Diskografiat

Janet Jackson – makuuhuoneiden popikoni

Janet.

Janet Damita Jo, sisaruskatraan kymmenes ja nuorimmainen.

Indianalaisen Jacksonin perheen kahdeksas lapsi Michael varasti tunnetusti koko maailman huomion, mutta hänen varjostaan liki yhtä korkealle tähteyteen kohosi sisaruskatraan kymmenes ja nuorimmainen, Janet Damita Jo.

Isäpappa-Joseph oli Janetinkin kohdalla hyvin suosionkipeä ja tytön suorastaan odotettiin sopeutuvan viihdebisnekseen. Niinpä Janet esiintyi The Jacksonsin kanssa ensimmäisen kerran jo seitsenvuotiaana ja sooloura alkoi perhepiirissä 1970-luvun puolella. Rooli komediasarjassa Good Times vei lahjakkaan tytön lopulta studioon levyttämään omaa studioalbumia, joka on toistaiseksi saanut yhdeksän seuraajaa.

Itsetietoisesta nuoresta naisesta kasvoi lopulta Fame-sarjan kautta Jimmy Jamin ja Terry Lewisin muusa ja provokatiivisista sanoituksista tuttu MTV-ajan supertähti, etenkin Yhdysvalloissa. Ilman Janet Jacksonia meillä ei ehkä olisi naiseutta juhlistavia 2000-luvun artisteja, kuten Pinkiä, Beyoncéa, Jennifer Lopezia, Rihannaa, Christina Aguileraa tai Britney Spearsiä, jotka kaikki ovat nimenneet Janetin esikuvakseen.

Nuorgam juhlistaa Janetin yhdeksän vuoden takaisen Super Bowl -kohuesiintymisen vuosipäivää käymällä läpi hänen koko albumidiskografiansa.

Janet-diskogr

Välttämättömät

Control (1986)

Control oli Janetin kolmas albumi, mutta sitä pidetään hänen varsinaisena esikoisenaan, koska se lopulta nosti hänet supertähdeksi ja sillä käynnistyi yhteistyö Jimmy Jamin ja Terry Lewisin kanssa. Siitä tuli myös Janetin ensimmäinen Yhdysvaltain albumilistan ykkönen.

Control on kompakti ja virheetön teos: yhdeksän kappaletta tiukkoja rytmejä, pirteää naisenergiaa ja puhdasta pop-r&b-neroutta. Levyllä lauletaan jo niistä asioista, joita Janet korosti myöhemmillä hittilevyillään. Nimibiisi ja What Have You Done for Me Lately puivat naisen asemaa parisuhteessa, Let’s Wait Awhile piirsi raamit tuleville Janet-slovareille, Paula Abdulin koreografiaan perustuva The Pleasure Principlen tanssivideo kohosi ikoniseen asemaan nostaen Janetin MTV-suosikiksi, ja Nastyn ote on vihjaileva: ”No, my first name ain’t baby/It’s Janet… Ms. Jackson if you’re nasty”.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Janet Jackson’s Rhythm Nation 1814 (1989)

Monet pitävät Rhythm Nationia Janetin parhaana ja tärkeimpänä albumina. Kriitikon näkökulmasta se voi sellainen ollakin – käsitteleehän albumi melko raskaita teemoja, kuten yhteisöllisyyttä (Rhythm Nation), koulutuksen tärkeyttä (The Knowledge), köyhyyttä ja kodittomuutta (State of the World) ja yksinäisyyttä (Lonely). Voittajakonsepti.

Silti se jättää saarnatessaan kuuntelijan hieman kylmäksi – miksi Jacksonin perheen kuopus alkoi yhtäkkiä laulaa noista teemoista? No, onneksi lauloi, vaikka albumin parhaat kappaleet kertovatkin perinteisistä popaiheista. Levyn kärkikaartia ovat aivan upeasti svengaava Love Will Never Do (Without You), ytimekäs Miss You Much, huvipuistoretkeltä kuulostava Escapade, Janetin ensimmäinen ihan yksin kirjoittama hitti Black Cat hevikitaroineen sekä ysi-puolen rakkauslaulu Come Back to Me.

