Nainen, kitara ja noin neljä minuuttia – 15 yhden hitin naisrokkaria

Anoukin Together Alone -albumin julkaisusta tulee kuluneeksi 15 vuotta juuri tänään.

Muutaman viime vuosikymmenen saatossa on tullut ja mennyt jonkin verran naispuolisia rockartisteja, jotka saivat kiteytettyä sanomansa yhteen kappaleeseen niin hyvin, ettei heiltä juuri muuta osattu enää kaivata. Varsinkin Alanis Morissetten läpimurron jälkeen yrittäjiä riitti joka sormelle.

Listan ei ole tarkoitus olla definitiivinen, vaan lähinnä nostaa esiin rockin eri tyylejä edustavia naisartisteja, jotka jäivät yhden hitin ihmeiksi. Järjestys on kutakuinkin objektiivinen, mutta painotus angloamerikkalainen.

#15 Terri Gibbs – Somebody’s Knockin’ (1980)

Aloitetaan kantrimenolla. Terri Gibbs ylsi rennosti keinuvalla kappaleellaan Yhdysvaltojen pophittejä arvottavan Hot 100 -listan 13:nneksi, mutta ei enää koskaan sen jälkeen suuremmin menestynyt kantripiirien ulkopuolella. Samanniminen albumi puolestaan toi hänelle ainoan top 100 -albumilistamerkinnän.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#14 Rosie Vela – Magic Smile (1986)

Mallina elantoaan tienannut Rosie Vela kokeili rockuraa Steely Danin avustuksella. Hän myöskin deittaili aikoinaan ELO:n Jeff Lynneä. Ulkoiset avut olivat siis kohdallaan, joten Magic Smilesta tulikin brittihitti ja Velan Zazu-niminen albumi ylsi peräti sijalle 20 sikäläisellä listalla. Sen jälkeen musiikkiura oli pitkälti nähty myös Velan itsensä mielestä, sillä Zazu on tänäkin päivänä hänen ainoa albuminsa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#13 Tané Cain – Holdin’ On (1982)

Journeystä tutun Jonathan Cainin silloinen vaimo Tané Cain, tyttönimeltään McClure, eittämättä hyötyi miehestään, sekä maineen näkökulmasta että musiikillisesti. Jonathan nimittäin kirjoitti Holdin’ Onin, josta tuli suhteellisen iso jenkkihitti. Valkokankaallakin nähty Tané Cain on täysiverinen yhden hitin ihme – hän ei edes julkaissut toista sooloalbumia.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#12 Merril Bainbridge – Mouth (1994)

Mouth oli kappale, jonka perusteella australialainen Merril Bainbridge sai maailmanlaajuisen levytyssopimuksen suurelle yhtiölle. Kotimaassaan jo vuonna 1994 julkaistusta biisistä tuli lopulta top 5 -jenkkihitti pari vuotta myöhemmin. Kuten niin monen australialaisartistin kohdalla tuppaa käymään, Bainbridgen eväät eivät riittäneet pidempään menestykseen USA:ssa tai Euroopassa, jossa häntä ei itse asiassa juuri edes tunneta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#11 Imani Coppola – Legend of a Cowgirl (1997)

Hämmästyin, kuinka monen artistin ainoa menestys osui vuoteen 1997. Siltä vuodelta piti jättää poiskin muun muassa Alana Davisin versio Ani DiFrancon 32 Daysistä. Imani Coppola ei kuuluisi tähän siinä mielessä, että hän singahti takaisin taivaskanaville Little Jackien riveissä vuonna 2008. Me kaikkihan muistamme The World Should Revolve Around Men. Ai emme? Coppola yhdisti hiphopia ja rockia varsin kivasti, muttei ikinä saanut toista kunnon hittiä soolona.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#10 Shawn Colvin – Sunny Came Home (1997)

Euroopassa melko tuntemattomaksi jäänyt Shawn Colvin iski kultasuoneen viidennen albuminsa kappaleella Sunny Come Home, joka nousi USA:n Hot 100 -listan seitsemänneksi ja voitti vuoden biisin Grammyn talvella 1998. Albumi on teemalevy erosta ja hittikappaleessa poltetaan talo – täydellistä naisrokkarimateriaalia siis. Sunny Came Homesta tuli samanlainen popyleisön yllätyssuosikki kuin Ben Folds Fiven ainoasta valtavirtahitistä Brick (1997).

