Muuan mies – Mä olen iloinen

Helmi Levyt

A man in a boat.

A man in a boat.

Kakkosalbumillaan Muuan mies kuulostaa elinvoimaiselta ja uudestisyntyneeltä.

muuanmies-maoleniloinen200Kun yhtye, joka on aina ennen kuulostanut valjulta, julkaiseekin yhtäkkiä vaikuttavan albumin, se ilahduttaa valtavasti. Se toimii muistutuksena, että myös mauttomien ja hajuttomien yhtyeiden levyille pitäisi antaa mahdollisuus. Niidenkään kohdalla ei pidä missään tapauksessa käpertyä omiin ennakkoluuloihinsa.

Muuan miehen Mä olen iloinen on nimenomaan albumi, joka yllättää. En ole varmaankaan ainoa, jolle ei jäänyt yhtyeen Tyhjyydestä tullaan -debyytistä (2009) juuri minkäänlaisia muistijälkiä. Tuolloin Muuan mies näyttäytyi naivistisena ja keskinkertaisena folkyhtyeenä. Eikä yhtyeen keulakuvan, Ismo Puhakan, persoonallinen – siis rajallinen – lauluääni suinkaan houkutellut tekemään kokoonpanoon lähempää tuttavuutta.

Mutta nyt kaikki on toisin. Mä olen iloinen on yksi kuluvan vuoden ilahduttavimpia ja omalaatuisimpia kotimaisia albumeja. Jo Muuan miehen keikka viime kesänä Ilmiö-festivaalilla Turussa antoi ymmärtää, että yhtye on julkaisemassa jotain kiinnostavaa. Minä en nähnyt esiintymisestä kuin vilauksen, mutta jo tuo pelkkä silmänräpäys muodostui festivaalin mieleenpainuvimmaksi musiikilliseksi yllätykseksi ja loi odotuksia Mä olen iloinen -levyä kohtaan.

Muuan mies on yhä naivistinen, mutta keskinkertaisuus on siitä kaukana. Jos Love Records olisi olemassa nyt vuonna 2013, Mä olen iloinen olisi levy-yhtiön julkaisukalenterissa. Love Records -mielleyhtymiä ei suinkaan vähennä tosiasia, että hetkittäin Puhakka kuulostaa hämmentävästi Pekka Strengiltä.

Ennakkoluulottomasti yhtye sekoittaa kitarapoppia, iskelmää, Jamaika-rytmejä, puhelaulua, lastenloruja sekä niin paljon toistaiseksi tuntemattomia ainesosia, että albumi ihastuttaa jo ensikuulemalta. Jo avausraita Tuulikin tarttuva, iskelmällinen kitarapop riisuu aseista. Levyn mieleenpainuvin kappale, Prinssi Rohkea avautuu, tuo tarkkanäköisyydessään mieleen Riston tuotannon onnistuneimmat hetket, mutta kuulostaa samanaikaisesti leikkisämmältä ja vapautuneemmalta kuin Risto Ylihärsilän tekemiset moneen vuoteen.

Leikkisä-adjektiivi lieneekin osuvin ilmaus kuvailla Muuan miehen musiikkia. Muuan miestä on ilo kuunnella.

85 Muuan mies on tehnyt ilahduttavan omalaatuisen albumin. Toivottavasti seuraavaa levyä ei tarvitse odottaa neljää vuotta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!