Minikritiikit, viikko 41

Caveman – Coco Beware

Magic Man!

92 Caveman saattaa olla maailman paras 2010-luvulla perustettu yhtye. Sen esikoisalbumi Coco Beware on joka tapauksessa hätkähdyttävä pelinavaus. Newyorkilaisyhtyeen musiikki etenee vaivattomasti kuin ajatus, kuin soittajien jalat eivät lainkaan koskettaisi maata. Musiikki on harsomaista ja pehmeää, samalla kuitenkin dynaamista. Sitä hallitsevat lempeästi kaiutetut kitarat, pehmeästi kumisevat rytmit ja huomaamattoman hienovaraiset lauluharmoniat. Coco Beware on vuoden toistaiseksi tunnelmallisin albumi, ja sen luonnetta on vaikea paikantaa. Tällä hetkellä se tuntuu sijaitsevan jossakin pitkätakkisten miesten postpunkin, kosmisen americanan ja Tindersticksin noir-soulin kolmiossa. Sanoituksiin en ole puolen tusinan kuuntelun jälkeen pystynyt keskittymään vielä rivinkään ajan. Mutta sen tiedän, että Thankfulia kauniimpaa kappaletta ei juuri nyt ole. Syyskuun puolivälissä digitaalisesti julkaistu albumi ilmestyy fyysisissä formaateissa 15. marraskuuta. Vain hullu jaksaa odottaa. (Antti Lähde)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Twin Sister – In Heaven

Domino

84 Andrea Estellan kujerruksessa on jotain mahdottoman viettelevää. Long Islandin saarelta ponnistavan indiepopyhtyeen laulaja pyörittelee monikulmaisia laulumelodioita taipuisalla äänellään miten tahtoo, hymy huulillaan ja pilke silmäkulmassaan. Yhtäältä Estelle tuo mieleen Emma Pollockin, kuopatun skottibändin The Delgadosin villaneuleenturvallisen vokalistin, toisaalta hänet voisi kuvitella vaikkapa kamputsealaisen Dengue Feverin eksoottiseksi keulakuvaksi. Viime vuoden Color Your Life -ep:llään blogi-indien suurten toivojen joukkoon noussut Twin Sister on kuitenkin paljon enemmän kuin karismaattinen laulajansa. In Heavenillä se paljastuu napakaksi, svengaavaksi ja hyvällä tavalla leikkisäksi taidepopyhtyeeksi, joka pistää ”läbän” Stereolabiin (anteeksi). Levyn ykkössingle Bad Street on Tom Tom Clubia 2000-lukulaisittain ja kakkoslohkaisu Gene Ciampi kuin jotain obskuuria japanipoppia. Luna’s Theme kumartaa Cocteau Twinsin suuntaan, kun taas Danielin kuulaassa avaruusdiscossa on jotain kovin pohjoismaista. Twin Sisteriltä ehkä vielä puuttuu se Suuri Yhtenäinen Visio, mutta lahjakkuutta tässä keskimäärin 23-vuotiaassa kvartetissa on tolkuton määrä. (Antti Lähde)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!