Nuorgam small talk: vieraana Jeffrey Novak (Cheap Time)

Soo soo, nyt loppuu se Dirty Workin kuuntelu, sanoo Jeffrey Novak!

Kuudennen linjan Hori Smoku -klubi jatkaa hienoa kulttuurityötä tuomalla vähän tunnettuja mutta innolla odotettuja autotallirokkareita Suomi-neidon harmaaseen alapäähän. Klubin Memphis-kimara jatkuu: torstaina lavalla äpäröi Cheap Time, jonka uuden albumin julkaisi muun muassa Ty Segallin, Black Lipsin ja Davila 666:n kotina tunnettu In The Red.

Bändin päämies Jeffrey Novak tunnusti Nuorgamille rakkautensa barokki-doowopiin ja kertoi kuinka paljon ruokaa mahtuu yhteen Jay Reatardiin.

Mikä on noloin omistamasi levy?

“Todella paha kysymys aloittaa. Minulla on melko kookas levykokoelma, josta koitan jatkuvasti trimmata löysiä pois. Huonoimmat levyt, jotka edelleen omistan, mutta joita en juuri koskaan kuuntele, ovat pääasiassa artisteilta joita rakastan ja haluan siksi omistaa suurimman osan heidän tuotoksistaan. Levyhyllyssä tämä yhtälö johtaa väistämättä kyseenalaisiin 1980- ja 1990-lukujen levyihin, jotka ovat ihan paskoja. Ystäväni Snakeman antoi minulle Rolling Stonesin Dirty Workin, josta en ole vielä saanut hankkiuduttua eroon. Se kuulostaa juuri niin paskalta kuin näyttääkin.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Millä tavalla tuhlaat aikaasi kaikkein mieluiten?

“Tykkään tehdä pitkiä sanalistoja keksiäkseni kappaleiden nimiä, jotka saavat ajatukseni kulkemaan silloin, kun en muuten keksi laulunaiheita. Viime aikoina en kyllä ole tehnyt tätä niin paljon kuin ennen. Periaatteessa koitan jatkuvasti tehdä uutta biisiä. Ajaudun omiin ajatuksiini kesken leffojen, jopa keikkojen, kun mietin uusia melodioita ja rumpukomppeja, ja kuinka saada ne toimimaan mahdollisimman vähillä soinnuilla mutta kuitenkin rakennetta venyttäen.”

Mitä klassista popkappaletta et ole koskaan oikein ymmärtänyt?

David Bowien Station to Stationia. Siinä on joku viisi biisiä ängetty yhteen, ja sanat ovat täynnä kryptisiä viittauksia juutalaiseen mystiikkaan, joita Bowien väittämän mukaan kukaan ei ole ikinä älynnyt. Lisäksi tuotannossa on ihan hirveästi kerroksia päällekkäin. Bowie ei ole koskaan kuulostanut yhtä paljon Van Der Graaf Generatorilta kuin siinä biisissä.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitkä ovat suosikkisäkeesi popmusiikissa?

“And I admit I was unfaithful
from now on I’ll be more faithful”
(Sparks – Never Turn Your Back On Mother Earth)

Ron Maelin yksinkertaiset tekstit ovat aina todella vaikuttavia. Hän opetti minut riimittämään sanoja niiden itsensä kanssa.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Minkä kappaleen laulat todennäköisimmin karaokebaarissa?

“En ole koskaan kokeillut karaokea, enkä ehkä kokeilekaan. Olen kerran onnistunut kuulostamaan ihan Peter Hamillilta, mutta hänen biisejään ei varmaan karaokebaareissa ole.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Kutosen keikalla näytetään myös dokumentti Better Than Something, joka kertoo edesmenneestä garagepunk-legendasta Jay Reatardista. Oletko nähnyt sen? Onko dokkari mielestäsi totuudenmukainen?

