Kymmenkunta unohdettua toivetta maailmanmenestyksestä

Suomessa on ollut tapana irvailla epäonnistuneille maailmanvalloitusyrityksille ja ylistää onnistujia maasta taivaaseen. Pyh, kokeilkaa itse! Seuraavassa kymmenkunta sankaria, jotka ansaitsevat tulla muistetuksi ainakin hyvästä yrityksestä pyrkiä nopeasti kansainvälisille markkinoille.

Ann Bell Fell

1990-luvulla moni yritti europopilla muidenkin maiden hittilistoille, mutta harvalla oli pakattuna eväskoriin yhtä hyvä biisi kuin Around and ’Round. Rake ”Illusion Rake” Eskolinin ja Ann Bell Fellin muodostama duo levytti tanskalaiselle Flexille ja taisi päästä tanssilistoille ainakin Pohjoismaissa. He julkaisivat kaksi albumia, We Come We Gon (1996) sekä Annbellievablen (1998). Jälkimmäiseltä lohkaistu Frost – Snowman käytti Walking in the Airia samoihin aikoihin kuin Nightwish. Nykyisin Eskolin tuottaa hittilevyjä, Ann Bell Fell on puolestaan laulanut muun muassa Maj Karman ja Mokoman albumeilla.
Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bitch Alert

2000-luvun alun pienen ilmiön esikoinen Pay for Orgasm (2001) ilmestyi vain Suomessa, mutta koska suomalaisen rockin kurssi oli noihin aikoihin matkalla tähtiin, punkista ja grungesta ammentanut yhtye huomioitiin kansainvälisestikin. Songs for Your Wedding -EP (2002) valittiin kuukauden singleksi Kerrangissa ja muutenkin etenkin brittimedia kiinnostui. Heinie, Kimmo ja Maritta levyttivät vielä kolme albumia, mutta eivät kuitenkaan koskaan saavuttaneet ulkomailla juuri mitään kaupallisesti merkittävää. Bändi lopetti vuonna 2008.
Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bogart Co. ja Sound of R.E.L.S.

Ressu Redfordin ja kumppaneiden bändi oli Suomessa kasaripopin ruumiillistuma, hyvässä ja pahassa. Monista muista tässä esiteltävistä yrittäjistä poiketen he julkaisivat useita hittialbumeita kotimaassa, mutta olivat alusta lähtien vakaasti matkalla kansainvälisille markkinoille. New Games -albumia (1987) purkitettiin Lontoossa ja promovideoita Kanarialla. Tuulipuvut ja takatukat eivät lopulta vieneet maailmanmaineeseen, mikä ei onneksi estänyt samaa porukkaa yrittämästä 1990-luvulla nimellä Sound of R.E.L.S. ja coveroimasta omaa aiempaa tuotantoaan ja vähän muitakin. He saivatkin ujutettua pari biisiään kansainvälisesti julkaistuille tanssikokoelmille ja Pohjoismaisille diskolistoille.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Marlo

Miljoonat ja taas miljoonat silmäparit olivat nähneet hänet Bomfunk MC’sin Freestyler-nimisessä minidisc-mainoksessa! Korkki auki, Mantaan uimaan ja Sakari Kuosmasta soimaan! Vakavasti puhuen oli hienoa, että Marlo Snellmannin hemmetin kova Dust-single (2001) pääsi BMG:n Saksan-osaston kautta kansainväliseen levitykseen. Sen tyylilajiksi valikoitui nimittäin drum’n’bass. Findancen haastattelussa yhä musiikin parissa puuhaileva Marlo elätteli toiveita jopa maailmanmenestyksestä:

”Tän projektin takana on pieni ajatus, että yritettäis tehä sitä [kaupallista menestystä]. Se auttais koko skenee ja noita puurtajia, jotka on tehny tätä jo pitkään.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Miisa

Joskus vuonna 1995 Miisa oli ehdottomasti se kuumin vientitoivo. Edesmenneen Ichiban-lafkan suomalaissyntyinen omistaja Nina K. Easton saikin markkinoitua Miisan esiintymään jenkkifestivaaleille, ja Set Me Free ylsi jopa Billboardin Hot Dance Music & Club Play -listan ysiksi. Myöhemmin paljastui, ettei Miisa laulanut omilla levyillään, mitä ei Boney M:n, Milli Vanillin ja Black Boxin jälkeen voinut juuri paheksua. Sittemmin Miisa on luonut uuden uran kauneusalan ammattilaisena.

