Cold Cave – Cherish the Light Years

Matador

Wesley Eisoldin projekti hiipii salakavalasti marginaalista kohti mainstreamia.

Cold Caven parin vuoden takaisella Love Comes Close -albumilla kuuluivat eurooppalaisen taidepunkin ja kylmän aallon bändien vaikutteet, jotka suodattuivat Wesley Eisoldille tutun New Yorkin hardcore-skenen soundien läpi.

Auraalisesti ja temaattisesti haastavan tuotoksen jälkeen Cherish the Light Years on käänne yllättävän pop-orientoituneeseen suuntaan.

Albumin avaava The Great Pan Is Dead jyskyttää eteenpäin jotakuinkin samalla verenpaineella kuin The Cure parhaina päivinään. Samoilla raiteilla jatketaan tempon hidastumatta: Pacing Around the Church, Icons of Summer ja Confetti lyövät vastustamattomasti nykivän diskovaihteen silmään.

ujuvasti etenevää kokonaisuutta hidastavat ainoastaan huumehöyryinen Burning Sage ja kornin rajamailla operoiva kasariseksiballadi Underworld USA.

Jos 1980-luvun gootti- ja synabändien tuotanto onkin kuunneltu tarkkaan, nykypäivästä löytyviä vertailukohtia Cherish the Light Yearsin tunnelmille tarjoavat Xiu Xiu ja IAMX, joskin Chris Coadyn tuotanto antaa musiikille paljon hienostuneempia nyansseja. Ensiksi mainitun pakotetun brutaali ilmaisu ja jälkimmäisen vaivaannuttava camp-henkisyys loistavat poissaolollaan.

Alchemy Around You ja Catacombs ovat osoituksia Eisoldin ja Coadyn kyvystä heitellä musiikkiinsa loputtomasti kiehtovia dekoraatioita. Pari tahtia akustisella kitaralla juuri siellä, missä niitä ei odottaisi kuulevansa, tekevät tehtävänsä.

Jouset ja trumpetit on yhtä lailla ujutettu oikeaoppisen salakavalasti mukaan – molempien käyttäminen kun toimii yleensä parhaiten silloin, kun niiden läsnäoloa tuskin huomaa.

Kokonaisuuden sinetöivät lakoniset handclapsit. Tällainen hirtehinen hölmöily keskellä angstia sitoo juuri The Curen Cold Caven luontevimmaksi vertailukohdaksi.

Vaikka Cold Caven soundi toistaa tarkkanäköisesti musiikillisten edeltäjiensä synkkää muotokieltä, se ei ole kuolemanvakavaa musiikkia. Tämä onkin albumin vahvuus. Puuduttavan depression sijaan kokonaisuutta vie eteenpäin Eisoldin hillitty hurmoksellisuus.

Mustahuuli hymyilee hammasta purren.

86 Cold Caven mestariteos jää vielä odottamaan materialisoitumistaan, mutta sitä odotellessa Cherish the Light Years tarjoaa yllättävällä hittipotentiaalilla varustetun, vuoden tummanpuhuvimman kevätlevyn.

http://www.youtube.com/watch?v=XMZHdPb5Lxk

Cold Cave – The Great Pan Is Dead