Seitsemän levyä, jotka olisi kiva kuulla edes kerran elämässään

Kaanonopus ”1001 levyä, jotka jokaisen on kuultava edes kerran elämässään” julkaistiin viime joulukuussa suomeksi. Käännöksen lisäksi listaa oli päivitetty peräti 80 kotimaisella kiekolla.

Ottamatta kantaa siihen, olivatko Jake Nymanin, Pekka Laineen ja Tero Lietteen ratkaisut korvata esimerkiksi  Wilcon Yankee Hotel Foxtrot Kotiteollisuuden Helvetistä itään -teoksella onnistuneita, pitää ihmetellä sitä, että näistä kotimaisista perusteoksesta peräti seitsemää – eli liki 10 prosenttia – on turha kysellä levykaupoista. Otimme selvää, miksi klassikoita ei saa.

1. Esa Pethman: Modern Sound of Finland (RCA Victor, 1965)

Suomen ensimmäiseksi moderniksi jazz-levyksi kutsuttu, klassista musiikkia ja jazzia ennakkoluulottomasti yhdistelevästä kiekko ehti unohtua yli 30 vuodeksi, kunnes brittiläinen Whatmusic otti levystä uusintapainokseni 2000-luvun alussa. Pienkustantajan taloudelliset ongelmat ovat kuitenkin kadottaneet niin levyn vinyyli- kuin cd-version kauppojen hyllyiltä.

Whatmusic myy levyä edelleen verkkokaupassaan, mutta kaupan toimivuus jättää toivomisen varaa. Kiinnostuneiden onneksi cd-versiota löytyy useita kappaleita ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Esa Pethman: The Flame

2. Eero Koivistoinen: Valtakunta (Otava, 1968)

Pentti Saarikosken tekstejä jazziin yhdistelevä levy oli osa Otavan lyhyttä kokeilua musiikkimaailmassa. Yhtiö otti levystä bonusraidoilla terästetyn cd-painoksen vuonna 1995, mutta levydivarien edelliset havainnot cd-versiosta ovat viime vuosituhannelta.  Vinyyliä liikkuu sitäkin harvemmin

Kirjastoissa tilanne on sentään valoisa: cd-julkaisua on saatavilla hyvin ja lp-versiotakin yksi kappale.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Eero Koivistoinen feat. Eero Raittinen: Kerran ei ollut valtakuntaa

3. Anki: Sateen jälkeen ( Top Voice, 1967)

Ankin iskelmälevyksi kutsuttu kiekko on ollut saamattomissa liki 40 vuotta. Elokuussa tilanteeseen on tulossa muutos, kun Rocket Records julkaisee levyn cd:llä yhdessä Ankin debyyttialbumin Anki yksin kanssa. Painos on pieni, joten kiinnostuneiden kannattaa toimia nopeasti (ks. kohta 7).

Pääkaupunkiseudun kirjastojen ainoa levyn vinyylikappale on korjattavana toista kuukautta, joten aika huonolta näyttää.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Anki: Laulu kuolleesta rakastetusta

4. Eero Raittinen: Eeron elpee (RCA 1970)

Eeron levy julkaistiin vuonna 1977 ulkomaille suunnattuna uusintapainoksena nimellä Blues from the North, mutta sen koomin levyä ei ole näkynyt.

RCA:n katalogin omistavan Warnerin Timo Lindström pahoittelee omiin suosikkeihinsa kuuluvan levyn pysymistä tavoittamattomissa. Warnerilla on kuitenkin menossa hanke koko kataloginsa julkaisemisesta muodossa tai toisessa, mikä tarkoittanee Eeron elpeenkin tulemista julki vähintään verkkolatauksena. Aikataulusta tai mahdollisesta cd-versiosta Lindström ei kuitenkaan uskalla luvata mitään.

Eero Raittinen itse toivoo levyn tulevan julki.

”Ehdottomasti. Vaikka se floppasi molemmilla kerroilla, olen yhä tyytyväinen melkein kaikkiin raitoihin”, hän kertoo.

Pääkaupunkiseudun kirjastoissa vinyyliä on jäljellä muutama kappale.
Levyn uusintapainos näytti tältä:

Eeron elpee sai uusintapainoksen myötä uuden nimen.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

5. Cumulus: Sirkustirehtöörin pieni sydän (Top Voice, 1973)

Huolimatta folkyhtye Cumuluksen maineesta ja suosiosta, sen tuotantoa ei ole julkaistu cd-muodossa yhtä kokoelmaa ja Hectorin singleboksin raitoja lukuun ottamatta. Rocket Recordsin Juha Rantala kertoo kuitenkin yrittävänsä lisensoida yhtyeen tuotantoa cd-versioita varten lähivuosina. Aikataulut ovat kuitenkin auki.

Levy, jota löytyy Tikkurilan kirjastosta yksi kappale, näyttää tältä:

Myyvempiäkin kansia on nähty kuin tällä Cumulus-albumilla.

6. Carita Holmström: We Are What We Do (EMI, 1973)

Euroviisuissakin piipahtaneen Carita Holmströmin 1970-luvun kunnianhimoiset pitkäsoitot pakattiin Jos tänään tuntis eilisen tupla-cd:lle vuonna 2004, mutta painos on ollut loppu jo vuosia. EMIltä kerrotaan, että uusi painos on harkinnassa. Julkaisu saattaa tulla vielä kuluvan vuoden aikana.

Malttamattomat voivat etsiä kokoelmaa kirjastoista tai tyytyä ostamaan sen mp3-muodossa.

http://www.youtube.com/watch?v=GXu5re8xBM0
Carita Holmström: River

7. Matti Järvinen: Matin levy (Hi-Hat, 1976)

Suomiprogen pikkuklassikkon on nimetty jotakuinkin yhtä nerokkaasti kuin Raittisenkin kadonnut levy. Saatavuuden kannalta sen tilanne on kuitenkin vielä ikävämpi. Rocket Records julkaisi levyn vuonna 2005 rajattuna 500 cd:n painoksena ja vuonna 2007 vielä pienempänä vinyylipainoksena. Julkaisijan ällistykseksi molemmat myytiin loppuun. Uusintapainoksia ei kuitenkaan ole tulossa.

”Kun levyä mainostettiin rajoitettuna painoksena, niin lisäpainoksen tekeminen ei tule kyseeseen”, Juha Rantala kertoo.

Pääkaupunkiseudun kirjastoissa levyn cd- ja lp-versiota löytyy muutamaa kumpaakin.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!
Matti Järvinen: Katselen kaunista iltaa