Suomi-iskelmän ensitahdit

Osa 5: Jälkipolvet

Mauri Antero esitti kertosäkeet suomen kielellä vuonna 1970.

Suomalainen levyiskelmä teki läpimurtonsa 1920-luvun lopussa, ja 1930-luku oli suomalaisen iskelmän ensimmäinen kultakausi, jonka vaikutus suomalaiseen pop-musiikkiin on jatkunut näihin päiviin saakka. Nuorgamin Suomi-iskelmän ensitahdit -sarjassa palataan juurille ja tutustutaan 1930-luvun suurimpiin hitteihin.

Suomalaisen iskelmän ensimmäinen kultakausi katkesi sotaan, mutta monet varhaisten vuosien iskelmät on elvytetty sittemmin. 1960-luvun alun humppabuumi teki monet laulut tunnetuiksi uusille kuulijoille. Iskelmän traditio on Suomessa varsin vakiintunut, ja lauluja versioidaan tyypillisesti aika uskollisesti alkuperäisille levytyksille, olkoonkin että jazz- ja swingvaikutteet ovat usein jääneet paitsioon.

1930-luvulla suomalaisen iskelmän traditio oli kuitenkin vasta muotoutumassa, ja sarjassamme esitellyt laulut olivat ensisijaisesti aikansa popmusiikkia, toisinaan jopa nuorisomusiikkia. Etenkin swingin osalta vertaus rockin myöhempään asemaan musiikkikentällä tulee hakematta mieleen. Musiikki liittyi jo 1930-luvulla alakulttuureihin ja tuki ihmisiä näiden rakentaessa identiteettiään erilaisista palasista.

Suomalaisen rockin ja iskelmän raja on ollut häilyvä ainakin Rauli ”Badding” Somerjoesta lähtien, ja iskelmää on coveroitu rockin piirissä paljon. Sarjamme viimeisessä osassa tutustumme tähän ilmiöön.

The Sounds – Emma (1963)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Suomen tunnetuin rautalankabändi coveroi alkuaikoinaan lähinnä brittiläistä The Shadowsia, mutta bändin läpimurtolevy oli ehtaa Suomi-iskelmää. Basisti Peter Ekmanin vitsistä lähtenyt Emma nousi pitkäaikaiseksi ykköshitiksi, joka myi noin 20 000 kpl. Ei siis kuitenkaan ihan yhtä paljon kuin alkuperäinen.

Alkuperäinen osassa 1: Gramofonikuume.

The Blazers – Old Scars (1963)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

The Soundsin Emma sai paljon jäljittelijöitä. Rautalankabändit pääsivät nyt levyttämään, kunhan coveroivat Emman kaltaisia perinteisiä iskelmiä. Piikikkäämpää rautalankaa edusti helsinkiläinen The Blazers.

Arpiset haavat kääntyy rautalangaksi vielä suhteellisen sulavasti, mutta kehotan sofistikoituneen instrumentaalimusiikin ystäviä tutustumaan myös orkesterin versioon lavatanssiklassikosta Metsäkukkia. ”On särkynyt sieluni kannel”, lauloi A. Aimo aikoinaan – The Blazers ei tarvitse sanoja kertoakseen, mistä on kyse.

Alkuperäinen osassa 2: Pula-ajan sävelet.

Herbert Katz – Savonmuan Hilima (1963)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Emman menestys houkutti myös monet ammattilaiset levyttämään rautalankaa. Jazzkitaristi Herbert Katz voittaa taidossa ja tyylissä sen, mikä nuoruuden innosta jää puuttumaan.

Alkuperäinen osassa 3: Swingin kaikua.

M. A. Numminen & Uusrahvaanomainen jatsiorkesteri – Kissa vieköön (1970)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

1960-luvun lopulla yliopistoura tuntui sosiologi Mauri Antero Nummisesta vielä (ehkä) mahdolliselta tulevaisuudennäkymältä. Koesingleksi tarkoitettu ja sellaiseksi varsin menestynyt Kissa vieköön vei kuitenkin muille teille. Jo syksyllä 1970 ilmestyi esikoisalbumi Swingin kutsu, jolla 1930-luvun lopun suomalainen swinghenkinen tanssimusiikki oli erityisen hyvin edustettuna. Musiikkihistorioitsija Pekka Gronow kirjoitti levyn kansitekstit:

”Kas tässä levy, jota ilman kukaan hot-hullu ei voi tulla toimeen! Joukko maan parhaita rytmimuusikereita soittamassa mannermaisia uutuussäveleitä, jonka lisäksi on mainittava, että laulusolisti hra. Numminen esittää kertosäkeet suomenkielellä. ”

Alkuperäinen osassa 4: Vanhat hyvät ajat.