Vaikka kaikkien tulisi kuunnella Rhythm Nation 1814 säännöllisin väliajoin, se ei missään nimessä ole musiikillisesti Janetin paras albumi. Valtavaksi menestykseksi kohonneelta levyltä lohkaistiin silti ennätykselliset seitsemän Hot 100 -listan top 5 -hittiä ja monet sen musiikkivideot lukeutuvat aikansa upeimpiin.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

The Velvet Rope (1997)

The Velvet Rope on usein nostettu Rhythm Nationin rinnalle Janetin diskografiassa. Janet-maailmankiertueen uuvuttaman ja ajoittaisesta masennuksesta kärsineen artistin tilityksenä The Velvet Rope on henkilökohtainen ja paikoin raakakin levy. You säksättää uhmakkaan itsetietoisesti, Got ’til It’s Gonea ja I Get Lonelya voi hyvällä syyllä pitää Janetin uran parhaina r&b-lauluina, Go Deep ja aidsiin menehtynyttä ystävää muisteleva jättihitti Together Again ovat todellisia klubiaarteita, ja rehellisen Emptyn kokeellinen konetausta tekee laulusta erään Janetin hienoimmista albumiraidoista.

Koko albumin sanoitukselliseksi kliimaksiksi nousee What About, jossa roiskaistaan ilmoille parisuhteen henkinen ja fyysinen väkivalta: ”What about the times you hit my face?/What about the times you kept on when I said ’no more please’?/What about those things?/What about that, what about that?”. Biisin lopussa kertojalle lopulta riittää ja hän räjähtää vasten pahoinpitelijän naamaa. Janetia parhaimmillaan.

The Velvet Ropen tekijätiedoissa esiintyy Jimmy Jamin ja Terry Lewisin lisäksi myös Janetin silloisen aviomiehen René Elizondo Jr:n nimi. Pariskunta erosi riitaisasti vuonna 2000. Henkisesti epävakaaksi todettu Elizondo lienee ollut Janetille suuri taakka, mutta ilman häntä The Velvet Ropesta tuskin olisi tullut todellista mestariteosta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Olennaiset

janet. (1993)

Janet ei turhaan nimennyt odotettua viidettä albumiaan etunimensä mukaan, sillä se osoittautui hänen uransa kannalta definitiiviseksi levyksi. Janet ei ole täydellinen, vaan pikemminkin huima tykitys monipuolisia hittejä, täytebiisejä ja muutaman sekunnin mittaisia interludeja, mutta sitä voidaan pitää yhdenlaisen albumitrilogian ensimmäisenä osana. Janetilla kuuluvat Rhythm Nationin tapaan yhteiskunnalliset ongelmat, mutta ennen kaikkea seksuaalisuus ja naiseus, joista tuli seuraavien Janet-albumien kantavia teemoja. Sisäkansissakin farkkujen nappi on jo kutsuvasti auki – samoissa sessioissa kuvattiin kuuluisa Rolling Stone -lehden kansi, jossa Janet poseeraa ilman paitaa, tuntemattoman miehen kädet rintojensa suojana. Mies osoittautui myöhemmin Elizondoksi.

Paljasta pintaa löytyy lauluistakin. That’s the Way Love Goes -klassikko lähinnä sykkii sensuellisti, mutta kiusoittelevan seksikäs If menee jo pidemmälle:

”How many nights I’ve laid in bed excited over you
I’ve closed my eyes and thought of us
A hundred different ways
I’ve gotten there so many times
I wonder how ’bout you?”

Fantastinen If on monen fanin mielestä Janetin uran hienoin biisi ja se yltää ainakin hyvin lähelle tuota titteliä. Samanlaista mahtipontista pop-paatosta uhkuvat myös loistavan funky You Want This ja pettämisestä kertova eeppinen This Time. Strippiklubille sopiva Throb tanssittaa, Because of Love keinuttaa hyväntuulisesti ja Poetic Justice -elokuvassakin kuultava Again on Janetin upeimpia balladeja.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

All for You (2001)

Janetin suosio Yhdysvaltain hittilistoilla oli vuosituhannen vaihteessa huimaa: leffasingle Doesn’t Really Matter (2000) nousi Hot 100 -listan kärkeen ja All for You -singlen radioavaus oli historian parhaita. Biisistä tuli lopulta ehkä Janetin uran suurin jenkkihitti. Itse albumilla suunnilleen joka toinen kappale on aivan mahtavaa popneroutta ja joka toinen ei niinkään. Yhteiskunnalliset aiheet loistavat poissaolollaan ja sukunimensä hetkeksi kansista tipauttanut artisti keskittyy ruotimaan omaa elämäänsä ja ihmissuhteitaan.

