Spiritualized – Sweet Heart Sweet Light

Double Six Records

Jason Pierce.

Sweet Heart Sweet Light kuulostaa miellyttävän maanläheiseltä ja paatoksesta riisutulta, vaikka viimeistä tuomiota enteilevän tunnelmoinnin keskellä vaakakupit kallistelevat välillä vaarallisesti.

Jason Pierce ja Pete Kember ovat viimeiset 20 vuotta tehneet omilla tahoillaan musiikkia, joka on pysynyt hyvin uskollisena sille minimalistisen sinfoniselle ilmaisulle, jonka Spacemen 3 jätti perinnökseen. Samalla he ovat myös toteuttaneet psykedeelistä missiotaan spektrin vastakkaisissa päissä seisten: Kember kokeellisessa marginaalissa tai tuottajan roolissa piilottelevana kulttiartistina, Pierce Spiritualized-yhtyeineen taas rockdraamaa elävänä tähtenä isoilla lavoilla.

Viimeistään Spiritualizedin Songs in A&E -kiertueen esiintymisiä katsellessa en voinut välttyä tunteelta, että yhtye oli tukehtumassa omaan suureellisuuteensa, hukkumassa kirkkaisiin valoihin. Ehkä tuo vaikutelma olikin ryhmänsä kokovalkoisiin pukeneen Jason Piercen tarkoituksena. Kun ottaa huomioon uskonnollisen kuvaston vahvan läsnäolon miehen tuotannossa, alkaa moinen lavastus tuntua hieman mauttomalta tempulta – sellaiselta, jota voisi odottaa pöhöttyneen rockylimystön pahimmilta uppomunilta (ks. Bono).

Tätä taustaa vasten Sweet Heart Sweet Light kuulostaa miellyttävän maanläheiseltä ja paatoksesta riisutulta. Kun Hey Jane avaa albumin, ollaan perusasioiden äärellä: vaikka lähes kymmeneen minuuttiin venyvä raita onkin suureellinen rakennelma, se toteutetaan hillitysti. Motorisesti hölkkäävä ralli etenee rentona ja vailla turhaa kikkailua, mutta reboottaa yllättäen lopussa ja uudelleenrakentuu albumin nimikappaleeksi.

Mitään tavattoman radikaaleja tyylillisiä irtiottoja Sweet Heart Sweet Light ei sisällä. Kappaleet muotoutuvat usein selväpiirteisiksi tyyliharjoitelmiksi. Heading for the Topin rutisevat kitarat kuulostavat aiemmasta tuotannosta tutuilta ja utuinen Get What You Want sopisi päätösmeditaatioksi vanhalle Chemical Brothersin albumille. Life Is a Problem taas yhdistää popkoukun negrospirituaalimaiseen tekstiin:

“Jesus please be my automobile
Won’t get to heaven ’less God’s at the wheel
Send me your chauffeur and I will get in
Jesus please drive me away from my sin”

Samassa kappalleessa Pierce myös toteaa: “Jesus please be my bullet and gun / Shoot all the sinners down, every one”. Hän käsittelee tuotannolleen ominaisia teemoja vastaavalla lakonisuudella läpi albumin: kuolemasta, jumalasta ja uskonnollisen tai kemiallisen elämyksen kautta saavutetusta transfiguraatiosta puhutaan kaiken nähneen keski-ikäistyjän itsetietoisuudella, mutta mukana on myös hartaampia ja omistautuneempia sävyjä. Eikä Pierce ei olisi Pierce, ellei tämä jeesustelu keikkuisi aina välillä korniuden rajamailla.

Little Girl esimerkiksi muistelee lämmöllä 1990-luvun brittipopin äänivalleja ja melodraamaa annostellaan vielä sopivasti, mutta samaa ei ehkä voi sanoa Too Laten siirappimaisesti tihkuvasta dreampopista. Piercen tulkinta kuulostaa pikkupojalta, jonka sinisilmät ovat samentuneet matkan varrella ja sentimentaalisuuden antaisi mielellään anteeksi, mutta turhan usein albumin vaeltelevien itsetutkailujen purkamiseen huomaa toivovansa tiukempaa suodinta.

Yhdeksi levyn huippukohdista nousee Mary, joka on täynnä vieroitusoireista ahdistusta, aamun ankeaa kohtalovaloa ja nousevan vesirajan hiipivää tuhoa. Arkaaiselta bluesilta kalskahtava karu naturalismi tuntuu sekin jo kertaalleen käytetyltä tyylikeinolta, mutta kouraisevuudessaan lopputulos kuuluu albumin syväluotaavimpiin hetkiin ja tuntuu luontevimmalta kerronnan tyyliltä pohjamutia huolella kyntäneen kirjoittajansa suuhun.

Songs in A&E:n passion jälkeen Sweet Heart Sweet Light on sopivasti yksinkertaistettu tuotos, mutta se ei myöskään tavoita Pure Phasen hallittua primitiivisyyttä tai Lazer Guided Melodiesin ylimaallista shoegaze-minimalismia. Se on kokoelma popin ehdoilla toteutettuja poplauluja, joiden eduksi on sanottava, ettei niitä ole väritetty liian ylitsevuotavalla metafysiikalla sen enempää kuin Spiritualized-levyltä on odotettavissa.

79 Vielä pari vuotta sitten oli helppo kuvitella, että Spiritualizedin seuraavalla kiertueella nähtäisiin lavalla satapäinen enkelilapsikuoro, alumiinifoliosta tehty avaruusalus, massiivinen neonsädekehä ja mekaaninen jumalan käsi, jolla Jason Pierce laskeutuu lavalle. Sweet Heart Sweet Light viestii, että tulossa on jotain muuta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!