ADULT. – Resuscitation

Ersatz Audio

ADULT. eli Adam Lee Miller ja Nicola Kuperus.

Pyhien alla uusintajulkaisut ruokkivat levymarkkinoiden ylitarjontaa. Parhaimmillaan ne kuitenkin tarjoavat ovisilmän aikaan, jonka luulit jo unohtuneen, ja joka on coolimpi kuin muistitkaan.

Kuluneen vuoden aikana uuden albumin julkaisseita artisteja: Vitalic, Clinic, Metric – nimien samankaltaisuuden pitäisi antaa tietty viileä klangi, jonka perusteella osaamme sijoittaa ne 2000-luvun alkuun. Lähinnä uusi materiaali aiheuttaa huokauksia. Nämä ovat Eilispäivän yhtyeitä. Liian kaukaisia ollakseen trendikkäitä. Liian tuoreita nostalgisiksi.

Todellako? ADULT.in ratkaisu julkaista Resuscitation uudelleen on turvallisempi alkusoitto bändin uudelleenaktivoitumiselle. Uudet albumit kaivavat usein maata jo ennestään rajallisia näyttöjä antaneiden artistien alta. Oikein ajoitettu uusintajulkaisu sen sijaan voi herätellä jotain uinuvaa. Ehkä electroclashin paluu on sittenkin jo kulman takana?

Tässä on ADULT.in vahvuus – he ovat aina pelanneet korttinsa tyylikkäästi ja ajoittaneet harkitusti. Kun Resuscitation ilmestyi alun perin 2001, duo oli jo pedannut sen klassikkostatuksen valmiiksi erinomaisilla singleillä, jotka järjestettiin levylle uuteen uskoon. Ajalle tunnusomaisella kokoomalevyllä elektrobändien perisynti, fillerikappaleet, loistavat poissaolollaan. Samana vuonna ilmestynyt Felix da Housecatin Kittenz and Thee Glitz on ainoa varteenotettava kilpailija Resuscitationin timanttisuudelle.

Resuscitation on silti portfoliolevy ja kaikki sen materiaali ei ole tasalaatuista. Ei ole tarkoituskaan. Yhtyeen tuotannossa oli aina tietty laboratorio-olojen tuntu, yrityksen ja erehdyksen viileä analyyttisyys. Resuscitation kuulostaa hitaalta ja harkitulta projektilta: vanhempien singlejen primitiivisyydestä kehittyy entistä uhkeampia koneluomuksia. Lopulta syntyy Nausean ja Hand to Phonen kaltaisia täsmäiskuja, jotka kuulostavat syväjäädytetyltä Brand Imagelta tai Kraftwerkilta löytämässä sisäisen tanssittavuutensa.

Ei ole sattumaa, että tämä levy syntyi juuri Detroitissa. ADULT.in työskentelytavoissa ja motiiveissa oli paljon samaa kuin kaksi vuosikymmentä aiemmin operoineissa teknon pioneereissa, jotka olivat tietoisesti vältelleet Motown-popin muskulaaria äänimaailmaa.

Aikalaisineen ADULT. oli vastalause 2000-luvun alun ilmapiirille, jossa triphopin krapula oli jättänyt nu jazzin ja uusiosoulin siirappisen makeuden leijumaan joka hiton säkkituolibaariin. Nimensä foneettisesta kolhoudesta, monotonisesta puhelaulusta ja jäätävistä syntikoista tavaramerkin tehneen yhtyeen soundi onkin kestänyt aikaa paljon paremmin kuin saman aikakauden etova rastapäinen vetkuttelu.

Vain aika näyttää, päteekö sama yhtyeen uuteen tuotantoon, jota on lähitulevaisuudessa luvattu ilmestyväksi. Edellä mainitun Metricin uutuuslevy osoitti punkahtavan indiebändin muuttuneen keskitien poppikoneeksi. Elektroanarkisti Vitalicin – ADULT.in selkein hengenheimolainen – viimeisin albumi Rave Age oli yhtä väsynyt tekele, jonka tahattoman hölmössä kannessa meditoidaan oikeistolaisten suojeluspyhimys Atlas kuvan keskiössä. Vastaavaa tyylitajun menettämistä en osaisi odottaa ADULT.ilta, mutta aika on armoton vastustaja. Vastustaja, jota Resuscitation uhmaa hämmästyttävän urheasti.

90 Resuscitationin edelleen toimiva vetovoima on vahva näyttö siitä, että ’00-luku tulee vääjäämättä takaisin. Ja tästä on hyvä aloittaa.

http://www.youtube.com/watch?v=2r0NaXapkhg