Small talk: vieraana Wolf People

Tää musahomma on mennyt tähän asti putkeen, Wolf People ilakoi. Dan, Tom, Joe ja Jack.

Kaikkien karvaisten progehuuhkajien iloksi Helsingin Tavastialle tämän viikon lauantaina saapuva Wolf People kertoi Nuorgamille musiikista – ja leivonnaisista. Viime vuonna kehutun Steeple-albumin Jagjaguwar-levy-yhtiön kautta julkaisseesta lontoolaiskvartetista olivat äänessä kitaristi Jack Sharp, basisti Dan Davies ja rumpali Tom Watt.

Mitä kappaletta olette kuunnelleet eniten elämäsi aikana?

Jack: “Ei aavistustakaan! Luultavasti kuitenkin jotain The Jimi Hendrix Experienceltä. Olisiko se 1983… (A Merman I Should Turn to Be)? Teini-iässä kuuntelin sitä niin paljon, että nauha kului loppuun. Ja se soi yhä usein kiertuepakussamme.”

http://youtu.be/SmRoGtiJp_E

Dan: “Luultavasti Led Zeppelinin Lemon Songia. Olen luukuttanut sitä aika pakonomaisesti siitä lähtien, kun sain ensimmäisen bassokitarani. Biisissä on uskomattoman kekseliäs bassomelodia, ja koska se on panoroitu stereomiksauksessa voimakkaasti vain toiseen kaiuttimeen, siitä saa helposti selvän.”

http://youtu.be/5tHHRpAzGcM

Mitä klassista popkappaletta ette ole koskaan oikein ymmärtäneet?

Jack: “On runsaasti ‘klassisia’ biisejä, joita en välittäisi enää kuulla. [Roy Ayersin] Everybody Loves the Sunshine tulee mieleen, sitä ei tulisi ikävä. Ja Minnie Ripertonin Les Fleur – olisin ihan tyytyväinen, vaikken kuulisi sitä enää koskaan.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Tom: “Hah! Itse asiassa pidän noista molemmista kappaleista! Mutta on paljon klassikkobiisejä, joita en ymmärrä. Toisaalta en kiinnitä juuri koskaan huomiota biisien sanoituksiin.”

Mitkä ovat suosikkisäkeenne popmusiikissa?

Jack: “Rakastan Groundhogsin Thank Christ for the Bombin sanoitusta. Siinä maalataan niin eloisa kuva kertojasta, joka tuomitsee ihmiskunnan ja yrittää jättää sivilisaation taakseen.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitä kappaletta toivotte dj:ltä silloin, kun olette todella, todella humalassa?

Jack:Amon Düül II:n Archangels Thunderbirdiä tai Nenan 99 Red Balloonsia. En tosin ole sellainen ihminen, joka esittäisi biisitoiveita, ellei dj sitten satu olemaan tuttu kaveri. Kun ystävämme Rich Hero soittaa levyjä kiertueellamme, toivomme aina Paul St. Johnin Flying Saucers Have Landedia.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Kenen muusikon kuolema kosketti viimeksi syvästi?

Jack: “Yritän välttää liiallista sentimentaalisuutta näissä tilanteissa, mutta tulin kieltämättä todella surulliseksi, kun kuulin Bert Janschin kuolemasta. Hän vaikutti maanläheiseltä kaverilta, joka suhtautui aina yhtä nöyrästi valtavaan lahjakkuuteensa. Nautin hänen pitkästä urastaan aina viimeisiin albumeihin ja esiintymisiin asti, aivan kuin olisin tuntenut hänet. Olen varma, että hänellä olisi ollut vielä annettavaa, joten itsekkäästi toivoin vielä yhtä albumia ja vielä yhtä kiertuetta.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Tom: “Myös Bo Hanssonin kuolema viime vuonna kosketti. Hän oli todellinen inspiraation lähde. On surullista nähdä, kuinka jotkut artistit vain alkavat hiipua tehtyään niin paljon upeaa musiikkia.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Ketkä soittaisivat unelmakvartetissanne? Kuka toimisi tuottajana?

Tom: “Tuottaja olisi Gustav Ejstes (Dungen), rumpali Clyde Stubblefield (mm. James Brown), basisti Holger Czukay (Can), kitaristi Jukka Tolonen (Tasavallan presidentti) ja laulaja Nina Persson (The Cardigans).”

Jack: “Hauska kysymys! Öö… Mitch Mitchell (The Jimi Hendrix Experience), Richard Thompson, Anne Briggs ja Bert Jansch. Minä soittaisin bassoa. Joe Boyd tuottaisi Sound Techniques -studioilla.”

Dan:Terry Reid laulussa, James Jamerson (Motownin studiobändi) bassossa, Randy California (Spirit) bassossa ja Jim Keltner rummuistta. Tuottajana Kurt Boettcher.”

Mikä artisti tai yhtye tekee maailman tärkeintä musiikkia juuri nyt?

Jack:Joanna Newsom. Kukaan muu ei tee samanaikaisesti niin progressiivisia ja monimutkaisia lauluja ja esitä sitä niin luontevasti ja inhimillisesti. Hän on myös hyvin suosittu, joten vaikka hän tekeekin haastavaa musiikkia, ihmiset ostavat sitä ja maksavat nähdäkseen hänen esiintyvän. Ja nykypäivänä se on ehdottoman tärkeää.”

http://youtu.be/IYl0uLrXP7U

Kumpi on tärkeämpää: kappale itsessään vai se, miten se on toteutettu?

Jack: “Kappale ehdottomasti. Hyvä biisi selviää mitä hirvittävimmästä äänityksestä tai esityksestä.”

Dan: “Siinä olen samaa mieltä, että kappale on tärkein. Mutta toisaalta, huono versio voi tuhota merkittävän osan siitä, mikä tekee melodiasta tai sanoituksesta hyvän. Joten hyvä soundi, tai ainakin kiinnostavalla tavalla tehty äänitys, on kenties lähes yhtä tärkeää.”

Mitkä kolme asiaa inspiroivat teitä tällä hetkellä?

Jack: “Britannian syksy, Sandy Denny ja Groundhogs-yhtye.”

Dan: “Dokumenttielokuvat muinaisesta historiasta, Finders Keepers -kokoelma ja värikkäät unet, joita näen syötyäni juustoa.”

Minkä laulu saa teidät tuntemaan olonne nostalgiseksi?

Jack:Plains of Waterloo, kansanlaulu, jota äiti lauloi minulle. Muistan, kun kuulin Shirley ja Dolly Collinsin version ensimmäisen kerran, ja kaikki muistot tulvivat mieleeni. Laulu herättää minussa paljon tunteita ja on luultavasti suurin syy siihen, että olen seonnut trad-lauluihin niin täydellisesti.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Dan:Puff the Magic Dragon.”

http://youtu.be/Wik2uc69WbU

Mitä yhtyettä tai artistia kaikki kiertuebussissanne suostuvat kuuntelemaan?

Tom: “Dungenia – ja oikeastaan melkein mitä tahansa! Onneksi meillä kaikilla on hyvin samanlainen musiikkimaku. On itse asiassa suoranainen järkytys, jos kaverit eivät tykkää jostain heille soittamastani musiikista!”

Jack:Black Sabbath, Dark, Mighty Baby ja NWA soivat usein pakussamme. Gangsta-räp tuntuu sopivan hyvin moottorin hurinan sekaan!”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Dan: “Yleisesti ottaen musiikin täytyy olla reipasta. Mikään liian unelias, psykedeelinen tai jumittava ei oikein sovi pitkille ajomatkoille.”

Oletteko koskaan valehdelleet musiikkimaustanne vaikuttaaksenne viileämmältä kuin olettekaan?

Jack: “En usko. Minä tiedän, etten ole cool.”

Minkä musiikkityylin päälle ette ole koskaan ymmärtäneet?

Tom: “Rehellisesti sanoen en ole koskaan ymmärtänyt nykyistä 1980-lukutrendiä. En ymmärtänyt myöskään taannoista nu rave -buumia.”

Jack: “House-musiikki ei ole koskaan miellyttänyt minua lainkaan, mutta olen aina valmis kuulemaan jotain, joka muuttaa mieleni.”

Kuinka hyvin tunnette suomalaista musiikkia?

Tom: “Suhteeni suomalaiseen musiikkiin on itse asiassa syvän rakastava – ja syvenee vuosi vuodelta. Tasavallan Presidentti on toki loistava, mutta suosikkini on Charlies; uskomaton yhdistelmä Sabbath-riffejä ja jazz-groovea. On sääli, että heidät tunnetaan niin huonosti. Pidämme kaikki myös Maru & Mikael -duon albumista (1975); olemme jopa yrittäneet äänittää omaa versiotamme yhdestä levyn kappaleista. Nykybändeistä pidän Husky Rescuesta ja Circlestä; molemmat hyvin taitavia ja kokeellisia. Olen itse asiassa tehnyt blogiini listan suomalaisista suosikkibändeistäni!

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Jack: “Tom on opastanut meitä suomalaisen musiikin saloihin, mutta tiedän siitä yhä hyvin vähän. Hiljattain näimme Pharaoh Overlordin Roadburnissä ja he olivat uskomattomia!”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Kuka tai mikä on ehdottomasti yliarvostettua?

Jack: “Moni artisti on yliarvostettu. Musiikki on kuitenkin vain musiikkia.”

Dan: “Munkit (doughnuts). Ne ovat periaatteessa sama asia kuin tavalliset donitsit (donut), mutta virtaviivaisten ja fifties-tyylisten pakkausten takia ne maksavat noin kahdeksan kertaa enemmän. Mitä huijausta…”

Mikä on noloin omistamanne levy?

Tom: “Ei mikään niistä minua sinänsä nolota, mutta joukossa on toki levyjä, joiden voi ajatella olevan ‘kiellettyjä nautintoja’. Nenan 99 Red Balloons on hyvä esimerkki.”

Jack: “En häpeä mitään, paskoja levyjä minulta kuitenkin löytyy!”

Mikä on Wolf Peoplen vahvuus livebändinä?

Jack: “Hyvänä päivänä olemme dynaamisia.”

Mitä “susi-ihmiset” itse asiassa ovat?

Jack: “Pesue karvaisia idiootteja, jotka yrittävät soittaa rockmusiikkia niin hyvin kuin osaavat.”

Tom: “Ne ovat hahmoja lastenkirjasta nimeltä Little Jacko and the Wolf People (Margaret Greaves, 1973). Jack oli merkinnyt Wolf Peoplen nimiin joitakin demojaan, joita soitimme bändin alkuaikoina, ja nimi vain jäi. Emme koskaan keksineet mitään parempaakaan!”

Vielä yksi: Jim Morrison – nero vai pölvästi?

Jack: “Nöyrä mielipiteeni on, että hän oli ilmeisesti idiootti. Tai ehkä hän vain on valtavan yliarvostettu. Hänen aikanaan oli niin monia muusikoita, runoilijoita ja sanoittajia, jotka löivät hänet laudalta mutta saivat vain murto-osan hänelle osoitetusta huomiosta.”

Wolf People Tavastialla 29.10.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!