“Joo, näin sen Nashville Film Festivalilla. Lost Sounds -osuudet ovat makeita, mutta filmi ei oikein tuo esiin hänen kronologista musiikillista kasvuaan. Liikaa jätetään käsittelemättä ja keskitytään turhan paljon [soolodebyytti] Blood Visionsiin. Reatardsin klassikkokamaa ei käsitellä tarpeeksi, vaikka se on mielestäni paljon Blood Visionsia keskeisempää. Leffa kertoo jonkin verran hänen syömistottumuksistaan, muttei tarpeeksi. Joinain päivinä näin hänen syövän ainakin kahdeksan täyttä ateriaa.”

Mikä levy parantaa tehokkaimmin krapulasi?

“Juomahommissa olen ihan kärpässarjaa – en juo juuri koskaan, eikä minulla ole oikein koskaan ollut kunnon krapulaa. Olen kyllä pari kertaa herännyt kännissä. Luultavasti [saksalaisen krautrock-bändi Neu!:n albumi] Neu! 75:n a-puoli olisi hyvä valinta.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Ketkä olivat ensimmäiset idolisi teini-ikäisenä?

John Lydon, Jeff Evans ja Jay Reatard.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Ketkä soittaisivat unelmakvartetissasi? Kuka tuottaisi?

Phil Manzarena soolokitarassa, Jaki Liebezeit rummuissa, Kevin Ayers bassossa ja Hugh Banton uruissa. Chris Thomas tuottaisi.”

Minkä musiikkivideon muistat parhaiten lapsuudestasi?

Green Dayn Basket Casen. Dookie ilmestyi, kun olin neljännellä luokalla, ja molemmilla isosiskoillani oli se. Minusta Green Day oli paras Nirvanan jälkeisen ajan bändi MTV:llä, ja Basket Case paras video. Minulta kesti vuosia tajuta, että basisti soitti Gibsonin Grabberia tai Ripperia, ja että ne lopun naamiot ovat samoja kuin Michael Palinilla elokuvassa Brazil (suom. Tämän hetken tuolla puolen).”

Minkä levyn ostit viimeksi?

“Olemme tänään Barcelonassa, ja löysin Brian Enon ja John Calen levyn Wrong Way Up. Kansi on Enon käsialaa ja se näyttää kamalalta. Levy on vuodelta 1990, joten tuotanto on aikansa elänyt, ja Eno yrittää edelleen jatkaa sitä polyrytmipaskan rakentelua, jonka hän aloitti Remain In Lightilla. Cale kertoo kirjassaan Enon dominoineen sessioita todella vahvasti. Levy toimii vain, jos on päässyt kyllästymään niihin mahtaviin 1970-luvun levyihin, mutta olin silti innoissani kun löysin tämän vinyylinä.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitkä kolme asiaa inspiroivat sinua tällä hetkellä?

“1: Nykyinen parisuhteeni on inspiroinut minua myönteisessä mielessä viime aikoina. Kirjoitin paljon yhdentekevää negatiivista skeidaa ennen kuin tapasin hänet. Kuuntelemme paljon 1970-luvun italodiskoa, enkä soita hänelle mitään omia tekeleitäni.

2: Varhaisten Roxy Music -sinkkujen b-puolet, kuten Sultanesque, The Numberer, Hula-Kula, Your Application’s Failed ja The Pride and the Pain. Ne ovat todella kummallisia ja paljon kokeellisempia kuin mikään bändin albumeilla.

3: 16-raitaisen Tascam-kelanauhurin rajoittuneisuus. Olemme nauhoittaneet sellaisella kaikki juttumme viime aikoina. Se käyttäminen on välillä todella turhauttavaa, mutta se kuulostaa siltä kuin neljä neliraitakasettinauhuria olisi lyöty yhteen. Äänenlaatu on täydellinen musiikille, jollaista nyt haluan tehdä.”

Mikä laulu tuo sinulle aina nostalgisen olon?

“Sparksin In Love With Myself Again saa minut aina ajattelemaan ensimmäistä suurta eroani. Itse asiassa koko Kimono My House -levy meni pilalle, kun kuuntelin sitä liikaa sen eron jälkeen.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitä mieltä olet ”kielletyn nautinnon” käsitteestä popmusiikissa?

