Popklassikot 1994

Marraskuussa kuunnellaan vuoden 1994 tähdellisimpiä musiikkiesityksiä. Biisi per päivä.
Popklassikot 1994 – kuuntele tästä!

Popklassikot 1994 – kuuntele tästä!

Vuoden 1994 klassisimmat popkappaleet Bug Powder Dustista Waterfallsiin parin hiirenklikkauksen päässä!

#1 TLC – Waterfalls

#1 TLC – Waterfalls

Katugangsterien maailma oli etupäässä miehistä, sarjakuvamaisena nähtyä pyssyjen paukuttelua, jossa naiset edustivat samanlaista motiivia kuin huumenyssäkkä, setelinippu tai ysimillinen. Sitten tuli TLC ja myi yli 50 miljoonaa levyä.

#2 Jeff Buckley – Last Goodbye

#2 Jeff Buckley – Last Goodbye

Joonas Kuisma yritti olla olematta sentimentaalinen.

#3 Oasis – Supersonic

#3 Oasis – Supersonic

Gallagherin veljekset olivat pienituloisesta perheestä Manchesterin paskaisesta lähiöstä. Ei heillä ollut muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä autovarkaiksi tai tarttua sähkökitaraan ja perustaa bändi.

#4 Warren G – Regulate

#4 Warren G – Regulate

Regulate ei ole vain kappale. Se on eeppinen kertomus vapaudesta, uuden aikakauden suunnannäyttäjinä toimimisesta ja ystävyydestä, joka kestää läpi aikojen.

#5 Blur – Girls And Boys

#5 Blur – Girls And Boys

Ei sen niin väliä, ketä rakastaa, kunhan rakastaa.

#6 Beck – Loser

#6 Beck – Loser

Jos ei tullut vielä selväksi, sanotaan se vielä kerran: 1990-luvun ainoita sankareita olivat väliinputoajat.

#7 Beastie Boys – Sabotage

#7 Beastie Boys – Sabotage

Sabotagen kaltaisia biisejä, joiden energiapurkaus on supernovan luokkaa ja joiden paineaallot vyöryvät vielä vuosien ajan eteenpäin, tehdään hyvin harvoin.

#8 Portishead – Sour Times

#8 Portishead – Sour Times

Portisheadin esikoislevy oli Margaret Thatcherin jääkauden kohmeesta ja brittipopin ikeestä sulanut ihme.

#9 Weezer – Buddy Holly

#9 Weezer – Buddy Holly

Tämä on maailma, jossa Beach Boys voi muistuttaa olemaan uskollinen omalle koululle ja kantamaan sen värejä kunnialla. Tässä maailmassa isä kaivaa takapihalle laskeumasuojaa ja musiikki on ihanan simppeli asia.

#10 Nine Inch Nails – Closer

#10 Nine Inch Nails – Closer

Nuorgam penkoi NIN-popklassikon kunniaksi arkistoistaan Anton Vanha-Majamaan Nuorgamzineen 18 vuotta sitten tekemän Trent Reznor -haastattelun – ja työnsi sen jälkeen likaisia huumeneuloja kynsiensä alle.

#11 Green Day – Basket Case

#11 Green Day – Basket Case

Ehkä Green Day ei lopulta ollut mikään ihan oikea punk-bändi, mutta sen energian, nopeiden tempojen ja iskevien kappaleiden juovuttava yhdistelmä kutitteli sitä samaa aivojen osaa, jonka rock’n’roll oli sytyttänyt eloon jo 40 vuotta aikaisemmin.



#12 Edwyn Collins – A Girl Like You

#12 Edwyn Collins – A Girl Like You

A Girl Like You on saanut Collinsin elämäntarinassa yllättävän merkityksen – siitä on tullut hänen sitkeytensä ja tulevaisuudenuskonsa symboli.

#13 Suede – New Generation

#13 Suede – New Generation

Kuinka hyvän kappaleen voi tehdä, jos haluaa kuristaa henkilön, jonka kanssa sen on kirjoittanut?

#14 Prodigy – Poison

#14 Prodigy – Poison

Tällaisia biisejä syntyy vain taiteen ja roskan ristisiitoksena.

#15 Underworld – Dark & Long

#15 Underworld – Dark & Long

Dark & Long on kuin jossain englantilaisessa kaupungissa taksia ajavan miehen sisäinen monologi. En tiedä ovatko kadut ovat sateiset kuin Taksikuskissa, mutta ukkosta ja salamaa ilmassa on – ja maailma hukkuu paskaan.

