Kymmenen muistamisen arvoista yhden hitin ihmettä 1980-luvulta

Sibeliuksen ystävät Strawberry Switchblade.

Sibeliuksen ystävät Strawberry Switchblade.

Vielä 1980-luvulla tarjonta popmusiikissa ei ollut niin laaja ja runsas kuin nykypäivänä, ja joukosta erottuminen ja hetkeksi pinnalle ponnahtaminen saattoi olla helpompaa ihan omilla musiikillisilla ansioilla, ilman sävellys-, tuotanto- ja stailaustiimien koneistoja. No okei, joskus niilläkin oli osansa menestyksessä. Ihmisten mieliin jääminen pysyvästi tuntuu kuitenkin olleen silloin jotenkin helpompaa kuin nykypäivän ”ovesta sisään, toisesta ulos’ -tuotannoilla.

Tehtiinkö siis 1980-luvulla parempaa ja mieleenpainuvampaa musiikkia? Monet ovat sitä mieltä, että se olikin viimeinen oikeasti hyvän popmusiikin vuosikymmen. Tottakai myöhemminkin on tehty hyvää musiikkia, mutta sen on ollut vaikeampi päästä esille, muun muassa samoja kappaleita päivästä ja viikosta toiseen soittavien soittolistaradioiden yleistymisen vuoksi.

Toisaalta, nykyään internet antaa lähes kenelle tahansa mahdollisuuden tuoda musiikkiaan ihmisten kuultavaksi. Kaikki riippuu siitä, miten musiikin saa markkinoitua kuulijoille ilman levy-yhtiön tukea. Sosiaalinen media ja Nuorgamin kaltaiset musadiggareiden ylläpitämät musiikkimediat ovat omiaan tuomaan esille tuntemattomampia, suurista levy-yhtiöistä riippumattomia artisteja.

Tämän listan tarkoitus on muistella muutamaa suurelta yleisöltä jo ehkä unohtunutta, mutta huomionarvoista one-hit-wonderia, joista valtaosa on jatkanut musiikin parissa, tavalla tai toisella valtavirtamenestyksen jälkeenkin.

#1 Real Life – Send Me an Angel (1983)

Australialainen Real Life jäi ensimmäisen singlensä vangiksi: vuonna 1983 julkaistulta debyyttialbumilta singleksi lohkaistu Send Me an Angel nousi listoille ympäri maailman, mutta kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt kakkosalbumi singleineen ei herättänyt suurempaa kiinnostusta edes bändin kotimaassa. Niinpä vuonna 1989 debyyttisinglestä julkaistiin uudelleenmiksattu versio, joka menestyi USA:ssa jopa alkuperäistä paremmin. Uusia biisejä ja levyjä syntyi läpi 1990-luvun. Ne eivät kuitenkaan saavuttaneen ensihitin kaltaista suosiota. Vuonna 2006 julkaistiin albumi, joka sisälsi peräti 17 erilaista versiota ja miksausta Send Me an Angelista. Kaiken huipuksi bändi äänitti kappaleen uusiksi vielä vuonna 2009, 1980-luvun synapopklassikoita sisältäneelle coveralbumilleen.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#2 Strawberry Switchblade – Since Yesterday

Strawberry Switchbladen muodostivat Rose McDowall ja Jill Bryson, kaksi punkkarityttöä Glasgow’sta. Heidän musiikkinsa oli kuitenkin lähempänä esimerkiksi Bananaramaa kuin punkrockia. Tyttöjen toinen single, Jean Sibeliuksen viidennen sinfoniasta fanfaaria lainaava Since Yesterday on simppeli, mutta jotenkin käsittämättömän kaunis kappale. Single julkaistiin loppuvuodesta 1984, ja se nousi parhaimmillaan brittilistan sijalle 5, ja menestyi myös Irlannissa, Hollannissa ja Japanissa. Albumi ja siltä lohkaistut seuraavat singlet jäivät Japania lukuunottamatta vähemmälle huomiolle, ja tytöt lähtivät eri teille vuonna 1986. McDowall jatkoi musisoimista, ja on Strawberry Switchbladen jälkeen laulanut useassa eri yhtyeessä. Brysonista puolestaan tuli päätoiminen kuvataiteilija. Hän on palannut musiikin pariin kesällä 2013 tyttärensä Jessie Frostin kanssa yhtyeessä The Shapists.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#3 The Outfield – Your Love (1985)

