To Finland With Love… Nisa Soraya Suomessa 1980–1985

Paperinen Nisa suosi leopardikuosia.

Paperinen Nisa suosi leopardikuosia.

1980-luvulla täysissä sielun ja ruumiin voimissa olleille Nisa Soraya on epäilemättä tuttu nimi. Tuon ajan lapsena muistan eksoottisen Nisan laulamassa ja tanssimassa epätavallisen energisenä televisiossa ja hymyilemässä leveästi naistenlehdissä. Myöhemmin törmään artistiin 1990-luvun lopulla; esiintymässä palvovalle homoyleisölle yökerho DTM:n lavalla.

Tänä päivänä Nisa Soraya tunnetaan kai parhaiten Youtubesta. Nisan vuoden 1985 Kevään Sävel -esitys Anna rakas raju hetki on katsottu kunnioitettavat 350 000 kertaa. Kappale on alkanut elää omaa elämäänsä, kiitos kasarimuodin ja hellyttävän koreografian.

Varsinaista faktaa Nisan levytyksistä ja urasta on kuitenkin yllättävän vaikea löytää. Lyhyt Wikipedia-artikkeli jättää paljon kysymyksiä, ja muut linkit tuntuvat vievän vain iltalehtien seurapiiripalstoille tai Dannyn kaltaisten yhteistyökumppaneiden sivuille.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Helsingissä sataa

”Helsingissä sataa, Helsingissä sataa taas
Helsingissä sataa, Helsingissä sataa taas
Mä voisin sokerina sulaa pois
Jos se lohdutusta tois
Sataa sataa, aina vaan
Joku nuolee haavojaan
ja haluaisi sokerina sulaa pois
Jos se unohdusta sois
Sataa, sataa, sataa vaan”

Huomaan kiinnostuvani tästä salaperäisestä discotähtösestä. Mistä Nisa tupsahti tänne? Miksi hän päätti jäädä? Millaista oli olla ulkomaalainen viihdetaiteilija 1980-luvun alun ankean harmaassa Suomessa?

Universumi järjestää minulle mahdollisuuden vastauksiin, kun selviää, että Nisalla ja minulla on sattumalta yhteinen tuttava. Helsingin yöelämässä edelleen hyvin viihtyvä Nisa on elegantti, terävä, huumorintajuinen ja hyvin eläväinen. Tuttuja tuntuu olevan joka puolella, ja kieli vaihtuu sujuvasti vaikka kesken lausetta ranskaan, espanjaan tai englantiin. Ehdotan Nisalle haastattelua 1980-luvun alun vuosista.

Kuvateksti.

Nisa, Singaporen lahja suomipopille.

Briteissä syntynyt, mutta Ranskassa ja Singaporessa kasvanut Nisa ei ulkonäöstään huolimatta ollut yksi lukemattomista mikrofonin eteen tyrkätyistä malleista tai misseistä. Itse asiassa Suomeen saapuessaan Nisa oli jo ammattimainen esiintyjä ja laulaja.

”Kun muutin Suomeen, olin jo työskennellyt musiikin parissa noin seitsemän vuotta. Kotimaassani Singaporessa lauloin bändeissä jo 15-vuotiaana, samalla kun kävin koulua. Singaporessa oli tosi paljon työtä muusikoille, sillä se on turistikaupunki, jossa on paljon hienoja hotelleja. Samassa hotellissa saattoi työskennellä jopa kolme tai neljä bändiä.”

Työskennellessään laulajana eräässä singaporelaisessa luksushotellissa Nisa tutustuu livebändinä mainetta niittäneeseen paikalliseen TeePees-yhtyeeseen. Nisan omin sanoin tuttavuus muodostui ”kohtalokkaaksi”. TeePeesin laulaja oli menossa naimisiin, ja bändi tarvitsi uuden solistin juuri alkavalle Euroopan-kiertueelleen.

Kuvateksti.

Nisa saapui Eurooppaan TeePees-yhtyeen mukana.

”TeePeesin kapellimestari Nick kysyi, jos pääsisin mukaan laulamaan heidän kanssaan Eurooppaan. Kolmen vuoden rundi alkoi Saksasta missä esiinnyimme pääasiallisesti jenkkien tukikohdissa ympäri Saksaa. Esiinnyimme myös Sveitsissä, Itävallassa sekä Norjassa ja Ruotsissa; Luleåsta Malmöön. Rundi oli menestys ja sopimusta uusittiin. Kävimme myös Suomessa esiintymässä Turun Seurahuoneella. Siellä tapasin Markku Aron.”