“Se on okei. Monilla ystävilläni on niitä uuden pop-musiikin saralla, esimerkiksi Lady Gagaa tai Ke$haa. Minä en pidä mistään sellaisesta. Itselläni lähimpänä ’kiellettyä nautintoa’ on outo brittiläinen proge, joka käy monen ystäväni hermoille. Tyttöjä ei saa kiinnostumaan siitä kamasta millään.”

Oletko koskaan valehdellut musiikkimaustasi vaikuttaaksesi viileämmältä kuin oletkaan?

“En muistaakseni. Muistan kyllä, kun siskoni April kertoi hänen huonekaverinsa pitävän The Stoogesista, ja vastasin, että minäkin pidän [koomikkoryhmä] The Three Stoogesista. Hän ei päästänyt minua vähällä kun tajusi, että olen 14 enkä tiedä Stoogesia. Luulen, että sen jälkeen asetin tavoitteekseni tietää musiikista enemmän kuin hän, mikä oli todella vaikeaa, kun oli sellainen sisko kuin April.”

Oletko koskaan harrastanut seksiä oman musiikkisi tahtiin?

“En sikäli, kun muistan. Harrastin panentaa erään tytön kanssa heti sen jälkeen, kun olin esitellyt hänelle ensimmäisen Cheap Time -albumin raakamiksauksia. Se taitaa olla lähin kokemukseni tällaisesta.”

Mikä on edellinen todella hyvä biisi, jonka olet kuullut?

“Mitä tulee tämän päivän kamaan, en ole kuullut yhtäkään biisiä, joka olisi todella iskenyt minuun. Paras kappale ikinä on Jamiesin Summertime. Voisin kuunnella sitä tauotta iästä ikuisuuteen. Se taitaa olla vuodelta 1958. En ole edes ihan varma mihin genreen biisi kuuluu, kai se on jotain barokki-doowopia. Se kuulostaa täysin erilaiselta kuin mikään muu 1950-luvun musiikki. Innostuin biisistä James Tobackin elokuvassa Fingers. Hän on yksi parhaista ja persoonallisimmista elossa olevista elokuvantekijöistä, ja hänellä on uskomaton musiikkimaku.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Jos saisit pelastaa yhden levyn kokoelmastasi, mikä se olisi?

“Savage Recordsin julkaisema Persuadersin albumi. Minulta kesti ikuisuus löytää tuo levy sinä kesänä, kun täytin 19. Sitten kun lopulta löysi sen Gonerilta, jätin väliin Kajun SS:n ensimmäisen Memphisin-keikan samana iltana voidakseni keskittyä levyyn rauhassa kotonani. Se muutti elämäni. Levy muutti täysin käsitykseni siitä, minkälainen albumin pitää olla; 17 biisiä 22 minuutissa, joista kolme on instrumentaaleja! Jay Reatard kertoi minulle, että hänen tavoitteensa Grown up Fucked Upilla oli kuulostaa mahdollisimman paljon Persuadersilta. Hän jopa coveroi yhden heidän biisinsä, kuten minäkin yhden miehen bändilevylläni. Kun kuulin Reatardsia ensimmäisen kerran, pilasi se minulle Obliviansin. Kun kuulin Persuadersia, pilasi se Reatardsin.”

Kutosen bileissä on myös sauna. Kuka teistä kestää lauteilla pisimpään? Otatteko vetoja vastaan keikalla?

“Ehkä basistimme Cole. Rumpalimme Ryan sanoi lyövänsä vetoa hänen puolestaan. Saattaisin voittaa Colen, mutta ehkä minäkin kuitenkin löisin vetoa hänen puolestaan.”

Cheap Time, Pää kii ja Better Than Something -dokumentti Club Hori Smokun pikkujouluissa Kuudennella Linjalla Helsingissä to 13.12. Liput 12 euroa, ennakot Tiketistä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!