Harva brittibändi on kuulostanut niin amerikkalaiselta kuin vuonna 1985 debyyttinsä julkaissut The Outfield. Bändi olikin huomattavasti suositumpi rapakon takana kuin kotimaassaan. Your Love on malliesimerkki jenkkityylisestä powerpopista, jossa tyttöjen ja poikien väliset tunteet paiskataan ilmoille mahtipontisesti viimeistään kertosäkeessä, heleillä kitara-arpeggioilla ja huikeilla taustakööreillä. Debyyttialbumi Play Deep myi Amerikassa huimasti triplaplatinaa, mutta toisen Bangin’-albumin jälkeen jenkkisuosiokin pikkuhiljaa hiipui. The Outfield on kuitenkin pysynyt elossa, soittaen välillä pubikeikkoja kotimaassaan ilman että yleisö tietää bändin myyneen miljoonia albumeja. Viimeisin levy Replay ilmestyi 2011.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#4 Red Box – Lean on Me (1985)

Brittiläinen Red Box oli aluksi viisimiehinen, mutta kutistui Simon Toulson-Clarken ja Julian Closen muodostamaksi duoksi jo ennen ensisinglensä levytystä vuonna 1983. Albumia saatiin kuitenkin odottaa vielä lähemmäs kolme vuotta. Esimakua The Circle And The Square -albumilta saatiin syksyllä 1985, kun Lean On Me julkaistiin. Singlebiisi, kuten albumin muutkin kappaleet, sisälsivät raikkaita sovitusratkaisuja kuoro-osuuksineen ja elementtejä maailmanmusiikin puolelta. Lyriikoissa oli havaittavissa poliittista ideologiaa ja maailman tilanteesta huolehtimista. Biisin musiikkivideo oli myös erikoinen. Bändin toinen albumi julkaistiin 1990, ja kolmas kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen 2010.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#5 Double – The Captain of Her Heart (1986)

Sveitsiläinen Double koostui kahdesta multi-instrumentalistista (Kurt Maloo ja Felix Haug), jotka irtautuivat Ping Pong -nimisestä yhtyeestä vuonna 1983. Haug oli aiemmin soittanut rumpuja Yellossa, ja Maloo oli aloittanut soolouransa 1970-luvun puolessavälissä. Ainoan ison hittinsä duona he saivat vuonna 1986, edellissyksynä ilmestyneeltä Blue-albumilta. Biisin koukkuina toimivat kertosäkeen kanssa vuorotteleva pianomelodia, sekä sieltä täältä kaikuvat sopraanosaksofonifillit. Double julkaisi vielä toisen albumin vuonna 1987, ja Maloo on sen jälkeen jatkanut soolouraansa tähän päivään saakka. Haug kuoli sydänkohtaukseen vuonna 2004.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#6 Jill Jones – Mia Bocca (1987)

Serkkunsa Teena Marien taustalaulajana uransa aloittanut Jill Jones päätyi vuonna 1982 laulamaan Princen 1999-albumille useaan kappaleeseen taustoja. Herra Nelson oli bongannut hänet pari vuotta aiemmin Teena Marien ollessa lämppäriesiintyjänä Dirty Mind -kiertueella. Sittemmin Jones esiintyi muissakin Princen projekteissa, kuten Apollonia 6:n taustalla sekä Purple Rain– ja Graffiti Bridge -elokuvissa. Ensimmäinen sooloalbumi ilmestyi vuonna 1987, pitkälti Princen tuottamana ja säveltämänä, minkä kuunnellessa todellakin huomaa. Albumilta irroitetun Mia Bocca -singlen musiikkivideolla keikistelevä neitokainen taisi kuumentaa myös vähän vanhempienkin miesten kuin pelkästään videolla esiintyvien pikkupoikien tunteita. Jill Jones on 1990-luvulla Chicin laulajana toimimisen jälkeen jatkanut soolouraansa ja julkaissut 2000-luvulla neljä albumia.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#7 Living in a Box – Living in a Box (1987)

