Small talk: vieraana John Elliott

Emeralds esiintyy perjantaina Helsingin YK-klubilla.

Clevelandilainen Emeralds on julkaissut viimeisen viiden vuoden aikana neljä albumia ja häkellyttävän pitkän litanjan EP:itä, singlejä ja kasetteja. Trio löysi suuremman yleisön kuitenkin vasta vuosi sitten Does It Look Like I’m Here -albumilla, jota ylistivät muun muassa Pitchfork ja Drowned in Sound. Emeraldsin sähikäistä ja kokeellista musiikkia on vaikea lokeroida, ja Nuorgamin haastatteleman John Elliottin vastauksista selviää, ettei genrepakoilu liene vahinko. Emeraldsin perjantaiselta YK:n keikalta voi odottaa ainakin moniulotteiseen improvisaatioseikkailuun heittäytymistä – ja ihmisten kiusaamista, jos John Elliott innostuu humaltumaan.

Mitä kappaletta olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?

Pink Floydin Echoesia. Se niputtaa elämän arvoitukset alle 30 minuuttiin ja kuulostaa ihanalta.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitä biisiä pyydät todennäköisimmin dj:ltä, kun olet hyvin, hyvin humalassa?

“Jotakin ärsyttävää, shokeeraavaa tai tyhmää, ehkä Gene Simmonsin coveria Prodigyn Firestarterista tai The Guildin Avataria. Kun pidän hauskaa, tahdon kiusata ihmisiä. En ole ollut päissäni pitkään aikaan, joten on tosin hankala sanoa.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä yhtye tai artisti tekee tällä hetkellä maailman tärkeintä musiikkia?

“Ehkä Robert Henke [Monolake] tai Carsten Nicolai [Alva Noto]. Kun miettii heidän tietoisuuttaan, musiikillisia yhteistyökumppaneitaan ja filosofiaansa, niin tajuaa, että niissä jutuissa on kyse enemmästä kuin vain albumien tekemisestä. 99,7 % muusikoista ei luo mitään uutta; he jumittuvat kapeisiin kehyksiin eivätkä anna asioiden muuttua. Ai niin, La Monte Young. Hänen albuminsa Dream House on kuin aikamatka, paluu ikuisuuteen.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä on ärsyttävin musiikkigenre, jonka olet kohdannut?

“Chillwave, witch house, witch drag, shoegaze… nuo sanat eivät kuvasta lainkaan sitä miltä musiikki kuulostaa. Minulle ‘genre’ – joka on jo itsessään idioottimainen termi – merkitsee tilannetta, jossa yksilöllisten artisten äänet kohtaavat, kommentoivat ja kehittävät toisiaan. Genret ovat laiskoja, harhaanjohtavia ja halpoja sanoja. Yleensä niitä kehittelee joko tiedottaja tai huono kriitikko, jonka tarkoituksena on joko kerätä huomiota itselleen, myydä levyjä tai luoda bändin ympärille hypeä tyhjästä.”

Mikä kappale saa sinut aina nostalgiseksi?

Bob Dylanin Girl from the North Country. Yksittäinen ohilipunut mahdollisuus voi piinata mieltäsi koko loppuelämäsi ajan. ‘Carpe diem’.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitä musiikkia suosittelisit kiinnostavalle uudelle tuttavuudelle?

“Riippuu siitä, kuka tämä kiintoisa tuttavuus on ja mitä hänen musiikkitietämyksensä käsittää. Ehkä jotain free jazz -albumia. Aniharva näkee minkäänlaista vaivaa yrittääkseen ymmärtää free jazzia.”

Vinyyli, CD vai mp3?

“Vinyyli, koska se on pitkäkestoinen formaatti, johon minulla on tiivis ja loputon kiintymyssuhde. Myös c-kasetit ovat viehättäviä. En piittaa mp3:ista. Mitä niille tehdään?”

Mikä on suosikkiäänesi maailmassa?

“Tuulessa humisevat puut, kissani Cleon kehräys, siskon- ja veljenpoikieni äänet, tyttöystäväni ääni, ystävieni nauru… Teknisistä laitteista lähtevät suosikkiääneni aaltoilevat matalalla.”