Kun sopimus TeePeesin kanssa tulee vuonna 1980 vihdoin täyteen, Nisa muuttaa Markku Aron kutsumana Suomeen.

1980-81

Nisan ensivaikutelmat Suomesta ovat tuttuja. Yökerhojen sujuvasti englantia puhuvat suomalaiset ovat seuraavana päivänä huomattavasti hiljaisempia kavereita, ja täysraittiin Nisan pirteä olemus puolestaan sekoitetaan tanssilavoilla monesti humalaan.

Suomalaisille ulkomailta tullut laulajatar on tapaus. Suomi ei 1980-luvun alussa ole järin kansainvälinen maa, ja esimerkiksi pakolaisia on ulkomailta vastaanotettu vain noin tuhat henkeä. Ulkomaalainen on monille jännittävä ilmestys, varsinkin maaseudulla.

”Markku Aron bändin pianistilla Jussilla oli tosi kaunis musta tyttöystävä Lontoosta, joka oli meidän kesä-keikkarundilla mukana. Oltiin Pohjois-Suomessa tosi korkealla, oli kirkas kesäyö tanssilavakeikkalla. Shown jälkeen olin Jussin tyttöystävän kanssa ’hengaamassa’, kun joku nuori kundi pysähtyi meidän eteen ja katsoi Jussin tyttöystävää säikähtyneenä. Sitten hän kääntyi ja huusi kovalla äänellä kavereillensa: ’Kahtokaa, kahtokaa, täällä on eläävä nhhheekeri!!’ Purskahdin nauruun… ei siitä ois voinut olla vihainen. Poika oli aivan vilpitön ja rehellisesti sekä utelias että ihmeissään, kun ensimmäisen kerran elämässään oli nähnyt tummaihoisen ihmisen!”

Nisa ei näe suomessa rasismia, vaan päinvastoin kokee suomalaiset kohteliaiksi ja ystävällisiksi. Hän saa kuitenkin huomata kuinka tärkeää suomalaisille on tietää mitä meistä ajatellaan. Hän saa vastailla loputtomasti sekä toimittajien että ihailijoiden kysymyksiin Suomesta, suomalaisista ja siitä miksi hän täällä viihtyy.

Vietettyään pitkiä aikoja statustietoisten saksalaisten kanssa Saksan-kiertueellaan vaikuttavat vaatimattomat suomalaiset Nisasta aidoilta ja maanläheisiltä. Suomen luonto ja suomalaisten luontosuhde tekee vaikutuksen laulajattareen. Eräässä tuon ajan lehti-jutussa otsikkona on Nisan tokaisu: ”Ihastuin Suomen siunattuun epäkaupallisuuteen Saksan jälkeen”.

Suomalainen lehdistö taas ihastuu heti kättelyssä Nisan eksoottisuuteen ja fotogeenisyyteen. Nisaa kuvaillaan lehtijutuissa runollisilla termeillä, kuten paratiisilintu, singaporelais-ranskalainen kolibri tai kukkanen. Nisan tyyliä tutkitaan, kotia ihastellaan ja parisuhdestatusta pähkäillään. Musiikki jää naistenlehtien jutuissa sivuosaan.

Kuvateksti.

Fotogeeninen Nisa hurmasi suomalaislehdistön 1980-luvun alussa.

Työskentely Markku Aron tiimissä on kurinalaista ja hyvin organisoitua. Keikat hoitaa sen ajan suurin ohjelmatoimisto Polartuotanto, jota pyörittää Tapani Kansan veli, Kalle Kansa.

”Markku Arolla oli show, samaan tyyliin kuin Dannylla ja Tapani Kansalla siihen aikaan. Meillä oli siis tanssitytöt ja taustalaulajat bändin lisäksi, sekä muistaakseni alaikäinen roudari, joka ajoi keikkabussiakin aina välillä. Keikkabussi oli iso ja ylihieno. Päivisin oli urheilullista: joka päivä pelatiin tennistä ja illalla esiinnyttiin. Joku bändistä oli vastuussa tenniskenttien varauksista, jotta päästiin pelamaan. ”

”Mun serkku tuli käymään Ranskasta mua katsomaan kolmeksi viikoksi. Kun hän palasi Ranskaan hänen äitinsä kysyi mitä nähtävyyksiä hän oli Suomessa nähnyt. Serkku kertoi, että ’tanssilavat ja tenniskentät’.”