”En ole koskaan itse sanonut, että lähden valloittamaan. Siksi en koe, että olisin tullut maitojunalla takaisin”, Miisa sanoi Hesarin Kuukausiliitteessä vuonna 2005.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Poverty Stinks

Tuolla nimellä suomalaisen kitarapopyhtyeen olikin pakko yrittää ulkomaille. Jarmo Laineen luotsaaman Poverty Stinksin tyyli oli 1980- ja 1990-luvun vaihteessa täysin marginaalimusiikkia Suomessa, mutta kiinnostusta riitti jonkin verran Japanissa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Oikeastaan he olivat vain edellä aikaansa: kun brittipop löi läpi meilläkin, bändin taru alkoi olla lopussa. There Must Be… Hits! -niminen kokoelma julkaistiin vuonna 2006. Bändi teki musiikkia myös suomeksi nimellä Moppitopit.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Queens of Shiba

Melko mystiseksi jääneen breakbeat-projektin ainoa albumi Bad to the Bone (1998) julkaistiin tanskalaisen Kick Music -yhtiön kautta ja poiki muun muassa keikan Roskilde-festivaaleilla. Muutenkin bändi oli suositumpi Tanskassa kuin kotimaassaan. Viisihenkisen mimmiryhmän biisintekijänä toimi Cool Sheiks -yhteyksistä tuttu Hosni Boudali ja taustalla vaikutti muun muassa @takin kanssa yrittänyt ”hittituottaja” Sherif Osman. Shibojen nykyiset tiet ovat tuntemattomat – vihjeitä otetaan vastaan.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Sinamour ja Sara Nunes

Ensin maailmalle yritettiin kaupata lukioikäisen Sara Nunesin ja hänen ystävänsä Simonen muodostamaa popduoa. Heidän Syncout-kappaleensa video oli ensimmäisiä MTV Nordicilla näkyneitä suomalaisia pätkiä, mutta kaikki tiedämme, kuinka vaikeaa se on jalostaa oikeaksi menestykseksi. Sinamourin ainoa albumi Somewhere Between Nietzsche and the Cool julkaistiin vuonna 1998. Nunes yritti itse vuonna 2005 Simon Cowellia dissaavan Simon Can’t Sing -sinkun ja pienen kohun saattelemana. MTV ja Rolling Stone julkaisivat aiheesta jutut (=suomalaismedian mielestä Maailmanvalloitus isolla m:llä).

“En usko, että levyni myy Suomessa. Olisi siistiä, mutta onko minulle tilaa kaikkien technicolourien puristuksessa. Enkä tiedä, myykö niidenkään levy kauheasti. Ulkomaat ovat tähtäimessä. Eräs saksalainen levy-yhtiö on ollut kiinnostunut. Mutta koko ajan tulee uusia artisteja, olen vain yksi niiden joukossa”.

Sara Nunes City-lehdessä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

The 3Some

Nykyisin muun muassa radiomainoksia väsäävällä Kristian Maukosella oli 1990-luvulla sormet melkein joka sopassa Rapatista ja Sikaduosta Taikapeiliin. Ulkomaille hän pyrki toden teolla kuitenkin ainoastaan The 3Somen kanssa. Merry-go-round oli Sinamourin Syncoutin jälkeen ensimmäisiä MTV Nordicin voimasoittoon päässeitä suomalaisvideoita – niistä jaksettiin pitää lukua vielä pari vuotta. Jopa Emmalla palkitun The 3Somen ainoa albumi ei yltänyt Suomessa listoille lainkaan, mutta myi ilmeisesti parikymmentätuhatta kappaletta Japanissa. Bändin laulaja Milla Alftan kokeili myös soolouraa, mutta se jäi Martika-coverista huolimatta torsoksi, joten hänestä tuli sisustussuunnittelija.

MTV-rotaatiosta huolimatta Merry-go-roundia ei löydy YouTubesta, joten 3Somen kohdalla tyydymme Ylen arkistoihin.

Velcra

Teknologiapopmetallibändi Velcra on joukon toinen brittiläisen rockmedian huomioima yrittäjä. Heidän esikoisalbuminsa Consequences of Disobedience (2002) julkaistiin sekä Saksassa että Englannissa, ja eräässä vaiheessa yhtye keikkaili ainoastaan ulkomailla. Heistä tuli kuitenkin Bitch Alertin kohtalotovereita, sillä ostavan yleisön huomio suuntautui muihin nimiin. Velcran alkuperäiskokoonpanoon kuului muun muassa Amorphisissa soittava Tomi Koivusaari. Menestyksen jäätyä vaisuksi bändi muutti soundiaan rankempaan suuntaan, ja sillä tiellä se kai jatkaa yhä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!