Mikä on ensimmäinen poplaulu, josta muistat pitäneesi?

A Flock of Seagullsin Wishing. En koskaan unohda hetkeä, jolloin olin viisi- tai kuusivuotias, tuo laulu soi ja katsoin yhden neonoranssin kattoikkunan lävitse. Se oli luultavasti elämäni vahvin kokemus, koska musiikin ääni ja ympäristön liikkeet olivat niin synkronisoituneet, että tilanne tuntui ikuiselta. Kappale kuulostaa edelleen taivaalliselta.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä on sinulle tyypillisin syy olla pitämättä jostakin kappaleesta?

“Musiikki on tietenkin aikasidonnaista, mutta huonot lyriikat ovat univeraalisti kamalin asia. En kestä kaikenkattavaa banaaliutta. Tällä tarkoitan laulunkirjoittajan omasta pateettisesta tilanteesta, epätoivosta tai itsesäälistä kumpuavaa tyhjänpäiväistä horinaa. Lyriikoissa ylikäytettyjä sanoja ovat esimerkiksi ‘baby’, ‘me’, hey’ ja ‘girl’.”

Minkä edesmenneen artistin tai bändin keikan olisit halunnut nähdä?

John Coltranen, klassisen kvartettinsa kanssa. Sen tai minkä tahansa keikan, jolla Albert ja Donald Ayler tai Sunny Murray soittivat.”

Miten kuvailisit improvisaation roolia musiikissasi?

“Improvisaatio asuu kaikkialla. Luulen, että siinä voi kehittyä vain kokeilemalla enemmän. Livenä improvisointi on välttämätöntä. Etenkin kiertueella musiikin on kuulostettava erilaiselta joka ilta. Läheinen ystäväni Alan Howarth sanoi kerran haastattelussa, että paras lääke muusikon ‘writer’s blockiin’ on päämäärätön soittaminen. Käytä paljon aikaa musiikilliseen haahuiluun. Kun kuuntelet improvisoidun materiaalin jälkeenpäin, löydät silpun joukosta juuri sen, mitä et edes uskaltanut etsiä. Mukavuusalueelta pakeneminen auttaa myös silloin, kun on kyse laulujen kirjoittamisesta. Lakkaa käyttämästä niitä instrumentteja, joihin olet tottunut, ja katso mitä tapahtuu. Älä toista itseäsi vaan haasta itsesi.”

Mitkä kolme asiaa inspiroivat sinua tällä hetkellä?

“Jalokivet, vinyylilevyt ja Ableton Live ovat ehtymättömiä inspiraation lähteitä. Ne aukaisevat silmäni jatkuvasti.”

Mikä on viimeisin hieno kappale, minkä olet kuullut?

Kangding Rayn Odd Sympathy.”

http://youtu.be/oeM5ho9kkBk

Mikä tulee muuttumaan musiikkibisneksessä seuraavan kymmenen vuoden aikana?

“En rehellisesti sanoen uskalla arvata, mitä seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu. Keskeinen muutos on jo tapahtunut, sillä internet on vienyt arvon fyysisiltä esineiltä. Internet voi tehdä tuntemattomasta artistista suositun yhdessä yössä – samalla varmistaen, että artisti tienaa hengentuotteillaan niin vähän kuin mahdollista. Näen tulevaisuudessa yhä lahjattomampia ja näkemykseltään köyhempi muusikoita viskomassa noppaa tyhmien levy-yhtiöiden kanssa, jotka esittävät olevansa paljon suurempia kuin todellisuudessa ovatkaan, koska heillä on illuusio siitä, että musiikilla voisi tosissaan tahkoa rahaa. Kukaan ei enää maksa musiikista, ja uskon tilanteen pahenevan entisestään, vaikka toivonkin joka päivä, ettei niin kävisi.”

Pink Floyd – tylsyyttä vai neroutta?

“He olivat neroja! Tosin minulla on Dark Side of the Moon -tatuointi, joten olen hieman puolueellinen tässä asiassa.”

Emeralds Club YK:ssa 5.8.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!