1980-luvun alun Suomessa ei ole juurikaan tietokoneita tai tietokonepelejä ja VHS-videonauhurikin löytyy vain noin 30 000 kodista. Tv-kanavia on kaksi. Kevyttä musiikkia esitetään viikottain korkeintaan Jukka Virtasen vetämässä Levyraati-ohjelmassa, silloinkin vain parin biisin verran. Ravintoloissa käytetään edelleen lähinnä livemuusikoita. Dj-vetoiset illat ja 1980-luvun lopulla yleistynyt taustanauha-kulttuuri ovat vielä lapsenkengissä.

Keikkapaikkoja Suomessa kuitenkin riittää. Suuria yökerhoja on varsinkin Helsingissä ja Turussa. Hotelli Hesperian, Presidentin ja Kaivohuoneen kaltaiset paikat satsaavat näyttävään live-viihteeseen ja asiakkaatkin pukeutuivat iltapukuihin. Kehäkolmosen ulkopuolella Suomi on puolestaan täynnä kesälavoja kesäisin ja tanssitaloja talvisin. Aron kanssa Nisa tekee hengästyttävät 20–25 keikkaa kuukaudessa.

Kuvateksti.

”Nämä housut pukisivat hyvin Johannes Virolaista”. Kyllä, niin siinä lukee.

Nousukausi näkyy viihdebisneksessä erilaisten yritysdiilien ja yhteistyökumppaneiden taloudellisen panostuksen muodossa. Nisaakin nähdään mannekiinina naistenlehdissä esittelemässä uusimpia muotimerkkejä, ja hän myös neuvottelee Aron kiertueille useita tärkeitä sponsoreita. Yrityksiä kiinnostaa näkyvyys ja televisiosta tuttujen tähtien vetovoima.

”Tänä päivänä on videopelit, Wiit, Netflix ja netti-tv… ja televisiossa viihdeohjelmatarjonta on paljon suurempi kuin koskaan ennen. On niin paljon viihdettä saatavilla kotoa käsin. Se on varma, että 1980-luvulla oli paljon enemmän ’kenttätyötä’ tarjolla, sekä laulajille että muusikoille, kun nyt taloudellinen panostus on suuntautunut enemmän eri viihdemuotoihin.”

Vaikka esiintyjien leipä ja leivänpäällinen tuleekin kiertueilta, halutaan paljon huomiota herättänyt laulajatar luonnollisesti myös studioon. Ensilevytys on ”testimielessä” tehty Singapore-single.

Kuvateksti.

Nisan esikoissingle, Singapore.

”Singapore / First Be A Woman oli niin sanottu koelevy, jonka tuottajani Timo Lindström halusi tehdä testatakseen markkinat ja radion ja television mielenkiinnon. Molemmat laulut olivat covereita. Singapore esitetiin televisiossa, ja mukana oli neljä bodattua tanssikundia.”

Varsinainen musiikillinen lanseeraus Suomen kansan tietoisuuteen tehdään vuoden 1981 euroviisukarsinnoissa, joihin Aro ja Soraya osallistuvat erinomaisella Mun suothan tulla vierees sun -duetolla. Veikko Samulin ja Junnu Vainion kirjoittama kappale ei voita legendaarisen tiukassa karsinnassa (myös esimerkiksi Frederikin Titanic jää rannalle), mutta vakuuttaa epäilijätkin tuoreen iskelmätähden kyvyistä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Mun suothan tulla vierees sun

1982-83

Finnlevylle kiinnitetty Nisa hoputetaan studioon levyttämään debyyttialbumia tuottajien Esa Niemisen ja Timo Lindströmin kanssa. Levyä säveltämässä ja sanoittamassa on suomalaisen iskelmän kerma: Veikko Samuli, Junnu Vainio, Raul Reiman ja Chrisse Johansson.

Yksi suuri ongelma sessioita vaivaa. Nisa ei edelleenkään puhu kunnolla Suomea. Hän ei ole kiihkeän keikkailun välissä ehtinyt suomen kielen kursseille. Asiaa ei auta, että Nisa on viettänyt niin pitkiä aikoja keikkarundeilla Itä-Suomessa, että kaikkien kauhuksi hän puhuu aluksi suomea Savon murteella!

”Usko tai älä, en osannut sanaakaan suomea, kun levytin ensimmäisen lp-levyni. Lauloin koko levyn foneetisesti… kiitos Esalle ja Markulle. He molemmat jaksoivat opettaa minulle suomen kielen vaikeaa tuplakonsonanttien sekä tuplavokaalien ääntämistä. Se vaati heiltä tosi paljon kärsivällisyyttä, ja siihen meni aika monta studiotuntia.”

