Kohti Kuudetta Aistia!

Demdike Stare – levymainareiden mixtapeja hengiltä reivatuille noidille

Miles, Sean ja Demdiken tuijotukset.

Miles, Sean ja Demdiken tuijotukset.

Demdike Stare on teknotuottaja Miles Whittakerin ja Finders Keepers -levy-yhtiön äänitearkistomyyrä Sean Cantyn vuonna 2008 perustama kauhukammioprojekti. Kaksikko koostaa kaiken musiikkinsa sampleista: tehostenauhoista, äänitearkistojen pölystä, samaan aikaan ottomaniasta ja Pohjois-Englannin nummista, kauhuelokuvista, levyhyllyistään, pneumaattisista prässeistä ja houreista. Nimensä yhtye on ottanut vuonna 1622 vankilaan kuolleen Lancashiren Pendle Hillin noidalta Elizabeth ”Demdike” Southernilta.

Leikkaaminen, liimaaminen ja totaalinen sample-virkkuu on ollut elektronisen musiikin selkäranka siitä asti, kun pelit ja vehkeet ovat olleet olemassa. Cantyn ja Whittakerin pakanuus lähdemateriaaliaan kohtaan on kuitenkin täysin omaperäistä. Teollisen kellariteknon, junglen, garagen ja dubstepin mutantteina syntyneitä äpäriä ovat toki metsäkätköistään alkaneet kaivaa viime vuosien aikana lukuisat muutkin englantilaiset klubishamaanit. Jotkut ovat lähteneet takaisin luontoon – kuten Hacker Farmin hurupäät– soittavat tanssimusiikkinsa vuosikertapölyn peittämillä sekvenssereillä ja midilaatikoilla – kuten Pye Corner Audio – tai sulkeneet itsensä tynnyriin kynsiviilan kanssa näkemään painajaisia – kuten Raime ja niin ikään Kuudes aisti -esiintyjä The Haxan Cloak.

Kaikki Demdike Staressa on levotonta. Sen äänimaailma kuulostaa ilmavalta ja avaralta samalla kun se hengittää viimeiset hapet arkustaan ja raapii turhaan sormensa verille. Sen kappaleita voi kuunnella lukemattomia kertoja ja aina ne haihtuvat muistilta pakoon. Noidat palavat samalla kun ne tuntuvat kuiskivan selän takana korviin. Jos jokin yhtye todella härnää kuudetta aistia, se on Demdike Stare.

Symbiosis (2009)

Demdikelevy1Cantyn ja Whittakerin ensilevyllä samplerajat ovat vielä selkeitä: kulman takaa hyppii eteen hahmoja, jotka piiloutuvat yhtä nopeasti. Samplejen lähteitä ei läheskään aina tunnista tai osaa nimetä mutta niiden intuitiivinen tuttuus riivaa. Demdike Starelle samplen tehtävä ei ole toimia koukkuna, nyökkäyksenä menneille suuruuksille tai varsinkaan ironiana. Juottamalla tarpeeksi palasia yhteen Canty ja Whittaker saavat valtavista levykirjastoistaan aikaiseksi alitajunnan hermomutaa, joka alkaa kummitella kuin itsestään.

”Levyjen keräily on yhteydessä kaikkeen, mitä teemme”, sanoivat Canty ja Whittaker levyn julkaisun aikaan. Demdike Staren metodissa on yhtä aikaa jotain todella vanhanaikaista ja jotain aivan uutta. Kaiken materiaalin juuret ovat fyysisissä levyissä. Kaikkea Demdiken musiikissa arastelee silti kuin pimeää; mitä jos siellä tällä kertaa tosiaan on jotakin?

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Tryptych (2011)

DemdikeLevy2Demdike Staren toistaiseksi massiivisin monumentti koostettiin kolmesta minialbumista ja mittavista määristä bonusäänityksiä. Jos debyyttilevy antoi samplejen arpien vielä hieman näkyä, alun perin kolmena albumina julkaistulla kaksi ja puolituntisella Tryptychilla ne ovat syöpyneet pois. Saumat sulautuvat toisiinsa ja käsityön jäljet katoavat liuotinaltaan pulinaan. Silmäkulmasta katosi pilke ja poskesta kieli. Mitkä Symbiosiksella olivat vielä kieroja vitsejä ovat Tryptychilla maanisia loitsuja, loputonta humisevaa harmaata ja valtavia bassomyllerryksiä.

Kaksikko loikkii drone-messuissaan mantereiden, kulttuurien ja uskontojen yli: Manchesterin hallireivien hiillos vaihtuu yhdellä rumpu-samplella Kaksoisvirran maiden hiekkadyyneiksi. Toisaalla aavikon rahinan seassa kuulee trance-nostattelun puolikkaita.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Elemental (2012)

DemdikeLevy3Elemental on niin ikään ep-kooste, neljästä eri minilevystä. Tryptychin hermostuneimmat ja kolisevimmat sykkeet hentoutuivat levyjen materiaalilla jäisiksi dub- ja teknopulsseiksi, syvältä kouriviin syntikkadroneihin ja taajuusaaltoihin. Elementalin suvannot painavat tonneja ja sen tyyneys saa kerimään kynsinauhoja irti – täydellinen ääniraita dystopiatrillerille, jota Tarkovski ja George A. Romero eivät koskaan yhdessä tehneet.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Test Pressings 1–3 (2013)

DemdikeLevy4Tänä vuonna Demdike Stare on loikannut takaisin kammioonsa ja julkaissut Test Pressings -nimellä kolme 12-tuumaista singleä ilman mitään selityksiä. Kansan kauhutaruston ja äänitearkistojen sijaan uudet maxit penkovat ja sekoittavat genrehautoja: ensimmäisellä noisea dubiin ja jungleen, toisella junglea itseensä ja kolmannella Detroit-teknoa breakbeatiin.

Kahden ensimmäisen silvontajäljistä saattaa ehkä jotenkin tunnistaa vielä tekijän. Kakkoslevyn kuivakan, 1990-luvun Photekista muistuttavan Primitive Equationsin jungle-tempon päälle Canty ja Whittaker kerrostavat pahaenteistä supinaa, kihinää ja pahoinvoivia taajuuksia.

http://www.youtube.com/watch?v=8lu_vs77Z4g

Kolmoslevyn vino tekno-taksidermia on jo niin hienovaraista ja perinnetietoista, että alkaa olla aivan sama, onko vuosi 1993 vai 2013. Haudanavaaja-okkultisteista on tullut patologeja.

http://www.youtube.com/watch?v=VaxRQZFq3Rc

Demdike Stare Kuudes aisti -festivaalin Häxxxan-illassa sunnuntaina 7.7.