#16 Soundgarden – Black Hole Sun

#16 Soundgarden – Black Hole Sun

Black Hole Sun on Soundgarden mittakaavassa perin vaivaton tekele. Se ei kuitenkaan vähennä kappaleen merkitystä seattlelaisyhtyeen tunnettuuden tekijänä.

#17 Morrissey – The More You Ignore Me, The Closer I Get

#17 Morrissey – The More You Ignore Me, The Closer I Get

Jos Morrissey on joitakin ihmisiä vihannut yhtä paljon kuin lihansyöjiä tai Margaret Thatcheria, niin entisiä bänditovereitaan.

#18 Pavement – Gold Soundz

#18 Pavement – Gold Soundz

Pavementin tekstien ylitulkitseminen paljastaa fiksuimmistakin indienörteistä ummehtuneimmat puolet.

#19 Elastica – Connection

#19 Elastica – Connection

Elastica oli hohtava photoshopattu päiväperho, hetkellisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sellaisetkin rockyhtyeet voivat olla tärkeitä.

#20 Urge Overkill – Girl, You’ll Be A Woman Soon

#20 Urge Overkill – Girl, You'll Be A Woman Soon

Urge Overkill kuulostaa Neil Diamond -coverillaan epätoivoiselta ja väsyneeltä yökerho-orkesterilta matkalla pimeyden sydämeen.

#22 The Jesus & Mary Chain – Sometimes Always

#22 The Jesus & Mary Chain – Sometimes Always

Jim Reidin ja Hope Sandovalin duetto on mestariteos, joka on koottu popin yksinkertaisimmista mahdollisista perusaineksista. Sen kutsuminen kolmen soinnun renkutukseksi olisi liioittelua.

#21 Nick Cave & The Bad Seeds – Red Right Hand

#21 Nick Cave & The Bad Seeds – Red Right Hand

Nick Caven auteur-kauden viimeinen mestariteos.

#23 The Offspring – Come Out and Play

#23 The Offspring – Come Out and Play

Yhtäkkiä tekee mieli pistää mäyräkoira päähän ja Tiimarista ostetut DD-kumitissit paidan päälle, paiskoa ylävitosia tuntemattomien kanssa, tilata pöytä täyteen shotteja (luotolla, tietysti), kusta Havis Amandan suihkulähteeseen ja talsia sukset jalassa baariin.

#24 Sparks – When Do I Get to Sing ”My Way”

#24 Sparks – When Do I Get to Sing "My Way"

Minun elämäni on tylsää. Mutta se on minun elämäni. Nämä ovat minun kananmuniani ja teen niistä mitä haluan. Syön vaikka raejuuston kanssa.

#25 Bruce Springsteen – Streets Of Philadelphia

#25 Bruce Springsteen – Streets Of Philadelphia

Vaikka Streets of Philadelphia jäi Pomon uralla pikemmin sivuaskeleeksi kuin uudeksi aluksi, on se hyvä muistutus siitä, kuinka mielenkiintoisin musiikki syntyy yleensä silloin, kun tekijä haastaa itsensä.

#26 Manic Street Preachers – Faster

#26 Manic Street Preachers – Faster

Mensa ei ole minkään arvoinen, mutta samalla epäilys kalvaa: olisiko pitänyt valehdella, kuten kaikki muutkin, vaikka sitä voi pitää voimansa lähteenä?

#27 Stone Temple Pilots – Interstate Love Song

#27 Stone Temple Pilots – Interstate Love Song

Eli kuinka kalifornialaisyhtye riisui grungevetimet yltään ja sonnustautui eleganttien poikamiesten pukimiin, muuttuen samalla oikeasti kiinnostavaksi.

#28 The Notorious B.I.G. – Juicy

#28 The Notorious B.I.G. – Juicy

Juicy on kaikessa hellyyttävässä idealismissaan täysin suvereeni rap-tarinankerronnan mestariteos.

#29 The Stone Roses – Love Spreads

#29 The Stone Roses – Love Spreads

The Stone Roses oli loppuun asti oma epätahtinen ja sekavahko entiteettinsä. Siis loistava ryhmä, Niko Peltonen kirjoittaa.

#30 Bomb The Bass – Bug Powder Dust

#30 Bomb The Bass – Bug Powder Dust

William S. Burroughsin maailmaan sukeltavan Bug Powder Dustin tekstistä riittää sulateltavaa vuosikausiksi. Aika harvasta tämän genren biisistä voi sanoa samaa.

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress