Small talk: vieraana Mark Arm

Mudhoney soittaa Suomessa 12.-14. heinäkuuta. Nuorgamin jututtama Mark Arm levittelee sukunimelleen uskollisesti käsiään.

Mudhoney tekee vaikutusvaltaista mutta pieniä määriä myyvää metelipoppiaan jo kolmatta vuosikymmentä, ja nuorten yhtyeiden huulilta lehdistön korviin kantautuneet kehut ovat nostattaneet sen jälleen ajankohtaiseksi. Seattlen jääräpäät saapuvat ensi viikolla kolmelle keikalle Suomeen, joten Nuorgamilla on kaikki ilo kosketella sairaita ja tarjota laulaja-kitaristi Mark Armin ajatuksia translitteroituna versiona.

Mitä kappaletta olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?

”Hmm, todella hankala kysymys. En tiedä, en osaa vastata tähän. Tai siis, kuuntelen niin paljon musiikkia, etten todellakaan osaa oikein sanoa yhtä eniten kuuntelemaani biisiä elämäni ajalta – tai edes kymmentä.”

Mitä kappaletta pyydät todennäköisimmin dj:ltä, kun olet todella, todella humalassa?

”Hmm. Siis mitä kappaletta pyytäisin dj:ltä? Hmm. Birthday Partyn Deep in the Woods, ei epäilystäkään.”
http://youtu.be/RJvRk9LZI2Y

Mikä yhtye tai artisti tekee tällä hetkellä maailman tärkeintä musiikkia?

”En tiedä, mielestäni jokaisella on omat tärkeät yhtyeensä ajasta tai paikasta riippumatta. Yritän välttää itseään tärkeinä pitävien bändien musiikkia, siis sellaisten, joita ilman ihmiset eivät muka pystyisi elämään. En usko universaalisti tärkeää musiikkia olevan olemassakaan, jos totta puhutaan. Tai siis, mikään ei ole mielestäni tylsempää kuin tärkeilevä ja/tai turhamainen musiikki.”

Mikä on mielipiteesi The Beatlesista? Kuka on suosikkibeatlesi ja miksi?

”Hyvä bändi! George Harrison. Hmm, en tiedä miksi. Hän vaikutti aina kaikkein rehellisimmän ja aidoimman oloiselta, eikä hänestä tullut The Beatlesin hajottua mikään show-off, kuten esimerkiksi Lennonista. Pidän hänen tyylistään paljon, siinä on jotain hyvin omalaatuista ja salaperäistä. While My Guitar Gently Weeps, Taxman ja Something kai riittävänevät perusteluiksi.”

Kenen muusikon kuolema on viimeksi koskettanut sinua syvästi?

Ron Asheton, Lux Interior ja Don Van Vliet. Totta puhuen en muista missä olin kun kuulin heidän kuolemastaan, todennäköisesti töissä joka kerta. Etenkin Ron Ashetonin poismeno jäi harmittamaan, hän oli korvaamaton ihmisenä ja muusikkona. Ketään hänenkaltaistaan ei tule enää koskaan.”

Mikä kappale saa sinut aina nostalgiseksi?

The Stoogesin Dirt, koska se vie minut aina siihen aikaan nuoruuttani, jolloin kuuntelin sitä tauotta.”
Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä on mielipiteesi auto-tunesta?

”Kamalaa. Kerta kaikkiaan kamalaa. Tai siis, olen aivan sataprosenttisen varma, että se tullaan muistamaan tulevaisuudessa samankaltaisena vanhentuneena temppuna kuin noise-gaten läpi vedetyt rummut 1980-luvulla – turhanpäiväinen studiokikka. Siis se PSSSSSSHHHHHH-soundi. Me emme onneksi kuitenkaan pelkää olla out-of-tune! Itseasiassa on parempi olla vähän out-of-tune kuin auto-tune, hahah!”

Mitä yhtyeitä tai artisteja kaikki kiertuebussissanne suostuvat kuuntelemaan?

”Eheh, tai siis pakussa – emme ole koskaan olleet kiertueella bussissa. Hmm, äkkiseltään tulee mieleen The Fall, The Stranglers, Captain Beefheart, The Stooges, The Byrds, Gang of Four ja kaikki Nick Caven jutut.”

Kenen laulajan ääni saa hyyn soimaan selkäpiissäsi?