Tämä sheffieldiläinen, ahdasmielisyydestä kertovan hittikappaleensa mukaan nimetty bändi ehti uransa aikana tehdä kaksi albumia ennen hajoamistaan 1990-luvun alussa. Bändin ainoa hitti on nykyisin nostalgiaradioiden vakiokamaa. Merkillepantavaa on, että biisin on levyttänyt myös bändin kanssa debyyttilevyn aikoihin yhteistyötä tehnyt soullegenda Bobby Womack (kuuntele). Solisti Richard Darbyshire on myöhemmin tehnyt kappaleita muun muassa Lisa Stansfieldille, julkaissut muutaman sooloalbumin sekä pitänyt workshopeja laulujen kirjoittamisesta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#8 Danny Wilson – Mary’s Prayer (1987)

Nimestään huolimatta Danny Wilson oli kolmihenkinen skottibändi, joka otti nimensä Frank Sinatran elokuvasta Meet Danny Wilson. Aiemmin bändi oli nimeltään Spencer Tracy kuuluisan näyttelijän mukaan, mutta nimi muutettiin juuri ennen debyyttialbumin julkaisua oikeusjutun pelossa. Bändin ainoaksi mainstream-menestykseksi jäänyt, tiukan kevyesti eteenpäin rullaava Mary’s Prayer löytyy myös Sekaisin Marista -elokuvan (1998) soundtrackilta. Laulaja Gary Clark on myöhemmin kunnostautunut biisintekijänä ja tuottajana muiden muassa Natalie Imbruglialle, kd langille, Melanie C:lle ja Emma Buntonille.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#9 Brother Beyond – The Harder I Try (1988)

Poikabändi-imagon ja suklaasilmäisen laulaja Nathan Mooren habituksen vuoksi Brother Beyondista ei välttämättä heti uskoisi, että bändi soitti oikeita instrumentteja ja teki suurimman osan biiseistään itse (Moore ei tosin osallistunut biisintekoon, vaan keskittyi keulakuvana olemiseen). Suurimmassa hitissään bändi sai apua hittitehdas Stock-Aitken-Watermanilta sinniteltyään ensin muutaman vuoden turhaan menestystä hakien. Liekö sitten poikien sävelkynä ollut oikeasti tylsä, kun tästä SAW:n kirjoittamasta Motown-henkisestä biisistä tuli heidän ainoa Euroopan-laajuinen top 20 -hittinsä. Brother Beyond jäi lopulta kilpailijansa Brosin menestyksen jalkoihin. 1990-luvulla Moore liittyi poikabändi Worlds Apartiin, ja rumpali Steve Alexander on toiminut Duran Duranin riveissä sekä tehnyt yhteistyötä Jeff Beckin kanssa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

#10 Pat & Mick – Let’s All Chant (1988)

Sokerina pohjalla tarjoillaan brittiläisen radio-dj-kaksikon, taivaskanavien musiikkiohjelmistakin tutun takatukan Pat Sharpin sekä Mick Brownin esittämä biisi, joka aloitti hyväntekeväisyyssinglejen sarjan Help a London Child -kampanjan hyväksi. Taattua SAW-tuotantoa ollut hippabiisi oli coverversio Michael Zager Bandin kymmenen vuotta aiemmin tekemästä discoanthemista. ”Oo-o-oo-o”-huudahdukset ja ”sun ruumis-mun ruumis-joka ruumis-liikuta ruumis” -hokemat yhdistettynä hyväntuuliseen pöljäilyyn jaksavat huvittaa vielä nykyäänkin. Kukahan toisi biisin 2010-luvulle ja Suomen tanssilattioille? Tauski & Tuksu?

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress