Hän on niin epätavallinen – 30 vuotta Cyndi Lauperia

Cyndi Lauperin ensimmäisen soolosingle julkaistiin päivälleen 30 vuotta aikaisemmin kuin alla oleva artikkeli.

Cyndi Lauperin ensimmäisen soolosingle julkaistiin päivälleen 30 vuotta aikaisemmin kuin alla oleva artikkeli.

”So now that I’m singing it, I’m supposed to get a lobotomy and just kick my legs up in the air and basically say girls just want to have sex?”
(Cyndi Lauper kuultuaan Girls Just Want to Have Funin demon)

Luettuaan Cyndi Lauperin tuoreen elämänkerran A Memoirin (2012) on tarkkaavaiselle lukijalle tullut selväksi pari–kolme asiaa. Cyndi Lauper ei ole mikään söpö mylittleponyn ja trollnuken välimuoto, vaan tiukkasanainen ja välillä kiukkuinenkin nainen, jonka elämä ei todellakaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista.

Ja oikeastaan mikään ei saa Cyndiä niin kiukkuiseksi kuin seksismi, joka on aina ollut niin olennainen osa musiikkibisnestä.

Onkin erityisen merkityksellistä, että Cyndi Lauperin suuri läpimurto tapahtui tasan 30 vuotta sitten juuri kappaleella Girls Just Want To Have Fun. Ei siksi, että kappale tunnetaan nykyään yhtenä rakastetuimpana nuorten naisten voimarallina, vaan koska se edusti alun perin jotain aivan päinvastaista.

Girls Just Want To Have Funin nimittäin kirjoitti mies, Robert Hazard, miehen näkökulmasta, eräänlaisena ylistyksenä nuoren miehen libidolle ja tytöille, jotka ovat valmiita pitämään tämän kanssa kaiket yöt hauskaa. Eli periaatteessa perinteisintä mahdollista kukkoilua ilman minkäänlaista naisnäkökulmaa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
Robert Hazardin alkuperäinen versio.

Kun laulua tarjottiin Lauperin levytettäväksi, hän ei luonnollisesti ollut erityisen innostunut. Cyndi alkoi kuitenkin miettiä voisiko kappaleen sanoman kääntää päinvastaiseksi pienillä muutoksilla ja uudella tulkinnalla. Hän pyysi laulun kirjoittajalta lupaa vaihtaa pari sanaa lyriikasta ja sovitti kappaleen uusiksi laulunkirjoittaja-legenda Ellie Greenwich kanssa. Lopputuloksen tunnemme klassisena kasarihittinä.

Vuonna 1979 levytetyssä versiossa Robert laulaa lippu korkealla isälleen: ”Father, dear, you are the fortunate one”…

”Phone rings in the middle of the night
My father says, My boy, what do you want with your life?
Father, dear, you are the fortunate one
Girls just want to have fun

Come home in the morning light
My mother says, My boy, you got to start living right
Don’t worry, Mother, dear, you’re still number one
Girls just want to have fun
These girls just want to have fun”

…joka taas Cyndin 1983 versiossa muuntuu äidille tehdyksi pahoitteluksi: ”Oh mother dear we’re not the fortunate ones”.

Tällä ja parilla muulla pikkuviilauksella Girls Just Want to Have Funin merkitys muuttui melkein täysin.

”I come home in the morning light
My mother says when you gonna live your life right
Oh mother dear we’re not the fortunate ones
And girls they want to have fun
Oh girls just want to have fun”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
Cyndi Lauperin versio.

Kun Cyndin tarinaa hieman tuntee, voi tajuta, kuinka tärkeää Cyndille oli, että kappale juhlii tyttöjä, eikä vain tyttöjen kanssa.

Cynthia Ann Stephanie ”Cyndi” Lauper syntyi vuonna 1953 Brooklynissä New Yorkissa köyhään työläiskotiin. Kotielämä oli epävakaata varsinkin vanhempien eron jälkeen, ja Cyndi muutti pois 17-vuotiaana päästäkseen eroon isäpuolensa väkivaltaa ja seksuaalista ahdistelua.

