttialbumin. Keskustasta matkasimme bussilla Matti Nykäsen mäelle syömään eväitä. Siellä mieleeni tuli ajatus.

Moving Pictures. Kannettava cd-soitin. Mäkihyppytorni.

En haaskannut aikaa, ja suuntasin aivan hyppyrin pään alle cd-soittimineni. Kokemus oli valtava. Katselin alas mäkimonttuun, katselin kaukaisuuteen ja tärisin siinä kuunnellessani Tom Sawyeria.

Myöhemmin olen löytänyt lisää musiikkia, jossa on jykeviä syntetisoijamattoja, jotka muistuttavat iltapäivästä Matti Nykäsen mäellä. Olen niputtanut sellaisen musiikin nimikkeen ”mäkihyppysoundi” alle.

Kokoamallani soittolistalla on kokonaisuudessaan mäkihyppysoundin ehdoton kulmakivi, Rushin Moving Pictures ja sen jälkeen 13 muuta huimausta aiheuttavaa kappaletta.

Mäkihyppysoundi

  1. Rush – Tom Sawyer
  2. Rush – Red Barchetta
  3. Rush – YYZ
  4. Rush – Limelight
  5. Rush – The Camera Eye
  6. Rush – Witch Hunt
  7. Rush – Vital Signs
  8. John Carpenter and Alan Howarth – Escape from New York [Main Title]
  9. Popeda – Sukset (Vaikeata tämä hiihtäminen) [4 x 10 km hiihtoviehtimixaus]
  10. Gary Moore – Run for Cover
  11. Dingo – Nahkatakkinen tyttö
  12. Taiska – Ei voittajaa – Nobody Wins
  13. Alphaville – Sounds Like A Melody
  14. Abba – The Visitors
  15. Miljoonasade – Miljoonasade
  16. Simple Minds – Glittering Prize
  17. Tears For Fears – Everybody Wants To Rule The World
  18. A-ha – Living A Boy’s Adventure Tale
  19. Steve Winwood – Valerie
  20. Talk Talk – It’s My Life

Kuuntele soittolista tästä.

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress