Kuusi suomi-iskelmää, jotka saavat indie-talibaninkin puntit vipattamaan

Me olemme Topmost. Kauluspaidoissamme on spektrin kaikki värit.

Kotimaista iskelmää ei tarvitse soittaa camp-hengessä. Joskus suomalaiset coverit ovat oikeasti parempia kuin alkuperäiset biisit, ja joskus suomalainen iskelmä osuu muuten vain maaliin. Nuorgam esittelee kuusi kappaletta, joiden on todistettu toimivan tanssilattialla ilman ironiaakin. Hyvä Suomi!

1. Topmost – Näen mustaa vain (1966)

1960-luvun loppupuolella Suomessa oli kaksi teinityttöjä villiinnyttävää popyhtyettä: Jormas ja Topmost. The Beatlesista innostuneen Topmostin tavaramerkkinä olivat coverit ajan suosituimmista popbiiseistä.

Bändin jäsenistä Kisu ”Juustossa löytyy” Jernström on sittemmin luonut pitkän soolouran ja päätynyt luomutuotteisiin erikoistuneen kyläkaupan pitäjäksi. Heimo Holopainen on juontanut radiossa ja esiintynyt Frank Pappana. Gugi Kokljuschkin on toiminut kotimaisessa musiikkibisneksessä ja X Factor -ohjelman tuomarina.

Näen mustaa vain on versio espanjalaisen yhden hitin yhtyeen Los Bravosin siitä yhdestä hitistä Black is Black. Toppareiden laulaja Harri Saksala hymyilee videolla paljon siihen nähden, että on laulamansa mukaan jäänyt yksin tyhjyyteen ja näkee nyt vain mustaa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

2. Carola: Voi saasta (1970)

”Lasket myrkyt ilmaan veteen, pilaat minkä luonto soi. Kasvikunta, eläinkunta, vallassasi vaikeroi”, laulaa ihana Carola.

Voi saasta kuuluu Kirkan Varrella virran ja Merja Rantamäen Jossain -kappaleiden ohella niihin 1970-luvun iskelmiin, jotka ottavat kantaa luonnonsuojelun ja ympäristön puolesta.

Mutta miten hyytävän hienosti Carola sen tekeekään! Kliimaksia kohden biisiä kuljettavat sähköurut, sähkökitarat ja saksofoni. Biisin säveltäjä Aarno Raninen on muuten vastuussa myös Kymppitonnin tunnusmusiikista.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

3. Fredi – Saarnaaja (1975)

Fredin Rakkauslauluja-levy sisältää iskun palleaan. Hempeiden rakkauslaulujen rinnalla kuulija ei oikein osaa odottaa svengaavaa biisiä perhehelvetistä. Mies itse sävelsi ja Vexi Salmi sanoitti tämän synkeän melodraaman.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

4. Markku Aro – Pois sun vien (1975)

Tummien miesten nelikko The Four Tops levytti vuonna 1966 biisin Reach Out I’ll Be There, josta tuli Motown-levymerkin tunnetuimpia hittejä. Sittemmin biisin ovat levyttäneet lukuisat artistit, muiden muassa Diana Ross, Michael Bolton – ja Markku Aro.

Mouhijärven lahja maailmalle, jonka 1970-luvun tuotannosta löytyy monia kotimaisen popmusiikin helmiä, jäljittelee discodiiva Gloria Gaynorin versiota biisistä. Poljento on uljas, vaikka ääni ei ehkä ylläkään Atlantin takaisten siskojen ja veljien tasolle.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

5. Marjo-Riitta: Paa pienet pumpit taas (1977)

Marjo-Riitta Kervinen kuuluu niihin kotimaisiin laulajiin, jotka on syyttä unohdettu. Ernos-yhtyeessä uransa aloittanut Kervinen teki Marjo-Riitta & Savannah -kokoonpanossa hienoa kotimaista rockia. 1970-luvun loppupuolella hän kokeili soolouraa, joka ei kuitenkaan lähtenyt lentoon.

Chrisse Johanssonin sanoitus ei ehkä ole järkevimmästä päästä, mutta versio Tina Charlesin discobiisistä Dance Little Lady Dance pesee alkuperäisen mennen tullen.

Kansi näyttää siltä kuin levy sisältäisi jäykkää hengellistä folkmusiikkia, mutta jessus mitkä pumpit. Ja lasit!

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

6. Satu Pentikäinen: Soi, soi (1980)

Kesäilta maaseudulla. Mankassa soi huoltoasemalta ostettu c-kasetti. Kuumaa ja kosteaa.

Satu Pentikäisen discoiskelmässä kuuluu jo vahvasti 1980-luku. Mutta miten ihanasti se soi. Jos rakkaus tällaista tekee, jatkukoon näin…

http://www.youtube.com/watch?v=IcPXhld339g