”Minulla oli mahdollisuus vaikuttaa albumini kappaleisiin, ja mukaan otettiin esimerkiksi muutamia käännösbiisejä Sheena Eastonin levyltä. Tänä päivänä olisivat asiat toisin, ja olisin vain laulanut englannin kielellä, mutta 1980-luvulla oli aika selkeä linja: jos haluttiin levymyyntiä ja paljon keikkoja, oli parasta laulaa suomeksi. Tietenkin se vaati tosi paljon keskittymistä studiolla, ja sen ajan laulunopettajani Inari Gebhard Määttäseltä tosi paljon kärsivällisyyttä.”

”On ihan eri opetella laulamaan pitkiä sointuja Y-, Ö- tai Ä-vokaaleilla, niissä on oltava tarkkan. Ja lisäksi suomalainen U on ihan eri soundiltaan kuin englantilainen U, samoin O, joten minulla oli paljon opettelemista lyhyessä ajassa.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Huone 105

Levyn hitiksi nousee Samulin ja Reimanin kirjoittama Huone 105. Hittitehtailu osataan myös vuoden 1982 Suomessa.

”Muistan, että oli sellainen sanonta kuin ’samulointi’. Veikko Samuli oli nerokas hitintekijä ja osasi ’samuloida’ kansanvälisiä hittejä, mikä tarkoitti, että hän kuunteli tarkasti sen ajan ulkomaisia kappaleita ja ’sävelsi’ biiseistä uusia suomalaisia hittejä.”

Huone 105 saavuttaa vuosien varrella aseman klassisena finnhitsinä. Kappaleen ovat versioineet myöhemmin ainakin Eini, Kikka ja Annika Eklund.

Levyn parhaimmistoa edustavat tunnelmallisen soulahtava alkuperäissävellys Helsingissä sataa, jonka Nisa esittää useammankin kerran televisiossa, sekä kevyesti elämänkerrallinen Onnellinen nainen.

”Olen tänään onnellinen nainen
kaikki hyvin on
Olen kaukaa tullut keijukainen
ja kodin luotasi saada tahdon
Olen tänään onnellinen nainen
Uskon rakkauteen
Olen pilvilinnan keijukainen
Sulle taian mä teen”

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Vaikka levy-yhtiö miellellään näkisikin pirteän tähtensä jonkinlaisena seksikkään trooppisena olentona, saa Nisa täysin vapaat kädet esimerkiksi debyyttinsä levynkannen ja promokuvien suhteen.

”Sen ajan The Kuvaaja oli Erik Uddström, näyttelijä Terhi Panulan mies. Uddström teki miltei kaikkien sen ajan levykansikuvat, ja me tultiin hänen kanssaan hyvin toimeen. Leikkasin kuvaideoita valmiiksi Voguesta ja muista muotilehdistä ja näytin ne hänelle ennen kuvauksia. Hän sitten hoiti tarvittavaa rekvisiittaa valmiiksi kuvauksiin. Levyfirmalla oli täysi luottamus Uddströmiin, ja kun koko Finnlevyn artistien PR:n hoiti siihen aikaan yksi ja ainoa Lasse Norres, se oli varmasti helpotus, jos laulaja oli oma-aloitteinen näissä asioissa.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Ota vaan

Valittu disco-iskelmä-linja sopii Nisalle mainiosti, sillä hän on esiintyjänä energinen ja haluaa liikkua lavalla musiikin tahtiin. Vokalistina Nisa poikkeaa suomalaisista laulajattarista jazzahtavalla fraseerauksellaan.

”Sain paljon vaikutuksia Amerikasta, kun olin kiertänyt niin pitkään jenkkitukikohtia Saksassa, joten mulla oli tosi laaja kuuntelurepertuaari. Olin myös saanut tavata monia muusikoita Euroopan-kiertuellani ja saanut jammailla monien kanssa – muun muassa Airto Moreran kanssa, kun hän kiersi Stanley Clarkin kiertueella.”

1984-85

Television laulukilpailut ovat ajan paras tapa esitellä uutta materiaalia. Nisa osallistuu kahtena vuotena peräkkäin uuteen Kevään Sävel -kilpailuun. Kevään Sävel on MTV:n ”nuorekkaampi” versio klassisesta Syksyn Sävelestä. Vuonna 1984 Nisa on mukana Jori Sivosen kirjoittamalla pirteällä syntikkarallilla Mr Moonlight, jonka Finnlevy myös julkaisee singlenä (b-puolenaan Hotelli Rosendahlin yökerholle tehty mainosbiisi The Queen Of The Night).

