Kohti Kuudetta Aistia!

Small talk: vieraana Jon Saemunder Audarson (Dead Skeletons)

Jon Audarson (keskellä) ei pelkää kuolemaa, vaikka hänen elämänsä on välillä ollut aika armotonta menoa.

Jon Audarson (keskellä) ei pelkää kuolemaa, vaikka hänen elämänsä on välillä ollut aika armotonta menoa.

”Hän joka pelkää kuolemaa, ei voi nauttia elämästä.”

Vanhaan espanjalaiseen sananlaskuun kiteytyy kaikki mitä Dead Skeletons on. Tai paremminkin, mitä Dead on. Dead Skeletons on nimittäin vain osa islantilaisen taiteilijan Jon Saemunder Audarsonin Dead-konseptia, joka käsittää musiikin lisäksi taidetta valoinstallaatioista tv-lähetyksiin ja maalauksista vaatteisiin. Yhdistävänä tekijänä kaikilla on edellämainittu iskulause ja pääkallologo.

Musiikin teon Audarson aloitti vasta vuonna 2006 Brian Jonestown Massacre -nokkamiehen Anton Newcomben avutuksella. Dead Skeletonsin toistaiseksi ainoa albumi Natural Magick ilmestyi 2011.

Konseptin taustalla on Audarsonin oma 20-vuotinen kamppailu elämästä ja kuolemasta. Hänellä diagnosoitiin HIV vuonna 1994, eikä elinaikaa annettu kuin kolme vuotta. Mies ajautui itsetuhoiseen viina- ja huumekierteeseen, kunnes vuonna 2002 hän huomasi edelleen olevansahengissä. Päihteet jäivät, ja Audarson päätti aloittaa elämisen kuolemisen sijaan.

Kerro hieman Dead-konseptistasi.

”Dead syntyi vuonna 2003 tarpeesta käsitellä tuonaikaista kuolemanpelkoani. Minulla oli pieni kauppa Reykjavikissa, jossa myin Dead-tuotteitani. Alussa Dead oli pelkkä visuaalinen ilme, sillä olen kielellisesti kammottavan kömpelö. Pääkallologo kuitenkin kaipasi jotain rinnalleen. Näin ’he who fears death cannot enjoy life’ -sloganin meksikolaisessa paperialttarissa Minneapolisissa pitäessäni siellä näyttelyä. Tuo espanjalainen sanonta puhutteli minua välittömästi. Myöhemmin minulle tuli tarve kääntää sananparsi muille kielille, ja nyt, kymmenen vuotta myöhemin, teen sitä edelleen. Näen konseptin kasvavan moniin suuntiin kuin puun. Taiteeksi, musiikiksi, vaatteiksi ja niin edelleen. Logo on kuin visuaalinen virus, joka levittää sanomaa eri muodoissaan.”

Sinä, Brian Jonestown Massacren Anton Newcombe ja Dead TV. Mistä oikein on kyse?

”Tapasin Antonin 2006. Hänen myötään aloin tehdä musiikkia, laulaa ja niin edelleen. Hän on hyvä ystävä ja hieno taiteilija. Dead TV on yksi sivuprojekteistamme, tapa ilmaista ideoitamme muiden kanssa ja pitää hauskaa pääasiassa taiteen ja musiikin kautta.”

Mitä kappaletta olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?

”Ei mitään käsitystä. Varmaan Dead Mantraa, sillä olen kuullut sen monta kertaa…”

Kumpi on tärkeämpää: kappale itsessään vai se, miten se on toteutettu?

”Molemmat ovat tärkeitä. Ja molempien pitäisi olla mahdollisimman maagisia, suoraan korkeammasta lähteestä.”

Mitkä ovat suosikkisäkeesi popmusiikissa?

”There’s a club, if you’d like to go
You could meet somebody who really loves you
So you go, and you stand on your own
And you leave on your own
And you go home
And you cry
And you want to die”
(The Smiths – How Soon Is Now?)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Kenen muusikon haluaisit laulavan tai soittavan levylläsi?

”Yritän aina saada Antonin soittamaan kitaraa kanssamme – se olisi ihanaa.”

Mitkä kolme asiaa inspiroivat sinua tällä hetkellä?

”Perheeni, ystäväni ja taiteeni.”

Mikä on edellinen todella hyvä biisi, jonka olet kuullut?

Ryanilla [Carlson Van Kriedt, yhtyetoveri] on erittäin hyvä musiikkimaku. Hän soitti minulle Sanford Clarkin Modern Romancen. Se ei ole uusi kappale, mutta pidän siitä todella paljon.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Jos saisit pelastaa yhden levyn kokoelmastasi, mikä se olisi?

”En pelastaisi. En välitä. Pelastaisin miltä?”

Ketkä olivat ensimmäiset idolisi teini-ikäisenä?

Chuck Berry, Jeesus ja Buddha.”

Kuinka hyvin tunnet suomalaista musiikkia?

“En kovin hyvin. Sepi Kumpulainen näyttää kyllä hauskalta.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Dead Skeletons Kuudes aisti -festivaalilla Helsingissä perjantaina 5.7.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!