”Hyvällä tavalla John Brannonin. Hän on siis se Negative Approachin tyyppi. Hän tuntuu olevan niin brutaalin rehellinen kaikissa tekemisissään, ja se varmasti myös ärsyttää joitan ihmisiä. Huonolla tavalla… ehdottomasti Billy Corgan. En voi sietää sitä ininää. Sitten toinen on se Red Hot Chili Peppersin laulaja, kuka se nyt olikaan… Antony Kiedis! Yhtä rasittava ja huonolla tavalla päällekäyvä. En pidä kummastakaan.”

http://youtu.be/1LqJMQ8-Jpw

Mikä on suosikkisanoituksesi popmusiikissa? Miksi?

”The sunshine bores the daylight out of me”
(The Rolling Stones – Rocks Off)

”En tiedä miksi, samaistun vain noihin riveihin. Se vain iskee kovaa.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Ketkä soittaisivat unelmakvartetissasi? Miksi?

”Äh, en minä tiedä. Omienkin kokemusteni kautta voin sanoa, että usein unelmakokoonpanon muodostavat bändit onnistuvat kuulostamaan vain kuolettavan tylsiltä. Tai siis, kaikki pelaavat varman päälle ja koko homma lässähtää kasaan. Hmm, unelmakvartettini on itseasiassa jo tainnut ollut olemassa. Se oli The Stoogesin ensimmäinen inkarnaatio. Mutta haluatko kuulla ketkä kaikki soittaisivat inhokkikokoonpanossani? Kerron joka tapauksessa! Sting bassossa, Michael Stipe ja Bono laulussa, Dave Navarro kitarassa ja Lars Ulrich rummuissa. Hahah, tuohon kiteytyy aika lailla kaikki, mikä rockmusiikissa on ollut pielessä viimeisen 30 vuoden ajan. Tuli näköjään viisi. Noh, ei voi mitään.”

Mikä on ärsyttävin musiikistasi tehty tulkinta, johon olet törmännyt?

”Äh. Taas näitä kysymyksiä. En oikein osaa sanoa juuta enkä jaata tuohon, jokaisella on oma tapansa tulkita sanoituksia ja sävellyksiä. Sehän tekee asioista mielenkiintoista, kun ihmisillä on eri näkemyksiä ja tulkitantatapoja asioiden suhteen.”

Minkä kappaleen todennäköisimmin laulat karaokebaarissa?

”En ole laulanut karaokea vuosiin, ja silloinkin lauloin sitä yleensä hyvin humalassa. Hmm, todennäköisesti sitä peruskamaa, Princea, Kissiä ja Led Zeppelinä kai lähinnä.”

Mikä on mielestäsi parasta metallimusiikkia? Miksi?

”Umm, heheh. Hauskoja kysymyksiä, oikeasti! En tiedä. En juurikaan kuuntele musiikkia, joka nykyään luokitellaan metalliksi. Sanoisin, että se alkuvoimainen, bluespohjainen ja originaali metalli. Black Sabbath. Tärkein metalliyhtye koskaan, vaikka ei sitä kukaan enää mielläkään metalliksi. Tai siis, joo, pidän myös Motörheadista älyttömästi. Siinä on jotain… alkuvoimaista – sanon tuota usein, hahah! En usko, että sitä kuitenkaan luokiteltaisiin metalliksi, vaikka tavallaan se on sitä, vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi Iron Maiden ja AC/DC. Vihaan niitä helvetin keksimonsteri-vokaaleja, joita uusilla metallilevyillä kuulee. Ne kuulostavat vain huvittavilta, en voi ottaa niitä lainkaan tosissani.”

Mitä yhtyettä tai artistia todennäköisimmin suosittelet uudelle tuttavuudelle?

”En lähtisi suosittelemaan tuntemattomalle ihmiselle mitään, ellen tietäisi edes jotain hänen maustaan ja tietämyksestään. Riippuu todella paljon siitä, mikä mahdollisuus jollakin henkilöllä olisi tutustua johonkin yhtyeeseen ilman suosittelua. Nykyään on helppoa löytää uusia bändejä helposti, joten on hankalaa edes suositella mitään uutta.”

Vinyyli vai cd? Miksi?

”Aaah, hankala kysymys! En tiedä, molemmissa on puolensa. Totta puhuen kuuntelen nykyään musiikkia lähinnä iTunesin kautta töissä ollessani, koska vinyyleitä ei voi helposti siirrellä paikasta toiseen. Mutta on niissäkin hyvät puolensa, tiedäthän, niissä on kaksi puolta per levy ja ne on pakko kuunnella kerralla kokonaan. On uskomatonta, miten joidenkin levyjen tiettyyn puoleen voi saada pakkomielteen, ja tietenkin niiden kuuntelussa on oma tunnelmansa. Mp3:t ja cd:t ovat nykyään matkustaessa ja työpaikalla paljon käytännöllisempiä, vinyylit enemmänkin kotona kuunneltaviksi tarkoitettuja.”

Oletko koskaan valehdellut musiikkimaustasi vaikuttaaksesi coolimmalta kuin oletkaan?

”Häh? Tuohan on niin subjektiviinen asia, etten ole nähnyt vaivaa. Tai siis, katsos, jokaisella ryhmällä ja ihmiselle on kuitenkin oma käsityksensä cooliudesta. Yhden cool voi olla toiselle hyvinkin uncool.”

Mikä on ensimmäinen poplaulu, josta muistat pitäneesi?

”Muistan laulaneeni The Beatlesin I Want to Hold Your Handia lapsena, vaikka olin tuskin kuullut koko kappaletta. Kaikki naapuruston isommat lapset lauloivat sitä, joten opin sen heiltä. Ensimmäinen ostamani levy oli varmaankin The Osmondsin Just Like a Yo Yo. Tiedäthän, se hauskan ärsyttävä renkutus.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä on suurin syy sille, että et pidä jostain kappaleesta?

”Liikasoitto. En juurikaan kuuntele radiota, enkä tiedä tämän päivän pophittejä. Muutama vuosi sitten, ja tarkoitan tällä siis 1990-luvun loppua, kävin yhdellä punttisalilla pari kertaa viikossa. Siellä soi tauotta Pop Radio -niminen kanava, jota jouduin sietämään ja tutustumaan muun muassa sellaisiin ihmeisiin kuin Backstreet Boys. Tuskin yllätyt, jos kerron, että en käy siellä enää.”

Miten hyvin tunnet suomalaista musiikkia?

”Hmm. Aika vähän. Joskus 1980-luvulla täällä vaikutti eräs suomalainen bändi, joka oli aivan älyttömän kova. Smack, tiedätkö ne? Run Rabbit Run on edelleen aivan mahtava biisi. Sitten eräs toinen, josta pidän edelleen paljon, on Terveet Kädet, aivan mieletöntä. Muistan myös joskus kuunnelleeni jotain Hanoi Rocksin levyjä, mutta ne eivät ole kestäneet aikaa yhtä hyvin. Eikös myös The Flaming Sideburns ole Suomesta? Ovatko he yhä koossa?”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä on paras koskaan kirjoittamasi tai äänittämäsi kappale?

”Hahah, sen kun tietäisi! En yleensä ajattele asiaa tuosta näkökulmasta. En halua takertua menneeseen. En tiedä edes mikä on huonoin kirjoittamani kappale.”

Kumpi on tärkeämpää: kappale vai se miltä se kuulostaa?

”Molemmat kulkevat käsi kädessä. Hyvän biisin voi pilata huonoilla soundeilla, mutta hyvätkään soundit eivät pelasta huonoa biisiä. Yhtä tärkeitä asioita levyllä molemmat.”

Mitä mieltä olet ”kielletystä nautinnosta” musiikissa?

”Äh… Ei minulla ole mitään kiellettyä nautintoa. Tai siis, pidän monista bändeistä ja kappaleista, joista minun ei odoteta pitävän tai joista muut bändissä eivät pidä – hyvin korneista asioista. Ei ole mitään järkeä kieltää itseltään asioita, joista nauttii. En halua kieltää itseltäni asioita, joista nautin. Paitsi jos sattuu nauttimaan ihmisten tappamisesta, mutta se onkin hieman eri asia.”

Jim Morrison – nero vai pölvästi?

”En kutsuisi Jim Morrisonia kummaksikaan. Tai siis, pidän kyllä monista The Doorsin biiseistä. Sanoisin, että neroksi kutsuminen on liioittelua, sillä hän oli usein pölvästi samaan aikaan.”

Mudhoney Suomessa:

Ti 12.7.2011 Turku, Klubi
Ke 13.7.2011 Helsinki, Tavastia
To 14.7.2011 Tampere, Pakkahuone (Tammerfest)