2010-luvun popklassikot

#1 Frank Ocean – Pyramids (2012)

”Frank Ocean ratsastaa ajan hengen hartioilla kuin God of War -pelin Kratos muinaisten jumalten selässä ollen kuitenkin paljon lempeämpi ja väkivallan sijasta äänensä ajattomuutta hyödyntävä puolijumala.”

Nuorgamin valinta 2010-luvun timanttisimmaksi ulkomaiseksi popklassikoksi on Frank Oceanin liki kymmenminuuttinen mestariteos vuoden 2012 Channel ORANGE -albumilta.

”Working at the pyramid
Working at the pyramid tonight”

Kuten kourallinen muitakin populaarimusiikin klassikoita, kuten Meat Loafin Bat Out of Hell (9:50) ja Stone Rosesin Fools Gold (9:53), Frank Oceanin Pyramids (9:54) jää vain parin tahdin päähän täydestä kympistä – mutta ainoastaan minuuteissa mitattuna.

Pyramids julkaistiin singlenä 7. kesäkuuta 2012 – tasan viisi viikkoa ennen Frank Oceanin ensimmäistä studioalbumia Channel ORANGEa, jonka Nuorgamkin nosti heti ilmestymisen yhteydessä klassikoiden joukkoon.

Anton Vanha-Majamaa antoi albumille 95 pistettä sadasta ja nimesi sen ”genrensä merkkipaaluksi” ja ”vuoden tärkeimmäksi R&B-julkaisuksi”.

Pyramids erottautuu albumin ilmeiseksi avainraidaksi paitsi kestonsa (se on ylivoimaisesti levyn pisin kappale), myös sijaintinsa puolesta: pyramidin ”kärki” sijaitsee täsmälleen 55-minuuttisen albumin puolivälissä.

Laulu, jossa ”kultakauden Egypti paljastuu seuraavana aamuna Las Vegasin porttolaksi ja muinaisen maan kuvankaunis kuningatar vain hotellin edustalla työskenteleväksi prostituoiduksi”, nousee esiin keskeisenä, albumin teemat yhteen kietovana teoksena myös Vanha-Majamaan arviossa: ”Kahteen osaan jakautuva kymmenminuuttinen kappale on kuin pienoiskuva albumin maalaamasta maisemasta. Se Orange County, josta tehdään hittisarjoja televisioon, on lopulta vain isolla rahalla fabrikoitua kulissia.”

Koska mm. #kisaväsymys, emme ryhdy purkamaan Pyramidsia sen tarkemmin osatekijöihinsä. Rakennelma levätköön rauhassa, ihailkaamme sen sijaan arkkitehtiä, Frank Oceania itseään.

Pyysimme Nuorgamin Uuteen Loppuun osallistuneita kirjoittajia täydentämään lyhyesti ja ytimekkäästi lauseen:

”Frank Ocean on tosi hyvä, koska…”

Vastaukset on koottu alle. Ennen niihin pureutumista haluamme kiittää teitä, lukijat, kiinnostuksesta paitsi Nuorgamin Uutta Loppua, myös 2010-luvun popklassikot -juttusarjaa kohtaan! Kiitos – ei nähdä taas!

Frank Ocean on tosi hyvä…

#1

…koska hän ratsastaa ajan hengen hartioilla kuin God of War -pelin Kratos muinaisten jumalten selässä ollen kuitenkin paljon lempeämpi ja väkivallan sijasta äänensä ajattomuutta hyödyntävä puolijumala. (Juuso Janhunen)

#2

…koska hän sai minut ensimmäisenä ajattelemaan sitä, miten kapeisiin raameihin afroamerikkalaisen miespuolisen artistin pitäisi mahtua. (Anton Vanha-Majamaa)

#3

…koska hän tuntuu futuristiselta kuulostamatta siltä. (Arttu Tolonen)

#4

…koska Pyramids-kappaletta on verrattu muun muassa Bob Dylanin The Hurricaneen. (Oskari Onninen)

#5

…koska hänelle ei ole vastinetta – ainoa referenssi Frank Oceanille on Frank Ocean itse. (Anna Brotkin)

”Frank Ocean tuntuu olevan se uuden mustan musiikin inhimillinen ääni, joka uskottavimmin osaa kuvata myös heikkouden ja eksyksissä olon hetkiä.”

#6

…koska hän on samanaikaisesti itseluottamusta kuin täydellistä haurautta; kaikki hänessä on kovaa, mutta helposti särkyvää. (Antti Lähde)

#7

…koska harva artisti on hämmentänyt minua säveltaiteellaan niin kuin hän. (Vilho Pirttijärvi)

#8

…koska hän ei halua pelata vanhojen sääntöjen mukaan eikä astua mihinkään valmiiseen rooliin – kun muut tekevät isoa ja näyttävää, Frank tekee pientä ja intiimiä ja saa sen kuulostamaan elämää suuremmalta. (Teemu Fiilin)

#9

…koska hän on ilmiömäinen fiittaaja; esimerkiksi Earl Sweatshirtin Sunday, Calvin Harrisin Slide ja Tyler, the Creatorin 911 / Mr. Lonely huokuvat magiaa, jota ei olisi ilman Frankin läsnäoloa. (Niko Vartiainen)

#10

…koska hän naamioi surun ja tuskan feromoneiksi ja dekadenssiksi, jota ei uskalla itse kokeilla mutta josta voi turhaan yrittää hieroa itseensä hitusia. (Tapio Reinekoski)

”Ihmiset hierovat itseään julkkiksiin ja toivovat, että osa kullasta tarttuisi heihinkin.”

#11

…koska hän on nero ilman Michael Jackson -syndroomaa. (Kari Koivistoinen)

#12

…koska hän on niin tavoittamaton; samassa paketissa mustaa ja valkoista, luksusta ja arkisuutta, toisaalla avaruudellista kuroittelua tähtiin ja toisaalla kaikille tuttua maanläheisyyttä. (Aki Ala-Kokko)

#13

…koska hän on onnistunut soittamaan yhden hämmentävimmistä ja loistavimmista festarikeikoista tilanteessa, jossa minkäänlaisia odotuksia ei ollut ja poistuminen festivaalilta oli varteenotettava vaihtoehto vielä viisi minuuttia ennen konsertin alkua. (Visa Högmander)

#14

…koska hän on parempi kuin Billy Ocean. (Markus Hilden)

#15

…koska hän saa maailman ilman Princeä tuntumaan vähemmän kamalalta. (Mikko Valo)

”Frankin Oceanin laulu poukkoilee ja vaeltelee falsettiin ja takaisin. Tämä on sivistyksen soundi – keinotekoinen, teeskentelevä, epäkonsistentti, ajoittain pikkusievä.”

#16

…koska hänen musisointinsa kaataa raja-aitoja genrejen välillä, mustan ja valkoisen musiikin, maskuliinisen ja feminiinisen ilmaisun, henkilökohtaisen ja kryptisen – kuten kaikki suurimmat persoonallisuudet, Frank osaa piiloutua näkyville. (Samuli Knuuti)

#17

…koska hänen näkemyksensä popista on alan kiinnostavin juuri nyt. (Aleksi Kinnunen)

#18

…koska hänenkaltaisiaan esikuvia on kaivattu uudistamaan genreä, joka perinteisesti on keskittynyt miehen kiimaan ja naisten esineellistämiseen – Ocean on enemmän emo kuin macho. (Arttu Seppänen)

#19

…koska kaverit puhuvat hänestä jatkuvasti, vaikkei hän ole edes voittanut euroviisuja. (Veikko Halmetoja)

#20

…koska kukaan muu ei saa löysyyttä kuulostamaan niin tiukalta. (Veikko Eranti)

”Frank Ocean on ravistellut R&B-piirejä paitsi kunnianhimoisuudellaan myös seksuaalisella suuntautumisellaan.”

#21

…koska vaikkei Ocean välitäkään musiikkiteollisuuden lainalaisuuksista, hän ottaa soulin ja R&B:n parhaat palat ja kasaa niistä jotain uutta, jatkuvasti trendikkäänä pysyvää musiikkia. (Mikko Pihkoluma)

#22

…koska hän on soinut elämässäni monen hienon hetken taustalla. (Teemu Kivikangas)

#23

…koska hänessä on iätöntä mystiikkaa ikään kuin muusikko olisi laskeutunut toisesta ulottuvuudesta vahingossa someaikaan. (Tuomas Kokko)

#24

…koska hänen ei ole tarvinnut vaihtaa etunimeään Frankiksi. (Joni Kling)

#25

…koska ei kai hän muuten olisi voittanut Nuorgamin popklassikkoäänestystä. (Juha Merimaa)