Rauli ”Badding” Somerjoki – Sulamit (1970)

http://www.youtube.com/watch?v=fXoVIYt4WxU

Baddingin uran päälinja, rockin ja iskelmän fuusio, lähti liikkeelle jo ensisinglellä. M. A. Nummisen tuottaman levyn B-puoli oli Dallapé-klassikko Sulamit. Vieläkin tuoreelta kuulostava versio mukaili ajan eurooppalaisia trendejä: esimerkiksi Italiassa vanhojen napolilaisten laulujen beatversiot olivat erittäin suosittuja. Badding korosti usein varhaisen iskelmän merkitystä:

”Minulla oli semmoinen erittäin mainio tuttava Somerolla, Irja-täti, jolla oli vanhanaikainen grammari ja isoja savikiekkoja, A. Aimoa, Veli Lehtoa, Dallapéta ja sellaista. A. Aimo oli suosikkisolistini, siitä minun sydämeni lähti liikkumaan. Eihän A. Aimolla ja Elvis Presleyllä ole oikeastaan mitään muuta eroa kuin se, että ne on elänyt eri kulttuureissa, hyvä musiikki jota molemmilla on ollut on ollut ihan samaa. Se miksi A. Aimo ei tehnyt rokkia oli kai se että ei Suomessa ole neekereitä jotka olisi soittanut bluesia”.

Alkuperäinen osassa 2: Pula-ajan sävelet.

Lama – Väliaikainen (1982)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Tästä nyt voisi kirjoittaa paljonkin, mutta tällä kertaa olen päättänyt olla lyhytsanainen. Laman Väliaikainen ilmestyi singlenä vuonna 1981. Tähän viimeiseen osaan olen kuitenkin valinnut tv-version kahdesta syystä: 1) se on hyvä 2) se on osoitus siitä, että YLE:llä on ollut hetkensä. Katso, ja ymmärrät.

Alkuperäinen osassa 4: Vanhat hyvät ajat.

Juliet Jonesin sydän – Tulipunaruusut (1984)

http://www.youtube.com/watch?v=U4ADo7FQIzo

Usko Hurmerinnan, sittemmin Kempin, iskelmäklassikko on jättänyt jälkeensä lukuisia suomalaisia covereita. Kappale on toisinaan ollut jopa soitetuin suomalainen iskelmäbiisi, mutta rockin puolella covereita on tehty vähän. Tässä yksi harvoista.

Alkuperäinen osassa 1: Gramofonikuume.

Pirkka-Pekka Petelius – Muistan sua Elaine (1984)

http://www.youtube.com/watch?v=gDrPVuU3eRY

Useimmat tuntevat Ramblersin jazzkappaleen Pirkka-Pekka Peteliuksen tulkintana. P-P:n versio ei kuulu rockin piiriin vaan se on itse asiassa hyvin uskollinen alkuperäiselle biisille, mutta 1980-luvun suositun sketsisarjan Velipuolikuun lopputunnarina se antoi vanhalle kappaleelle uuden elämän ja teki sen tunnetuksi uudelle sukupolvelle.
Petelius esitti sarjassa myös monia muita iskelmän klassikkokauden ikivihreitä ja teki niistä levynkin.

Alkuperäinen osassa 2: Pula-ajan sävelet.

Sielun veljet – Josef, Josef (1985)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Sielun Veljistä puhuttaessa tavataan käyttää laatusanaa ”maaninen”. Maaninen ja ehkä vähän maaginen on myös bändin cover vanhasta foksiklassikosta.

Alkuperäinen osassa 4: Vanhat hyvät ajat.

Liljan Loisto – Heili Karjalasta (2010)

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Liljan loiston evakkoreggae edustaa uusinta aaltoa vanhan iskelmän tulkinnassa. Georg Malmsténin iskelmäklassikko kääntyy reggaeksi yllättävänkin notkeasti.

Alkuperäinen osassa 4: Vanhat hyvät ajat.

Kirjallisuus

Einari Kukkonen: Oi muistatkos Emma
Einari Kukkonen: Savonmuan Hilima
Einari Kukkonen: Tuo tuuli Petsamosta
Peter von Bagh & Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja
Ilpo Hakasalo: Malmsténista Marioniin
Arto Junttila: Poppia Väylän pyörtheistä – Välähdyksiä Tornion kevyen musiikin historiasta
Marko Tikka & Toivo Tamminen: Tanssiorkesteri Dallapé – Suomijatsin legenda 1925–2010
Sakari Warsell: Georg Malmstén – Suomen iskelmäkuningas