You Ain’t Right ja Trust a Try kohoavat omassa Janet-rankingissani kevyesti kärkipäähän – Rockwilderin väkivaltaisesti groovaava tuotantojälki kuulostaa yhä hurjan relevantilta. Someone to Call My Lover ja Son of a Gun (I Betcha Think This Song Is About You) taas ovat Janetin 2000-luvun parhaat singlet. Jälkimmäinen kertonee Elizondosta, vaikka Janet ei sitä ole suoranaisesti myöntänytkään. Tukea uhmakkaalla mestariteoksella antaa Carly Simon ja singleversiolla lisäksi Missy Elliott.

Levyn pakollinen pornopätkä on Would You Mind, jonka Janet esitti All for You -kiertueella käsitellen lateksiasussa yleisöstä napattua miespuolista fania, joka sidottiin aktin ajaksi.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Damita Jo (2004)

Damita Jota edelsi unohtumaton Super Bowl -tapahtuma, josta ei tässä yhteydessä sen enempää. Albumi korosti sitä, että on olemassa julkinen Janet ja yksityinen Damita Jo. Ensin mainittu on R&B Junkie ja laulaa Cathy Dennisin sävellyksen Slolove, jälkimmäinen toteuttaa makuuhuoneessaan Moistin, Sexhibitionin ja Warmthin synnyttäneitä seksiseikkailuja.

Damita Jo on All for Youtakin rikkonaisempi albumi, mutta silläkin riittää upeita vetoja, kuten nuoren Kanye Westin tähdittämä My Baby, bilehitti All Nite (Don’t Stop) sekä tyylipuhdas r&b-standardi I Want You.

Mainettaan paremmasta Damita Josta tuli Janetin ensimmäinen kaupallinen pettymys sitten Controlin, mikä osaltaan johtui ehkä oudosta valinnasta ensisingleksi (Just a Little While) ja osaltaan varmasti siitä, että yhteiskunnallisesti valveutuneesta naapurin popjumalattaresta oli hiljalleen tullut vähissä vaatteissa keikistelevä seksipupu. Vaan kuka popin supertähti ylipäätään kykenee pitämään asemansa suvereenisti parin vuosikymmenen ajan?

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Discipline (2008)

Discipline on paradoksaalisesti Janetin parhaita albumikokonaisuuksia, vaikka se ei kerro esittäjästään mitään uutta. Itse asiassa rouva ei kirjoittanut sille ainuttakaan kappaletta, ei edes yhtään sanoitusta. Niinpä Discipline on enemmän ulkopuolisen tirkistelijän näkemys Janetista artistina kuin perinteinen Janet-albumi. Silti se toimii poplevynä erinomaisesti tuottajinaan Ne-Yo, Rodney Jerkins, Stargate, The-Dream ja Jermaine Dupri.

Avausviisikko Feedback, Luv, Rollercoaster, Rock With U ja 2Nite on kokonaisuutena Janetin uralla jopa poikkeuksellisen hyvä. Lopussa kuullaan taas pari seksislovaria, joista sadomasokismista kertova Discipline on ehdoton kruununjalokivi.

Uudelle yhtiölle (Island Def Jam) levytetty Discipline menestyi laadustaan huolimatta hyvin keskinkertaisesti, mikä ei ollut suuri ihme fanienkin hylkäämän 20 Y.O.:n jälkeen. Janet todennäköisesti pelästyi kahta suhteellista floppia pahasti ja jätti meidät pohtimaan, onko hän kadottanut intonsa musiikin tekemiseen tyystin. Jos kaikki tai ei mitään -tilanteessa syntynyt Discipline olisi myynyt loistavasti, Janet olisi nyt artistina entistä ehompi. Sen sijaan joudumme kysymään vakavan kysymyksen: tuleeko vielä edes joskus uusi Janet-albumi? Toivottavasti tulee.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Unohdettavat

Janet Jackson (1982) & Dream Street (1984)

Janetin kaksi ensimmäistä albumia ovat jääneet hänen urallaan oikeastaan kuriositeeteiksi. Esikoinen on musiikillisestikin todella köykäinen paketti ajanmukaista poppia, mutta Dream Streetillä voi kuulla jo kaikuja nuoren naisen pyrkimyksistä itsenäiseksi. Eräs albumin parhaista raidoista on Giorgio Moroderin tuottama nimikappale.