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#9 Edie Brickell & The New Bohemians – What I Am (1988)

Edie Brickell menee yhden hitin ihmeestä rimaa hipoen: hän ja yhtyeensä saivat toisenkin top 50 -jenkkihitin Circle, mutta vanhalla mantereella Brickell tunnetaan, jos ylipäätään tunnetaan, nimenomaan leppoisan itsetietoisesta What I Amistä. Täällä biisi muistetaan myös Tin Tin Outin ja Emma Buntonin versiona vuodelta 1999. Se ylsi brittilistan kakkoseksi. Brickell avioitui Paul Simonin kanssa vuonna 1992. He tapasivat Saturday Night Livessa muutamaa vuotta aiemmin, kun What I Amista oli tulossa hitti.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#8 Billie Myers – Kiss the Rain (1997)

The Hootersin Eric Bazilian sai parikin kappaletta tähän juttuun. Kiss the Rainin hän kirjoitti yhdessä Billie Myersin ja Desmond Childin kanssa. Kappale muodostui brittiläisen Myersin ensimmäiseksi ja ainoaksi isommaksi hitiksi. Meillä sitä veivasi ahkerasti ainakin juuri aloittanut Radio Nova. Voimaannuttava rockballadi soi sittemmin Dawson’s Creek -sarjassa, mutta se ei auttanut pidentämään Myersin uraa tähtenä. Kiss the Rainin sisältänyt Growing Pains -albumi (1997) myi kultaa Britanniassa, mutta sen jälkeen häneen ei ole juuri voinut sattumalta törmätä, vaikka viettäisi kaiken aikansa popmaailman keskiössä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#7 Helen Hoffner – Summer of Love (1993)

Brittiläinen Helen Hoffner esiintyi jo helmikuisessa Tilastojen outolinnut -jutussa eikä syyttä: hän oli täydellinen yhden hitin ihme ja se kappalekin, Summer of Love, oli menestys lähinnä Suomessa ja parissa muussa maassa. Wild About Nothing (1993) jäi Hoffnerin ainoaksi sooloalbumiksi.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#6 Anouk – Nobody’s Wife (1997)

Hollantilainen Anouk Teeuwe ei valloittanut USA:n tai Britannian listoja, mutta monia Euroopan maita kylläkin. Hyvin yououghtaknowmainen Nobody’s Wife oli syksyn 1997 suurimpia hittejä meillä ja muissakin Pohjoismaissa. Kotimaassaan hän on ollut supersuosittu siitä lähtien ja käytännössä jokainen Anouk-albumi on yltänyt sikäläisen listan kärkipaikoille. Vertaukset Alanis Morissetteen ovat siinäkin mielessä oikeutettuja, että Morissetten huipulle nostanut Glen Ballard on tuottanut Anoukin levyjä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#5 Nena – 99 Luftballons (1984)

Monet kansainvälisesti tähdenlennoiksi jääneet artistit ovat ennen tai jälkeen sen hitin ehkä menestyneet jotenkin kotimaassaan. Anoukin lisäksi Nena kuuluu tähän sarjaan, mutta he kuuluvat myös tähän juttuun, koska ydinsotaa vastustava 99 Luftballons (tai Red Balloons) oli heidän ainoa hittinsä saksankielisen maailman ulkopuolella. Samannimisen laulajattaren luotsaama yhtye sai hittinsä myötä levyttää pari albumia englanniksikin. 99 Red Balloons oli toinen ydinsotaa vastustanut brittiykkönen samana vuonna, se toinen oli Frankie Goes to Hollywoodin Two Tribes.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#4 Alannah Myles – Black Velvet (1988)

Elvis Presleystä kertova Black Velvet nousi listoilla aivan kaikkialla ja Suomessakin niin valtavaksi hitiksi, että oli suorastaan ihme, ettei Myles kyennyt hyödyntämään sen luomaa nostetta – moniko pystyy edes nimeämään toisen Mylesin kappaleen? Alannah Myles -albumin (1988) täkäläinen myynti (yli 60 000 kpl) oli hurjaa kaikkiin muihin markkina-alueisiin paitsi Kanadaan verrattuna, vaikka USA:ssakin se ylsi listavitoseksi. Tummaääninen kaunotar yritti paluuta Rockinghorse-nimisellä albumilla (1992), mutta juuri ketään ei Kanadan ulkopuolella enää kiinnostanut.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#3 Joan Osborne – One of Us (1995)

Kentuckylaisen Joan Osbornen Jumalaa käsittelevästä One of Usista tuli melko nopeasti radiohitti kesällä 1995. Osborne tulkitsi Kiss the Rainin kohdalla esitellyn Eric Bazilianin kirjoittaman biisin suurella sydämellä ja se kehittyi olennaiseksi osaksi suomalaistenkin rippikoulujen musiikkihetkiä. Hot 100 -listan neloseksi päässyt One of Us oli ehdolla jopa vuoden biisin Grammy-palkinnon saajaksi, mutta pystin vei Sealin Kiss from a Rose, ja käytännössä seuraavana päivänä Osbornen päivät popin tähtitaivaalla olivat historiaa. Osbornen tekemiset kiinnostavat silti yhä muutamia: hänet on nähty USA:n top 200 -albumilistalla vielä tänä keväänä. Ja One of Us jäi tietenkin kappaleena elämään, kuten parhaiden hittien pitääkin.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#2 The 4 Non Blondes – What’s Up (1993)

Erään Linda Perryn vuonna 1989 perustama bändi The 4 Non Blondes kiteytti naisenergian samoihin aikoihin, kun grunge-ilmiö alkoi kieriä vuoren huipulta takaisin kohti marginaalin laaksoa. The 4 Non Blondesissa oli sekä mies- että naisjäseniä, mutta se tunnettiin ainoastaan hassua hattua käyttäneen Perryn bändinä ja tarttuva, mutta myös hieman ärsyttävä What’s Up jäi heidän ainoaksi hitikseen. Perry lähti ryhmästä seuraavana vuonna ja hänestä tuli sittemmin ykkösluokan hittinikkari. Kaikkien muiden jäsenten kohtaloksi jäi melko masentava lause “tunnetaan parhaiten rockyhtyeestä nimeltä The 4 Non Blondes”.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#1 Meredith Brooks – Bitch (1997)

Alanis Morissette oli hetken maapallon suosituin artisti ja hänen perässään listoille luovi siis monta tähänkin juttuun päätynyttä yrittäjää. Heistä Meredith Brooks sai eittämättä suurimman hitin – Bitchiä voidaan pitää sanomaltaan post-morissette-kauden kiteytymänä. Oregonilaissyntyinen Brooks soitti erinäisissä projekteissa jo 1980-luvulla, mutta julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Blurring the Edges vasta vuonna 1997. Grammy-ehdokkaaksi asti edennyt Bitch on yhä Brooksin ainoa hitti, mutta sitäkin suurempi. Rouva on jatkanut uraansa senkin jälkeen, mutta tietenkin heikommalla menestyksellä. Bitchin toinen kirjoittaja Shelly Peiken sen sijaan on sorvannut hittejä Linda Perryn tapaan muun muassa Christina Aguileralle.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Samasta aiheesta

Tilastojen outolinnut – kahdeksan kummallista albumimenestyjää

Helen Hoffner
© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress