Anna Ternheim – The Night Visitor

Universal

Saisiko hän vierailla kuistillasi tänä yönä?

Anna Ternheim löytää Tennesseen yöstä levyllisen alakuloista kauneutta.

”In a solitary move
I am moving away from you”

Avausraita kertoo Anna Ternheimin maailman olevan ennallaan. Tässä maailmassa rakkaus on kaipausta, tunnelmat yksinäisiä, muistot läsnä ja sävyt tummia. Jokainen sävel on kuin allekirjoitus, yön reunaan kiinnitetty lupaus palata heti kun seuraava päivä painuu mailleen.

”All shadows
even the sun”
(All Shadows)

Varjon puolta kulkeva The Night Visitor on helppo nähdä kehityskaaren huipentumana, joka aloittaa mieluummin uuden aikakauden kuin jää mittaamaan kuljettua uraa. Albumilla esiintyy kypsä, aikuinen artisti, jonka ei enää tarvitse kokeilla voidakseen uskoa itseensä. Hänen matkakumppaneikseen riittävät ilmaisuvoimainen ääni, muutama akustinen soitin sekä loputon viehtymys öiden salaperäiseen kauneuteen.

Kuten niin usein, kypsyminen tarkoittaa juurien kohtaamista. Yhdysvaltioihin immigroitunut ruotsitar uppoaa Nashvillessa purkitetulla The Night Visitorilla syvemmälle folkin, countryn ja bluesin nyansseihin kuin kertaakaan aiemmin. Se, että Ternheim on saanut tuottajakseen Matt Sweeneyn ja duettokumppaneikseen David R. Fergusonin ja Will Oldhamin, kertoo levystä oikeastaan enemmän kuin mitkään musiikilliset määreet.

Albumi on silkkaa läsnäoloa. Se piirtää tuokiokuvan illanistujaisista kuistilla, jolle kantautuu yökaskaan sirinää ja etelän peltoja kutittava vieno tuuli. Heikko lamppu pehmentää muusikoiden kasvonpiirteet, kaikessa soi blues. Laulut eivät pyri kopioimaan tai jäljittelemään, mutta hiljenevät kohteliaasti kun esikuvat puhuvat. Kaikesta kuulee, että kiekko on kirjoituskammoa edellisen levynsä jälkeen poteneelle Ternheimille tärkeä.

Levyn rikkumattomassa ilmapiirissä on kuitenkin myös tauspuolensa. Rutinoitunut ja kauneudentajuunsa luottava ilmaisu jättää yllätykselle vain vähän sijaa. Albumi kiehtoo ja puhuttelee, mutta edeltäjiensä kaltaiseksi sydämenvalloittajaksi siitä ei välttämättä ole. Levyn äänet ovat maltillisuudessaan helposti aavistettavia, kappaleet saman tunnelman vähäisiä muunnelmia.

Ternheim laulaa edelleen jokaiseen sanaan uppoutuen ja musiikilleen harkitsevasti antautuen. Jotakin olennaista on kuitenkin hävinnyt samalla kun hän on kasvanut ulos ilmaisunsa vaivihkaisesta lapsenomaisuudesta ja runsaammista orkestraatioista. Levyltä jää puuttumaan ripaus siitä hieman haparoivastakin avoimuudesta, joka sai esimerkiksi mestarillisen Leaving on a Maydayn (2008) kappaleet tuntumaan viiltävän omakohtaisilta.

The Night Visitor on askel kohti perinteisempää singer-songwriterismia, ja sellaisena eräänlainen paluu debyyttilevy Somebody Outsiden (2004) tunnelmiin. Levyn niukkapiirteinen kuulokuva nojaa karsittuun säestykseen, jonka päällä Ternheimin tekstit viipyilevät kuin pienet mietteliäät novellit. Vaikka Ternheim suosii sanoituksissaan minä-muotoa, tuntuu hän kertovan ennen kaikkea ulkopuolisen katseen dramatisoimia tarinoita. Hän itse on levyn yövieras, jonka eteen aukeaa haavoittuneita katkelmia muiden elämänkohtaloista.

”She was such an eager companion
I’ve never seen a pair of eyes more alone
Safety in the arms of a stranger
Hoping his ship would finally bring her home”
(Lorelie-Marie)

Vaikka muutokset ovat pieniä, luonteviakin, siirtää The Night Visitor Ternheimin lähemmäs tyylilajinsa vilkkaasti liikennöityä valtaväylää. Vertaukset Sophie Zelmaniin ovat aiemminkin olleet perusteltuja, mutta The Night Visitorin yhteydessä tekee mieli puhua jo suoranaisesta sisarussuhteesta. Vaikka kyse ei ole kopioinnista tai jonkin musiikillisen muotin orjamaisesta noudattamisesta, tuntuu Ternheimin omaan ääneen vahvasti nojautuva levy paradoksaalisesti kadottavan ripauksen artistin persoonallisuudesta.

Tämä on se suurin särö The Night Visitorin pinnassa. Raukeista ja pohdiskelevista kappaleista vain osa kertoo olevansa lähtöisin juuri Ternheimin kynästä. Esimerkiksi Fergusonin kanssa tunnelmoitu The Longer the Waiting (The Sweeter the Kiss) on tavattoman pätevä laulu, jonka voisi kuitenkin esittää kuka tahansa. Asetelma osoittaa, kuinka alasti omaleimaisinkin muusikko on jäädessään kaksin sävellystensä kanssa. Pelkistetyistä aineksista on vaikea luoda mitään täysin uutta.

Onneksi Ternheimilla on taito päästää lähelle. Hän upottaa syvälle syliinsä heti kun avaa suunsa. Sanat putoilevat aavistuksen kömpelösti ja kulmikkaasti, ikään kuin ne syntyisivät vasta sillä hetkellä kun Ternheim laulaa niitä. Sanoja muodostavat huulet ovat mutrussa ja huulien läpi virtaava ääni on yksi aikansa hienoimmista.

Yhtenäisen ilmeensä ja hartaan esittämisen myötä levy onkin vahva näyttö huolellisesta tunnelmankäsittelystä. Esimerkiksi lumoavat Solitary Move, Ghost of a Man ja What Remains maalaavat seinät täyteen yksinäisen illan tiheyttä. Levyn ydinraidaksi nouseva Walking Aimlessly tavoittaa puolestaan toiveikkaan joutilaisuuden sävyt niin lähtemättömästi, että sen voisi kuvitella Aimee Mannin kadonneeksi aarteeksi Magnolian ajoilta. Epäuskoisia jäähyväisiä lohdullisesti jättävä Black Light Shines olisi täydellinen päätösraita mille levylle hyvänsä.

Ternheim ei kuitenkaan lopeta siihen. Hän haluaa nauttia yöstä vielä hetken. Hiljainen soittelu kuistilla jatkuu, kunnes jäljellä ovat enää Terhneim ja Sweeney. Maltilliseen tahtiin tyhjentynyt rye-pullo kiiltää eteislampun valossa, taivaan syvyyttä seilaa valkoinen kuu. Sweeney tapailee kitarasta jotakin etäisesti tuttua sävelmää, Ternheim lähtee mukaan. Laulajan silmät ovat kiinni, sillä tavoin hän näkee paremmin laulamansa tarinan.

”And when the wind blows high and clear
Pray to send it love to me
That I shall know by your hand-write
How times have gone with thee”
(Dearest Dear)

Laulun loputtua kuisti tyhjenee. Jäljelle jää vain muisto äänestä. Se roikkuu yössä kuin vieras.

75 Ternheim luo vahvoja tunnelmia niukoista elementeistä. Kypsän ja hartaan soinnin keskelle kaipaa kuitenkin tämän tästä kontrasteja ja kokeellisuutta. On sääli, jos Ternheimin kehittyminen artistina tarkoittaa persoonallisten elementtien vaivihkaista katoamista.

http://www.youtube.com/watch?v=iPUPpok62Jw&feature=related