Dream Streetin aikoihin Janet alkoi kapinoida perhettään vastaan: suhde ”vihollisperhe” DeBargen vesaan Jamesiin vei alttarille asti ja täysi-ikäisyyden saavutettuaan Janet erotti bisneksen ja perhe-elämän. A&M Recordsin John McClain esitteli nuoren naisen Jimmy Jamille ja Terry Lewisille ja loppu oli popmusiikin historiaa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

20 Y.O. (2006)

Damita Jon suhteellinen menestymättömyys saattoi suistaa Janetin raiteiltaan, sillä 20 Y.O.:n ainoa pointti on juhlistaa Controlista kulunutta kahta vuosikymmentä ja lopputulos on varsin mitätön. 20 Y.O. ei ole musiikillisesti luokaton – joku roti sentään – mutta sillä ei tee mitään.

Nellyn kanssa duetoitu Call on Me vetosi Yhdysvaltain r&b-asemiin, mutta So Excitedin riisumisrituaalit oli jo nähty ja kuultu. Lopulta Jermaine Duprin (Janetin tuolloinen mielitietty) valvonnassa syntynyt pannukakku jätti käteen aika vähän: lähinnä yritteliään This Bodyn, hauskat poplaulut Enjoyn ja Daybreakin sekä mainion With U -r&b-slovarin.

Jimmy Jam ja Terry Lewis olivat 20 Y.O:lla vielä pienemmässä roolissa kuin Damita Jolla, mutta tuottivat sentään tarinalliset interludet – Disciplinellä he eivät tehneet enää niitäkään.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Kolme duettoa, joita ei julkaistu Janetin studioalbumeilla

The Best Things in Life Are Free (1992)

Rhythm Nationilta lohkottiin singlejä useamman vuoden ajan ja Janet piti nimensä otsikoissa levytystauon aikana allekirjoittamalla historian siihen mennessä kalleimman sopimuksen Virginin kanssa ja laulamalla Luther Vandrossin, BBD:n (entinen Bell Biv Devoe) ja Ralph Tresvantin rinnalla tämän loistavan feel good -raidan. Biisi tehtiin Mo’ Money -elokuvaan ja siitä tuli kakkossijallaan Janetin uran suurin brittihitti. Hän ei siis ole koskaan käynyt Britannian singlelistan ykkösenä, myydyin single siellä on Together Again (#4, 1997). The Best Things in Life Are Free ylsi uudelleenjulkaisuna vielä seitsemänneksi vuonna 1995.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Scream (1995)

Janet on tiettävästi laulanut kolmella Michael Jacksonin kappaleella: Thrillerin P.Y.T. (Pretty Young Thing) -hitillä, HIStoryn ensimmäisellä singlellä Scream sekä Cry-singlen (2001) b-puolena julkaistulla Shoutilla. Vastaavasti Michael vieraili Dream Street -albumin Don’t Stand Another Chancella.

Scream on eräs pophistorian tasapainoisimmista tähtiduetoista, jonka kummatkin osapuolet tietävät olevansa popin kuninkaallisia ja kummatkin tietävät mistä laulavat, vaikka Janet ei koskaan ollut roskalehdistön hampaissa veljensä lailla.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Feel It Boy (2002)

Ehkä ainoa kappale, jonka levyttämistä Janet on julkisesti katunut – ilmeisestä syystä. Sateenkaariväen suosikkiartisteihin lukeutuva Janet nimittäin erehtyi vierailemaan saman levy-yhtiön listoilla olleen, homofobiasta tunnetun Beenie Manin sinkulle. Siitähän gay-yhteisö riemastui. The Neptunesin tuottama Feel It Boy on biisinä kyllä ihan kiva ja Janetin viimeisin top ten -single Britanniassa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!