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Mister Moonlight

Seuraavana keväänä Nisa lähtee kisailemaan kappaleella, josta tulee myöhemmin internetin ansiosta hänen tunnetuimpansa Huone 105:n ohella. Veikko Samulin ja legendaarisen Raul Reimanin kirjoittama syntikka-iskelmä Anna rakas raju hetki ei ole mieleenpainuvasta sanoituksestaan huolimatta välittömästi hitti, mutta muodostuu melkoiseksi kansansuosikiksi vuosien varrella. Tähän lienee syynä sekä Kikan levyttämä versio vuodelta 1989 että laajalle levinnyt Youtube-video kappaleen esityksestä Kevään Sävelessä.

”Maistelin paukustain
Ja savukkeita etsin mä laukustain
Sä annoit tulta sen varjolla
Nyt että oisi seurani tarjolla”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Anna rakas raju hetki

”Olin Helsingin Tanssiopiston kiihkeä kävijä, ja siihen aikaan siellä oli usein vierailevia opettajia ulkomailta. Yksi heistä oli tunnettu koreografi Los Angelesista, joka oli tehnyt työtä muun muassa Janet Jacksonin kanssa. Pyysin häntä tekemään koreografian Anna rakas -biisiin Kevään Säveleen. Siellä näkyvät pop & lock -tanssiliikkeet, jotka ovat tänäkin päivänä muodissa, muun muassa Madonnan MDNA-show’ssa. En koskaan ajatellut, että biisistä tulisi niin suuri hitti vuosia myöhemmin!”

Kuvateksti.

Anna rakas raju hetki levytettiin myös englanniksi, nimellä Twilight Children.

Anna rakas raju hetki levytetään myös englanniksi nimellä Twilight Children. Veikko Samulin rankan MIDEM-lobbauksen johdosta sinkku julkaistaan Keski-Euroopassa ranskalaisen Disques Ibach -levymerkin kautta. Samalla lafkalla on tuolloin tallissaan esimerkiksi miljoonia myynyt Amanda Lear. Eurolistat eivät kuitenkaan aukene Pohjoisen discoprinsessalle.

Suomessa 1980-luvun loppu on perinteisen iskelmän kaikkien aikojen aallonpohja. Jopa Katri Helenan kaltaisilla tähdillä on suuria vaikeuksia saada levyjä myytyä, ja monet pitkän linjat legendat, kuten Danny, pitävät kokonaan taukoa levyttämisestä.

Kielitaitonsa ja kontaktiensa avulla Nisan on helppo palata esiintymään Eurooppaan ja kotimaahansa Singaporeen.

”Palasin laulamaan Eurooppaan 1980-luvun lopulla. Bändini TeePeesin kanssa tein Sveitsissä yhden talven ja kevään ajan rundia hiihtokeskuksissa, muun muassa Zermattissa ja Davosissa. Oli ihana esiintyä illat ja lasketella päivät.”

”1980-luvun lopun jälkeen olen tehnyt erittäin paljon erilaisia viihdealan töitä: tuottanut satoja erilaisia show’ta eri diskoihin ympäri Suomea, esiintynyt niin lavoilla kuin laivoilla, ollut mukana drag-showssa ja lukemattomissa Dannyn konserteissa, yökerhoissa ja pubeissa, säveltänyt ja sanoittanut biisejä itselleni ja muille, järjestänyt muoti-iltoja, jazz-iltoja, Dating Games -iltoja ja jopa strippi-iltoja niin opiskelijabileisiin kuin VIP-juhliin.”

”Ulkomailla olen tuottanut suomalaiselle matkatoimistoille tanssi-iltoja talvisin Kanarialla ja kesällä Kreikassa. Kanarialla olin ensimmäinen yrittäjä, joka – toisten suomalaisten yrittäjien avulla – toi suomalaiset orkesterit esiintymään sen sijaan, että laulajat käyttäisivät taustanauhoja. Toin Kanarialle artisteja bändeineen Marita Taavitsaisesta Vicky Rostiin.”

Kuvateksti.

Maailmankansalainen Nisa nyt.

Tänä päivänä Ranskassa, Kanarialla ja Singaporessa paljon aikaansa viettävä Nisa pitää edelleen tukikohtaansa Suomessa ja työskentelee tälläkin hetkellä uusien musiikillisten projektien parissa.

Nisan harvinaiseksi aarteeksi muodostunut debyytialbumi Nisa (1982) on pitkän odottamisen jälkeen julkaistu heinäkuun alussa vihdoin myös digitaalisessa muodossa, ja se löytyy tällä hetkellä ainakin iTunesista ja Spotifysta.

Enemmän Nisan nykykuulumisia ja musiikkivideoita löytyy artistin Facebook-sivuilta. Nisan tuoreempiin esityksiin voi tutustua myös tästä, tästä tai tästä.