Stepa & Are – …ja naksuvat loopit

Joku Roti Records

73 pistettä? Voi vv-…

Harvassa ovat levyt, joilta välittyy tunne, että niiden tekeminen on ollut aidosti hauskaa. Stepan ja Aren yhteislevy kuuluu tuohon joukkoon.

Stepa ja Are eivät koskaan ole olleet niitä vakavahenkisimpiä räppäreitä, mutta heidän ulosantinsa pääsee oikeuksiinsa vasta tällä yhteislevyllä. Aren vuonna 2010 ilmestynyt Jaalan elämää -debyytti on kaikessa itseironisuudessaan viihdyttävä levy, mutta mitä enemmän albumia kuuntelee, sitä uhkaavammalta näyttää sen yläpuolella leijuva huumoriräpin varjo. Stepalla on ollut molemmilla levyillään selkeitä vaikeuksia täyttää albumiformaatin asettamia odotuksia. Hänen rahkeensa eivät ole riittäneet 40 minuutin rajapyykin ylittäviin kokonaisuuksiin.

Stepaa ja Area nimittäin yhdistävät vaikeudet käsitellä niin sanotusti vakavia aiheita. Mitä tulee kepeään läpänheittoon, he ovat molemmat kotimaisen hiphopin kärkeä, mutta eritoten Stepa on kuulostanut vakavoituessaan pahimmillaan yhteiskuntaopin kirjan kädestään laskeneelta teinipojalta, kuten esimerkiksi Made in Sodankylä -albumillaan.

Heidän yhteislevynsä …Ja naksuvat loopit kuulostaa juuri siltä, miltä sen voisi kuvitellakin kuulostavan. On itseironiaa, on nokkelia punchlineja. Levyn suurin ansio on siltä läpi tuleva huolettomuus ja hyväntuulisuus. Esimerkiksi sympaattinen Sätkät tiskit breikit sisältää nimensä mukaisesti ohjeita sätkien käärimiseen ja tiskaamiseen. Nukkumassa on puolestaan Stepan ja Aren koominen ylistyslaulu heidän omille unenlahjoilleen. Boom bap -soundille kunniaa tekevä tuotanto on toimivaa läpi levyn.

Entä ne levyn heikkoudet? Kertosäkeet ovat usein vain kappaleen nimen hokemista. Se auttanee huudattamaan yleisöä keikoilla, mutta levyä kuunnellessa kertosäkeiden toisteisuus alkaa nyppiä nopeasti. Myös albumilla satunnaisesti välähtävä punaniskamentaliteetti oudoksuttaa. En tiedä, kuinka suhtautuisin, kun Are räppää Se on pirun rankkaa olla hyvä jätkä -raidalla lihaa syövien heteromiesten kohtaamista vaikeuksista. Ei kai nyt valtaenemmistöllä ole noin vaikeaa? Stepa puolestaan korostaa heterouttaan. Eikä nyt puhuta hiphop-kulttuuriin sisäänrakennetusta naisseikkailuilla retostelemisesta, vaan sen töksäyttelemisestä, ettei hän pidä miehistä “sillä tavalla”.

Toisin kuin soololevyillään, Stepa ja Are onnistuvat nyt myös silloin, kun heidän pitää olla vitsailematta. Itsestäänselvästi nimetty Viimenen biisi päättää albumin komeasti. Sen ajaksi räppärit pesevät pois klovnin maskinsa ja paljastavat jotain itsestään. Are tekee vaikutuksen kyvyllään itsereflektioon:

“Saavutukset laskee yhden käden sormilla
kun koettaa olla tosissaan
se kuulostaa vain kornilta”

73 Stepa ja Are ovat tehneet nousuhumalaisen yhteislevyn, joka toimii paremmin kuin heidän soolotuotantonsa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!