Popklassikot 1984

#30 The Fall – C.R.E.E.P.

Postpunkgargoilit vartioivat jälkiteollista sielunmaisemaa.

Mark E. Smithin William S. Burroughs -fanitus näkyy The Fallin sanoituksissa vaihtelevasti. C.R.E.E.P. menee janalla sinne vahvemmalle puolelle. Bill-sedän tekstit vilisevät viitteitä energiavampyyreihin.

Tulkitsen Smithin tekstin kertovan rasittavasta aktivistityypistä. Jos olet oman klikkisi alfa, hän matkii sinua fyysisesti.

”He reads books; of the list book club
And after two months – his stance a familiar hunch
It’s that same slouch – you had the last time he was around”

Ehkä hän on juuri lukenut Chomskya. Minun maailmassani. Smithin maailmassa jotain vanhan koulun marxilaista. Hän keskeyttää sinut kertoakseen niistä ajatuksista, joita hän ajatteli, että Noamin lukemisen tulisi herättää. Kaiken mitä sanot hän toistaa myöhemmin, sanasta sanaan, omana mielipiteenään.

”Black saucers at the back of your neck
Interruptions, from the side when you talk
in the presence, of this ugly gawk
is offending, make sure you’re not absorbed
With hideous luck – he’ll absorb all your talk”

Sanoja kuunnellessa haistan liian vähälle pesulle jääneet vaatteet ja ihon sekä vanhan tupakan aromin.

http://www.youtube.com/watch?v=_v1tyDAmETk

Bonus!

Yksi teksti, jossa Burroughs puhuu samanlaisista tyypeistä, on Words of Advice for Young People.

”If, after having been exposed to someone’s presence, you feel as if you’ve lost a quart of plasma – avoid that presence. You need it like you need pernicious anemia.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!