Pennittömyys New Yorkissa on rankkaa, ja myymälävarkaudet sekä työpaikka siellä ja toinen täällä pitivät Cyndin hädin tuskin hengissä. Onkohan esimerkiksi ”Jenny from the block” eli Jennifer Lopez koskaan joutunut paistamaan oravaa saadakseen jotain murua rinnan alle? Tai varastamaan talvitakin, ettei paleltuisi kokonaan? Enpä usko. Elämänkertansa mukaan Cyndi joutui pahimmillaan jopa kerjäämään kadulla, että tulisi toimeen.

Lauperin opiskelu kuvataidepainotteisessa High Schoolissa jäi kesken, mutta erilaiset bändikokeilut alkoivat vihdoin tuottaa 1970-luvun puolivälissä hedelmää, ja Cyndi onnistui jotenkuten elättämään itsensä laulamalla covereita. Toki Lauper joutui edelleen tekemään muitakin töitä, esimerkiksi strippaamaan ja työskentelemään kennelissä ja raviradalla.

Muusikkopiireissäkin tuli tölväisyjä jatkuvasti sen johdosta, että hän oli a) nuori ja b) nainen. Vapaan rakkauden sukupolvi julisti tasa-arvoa, vapautta ja yhteisymmärrystä, mutta lähinnä miehille.

”I also had Bob Dylan come up to me one time, not long after I appeared on a special for John Lennon. Now I adore him. Who doesn’t? But he said to me, You know, I saw what you did on the Lennon special, and thought it was really great. I would have you in my band – and that’s saying something, because I don’t like chicks in bands. Ai yi yi. I looked at him and said, yeah, well – not for nothing, but was that an insult or a compliment?”
(Cyndi Lauper kohtaamisestaan Bob Dylanin kanssa 1990-luvun alussa)

Menetettyään ensin äänensä melkein vuodeksi ja opeteltuaan uudestaan laulamaan, Cyndi alkoi vihdoin vuonna 1979 viedä uraansa oikeaan suuntaan. Lauperin ja John Turin perustama new wave/rockabilly -bändi Blue Angel kiinnitettiin Polydor-levymerkille, ja hetken aikaa näytti siltä, että he voisivat olla the next big thing.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
Blue Angel – Maybe He’ll Know

Debyyttialbumi sai hyvän vastaanoton, mutta ei ollut varsinainen myyntimenestys. Bändillä oli silti jo nimeä, varsinkin New Yorkin klubi-skenessä. Toisen albumin nauhoistusten aikana Polydor kuitenkin menetti mielenkiinnon bändiä ja sen ”hankalaa” laulajatarta kohtaan, joka ei suostunut ”uudeksi Barbra Streisandiksi”.

Cyndi löysi itsensä keskeltä sekavaa oikeusjuttua; Blue Angelin manageri halusi estää Cyndin siirtymisen toisen levymerkin soolo-artistiksi. Tuomari päätti oikeusjutun sanoihin ”kanarialintu saa laulaa” ja uuden poikaystävänsä, manageri David Wolffen avustuksella Cyndi solmi sopimuksen Epicin alamerkin Portraitin kanssa. Lauper aloitti nyt, 30 vuoden iässä, ensimmäisen soololevynsä äänitykset.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
Time After Time

Cyndi kirjoitti ja kokosi debyyttiään She’s So Unusualia tuottajiensa Rick Chertoffin ja William Wittmanin sekä The Hootersin Rob Hymanin ja Eric Bazilianin kanssa. Levylle otettiin mukaan joitain aiemminkin levytettyjä lauluja, kuten The Brainsin underground-hitti Money Changes Everything, Princen When You Were Mine ja nimikappale, joka oli ollut hitti Helen Kanelle 1920-luvulla.

Levy-yhtiö ei innostunut ajatuksesta, että Cyndi itse kirjottaa levylleen lauluja, kunnes kuulivat Cyndin ja Hymanin kirjoittaman Time After Timen. Myöhemmin muun muassa Miles Davisin coveroima kappale vilisee viitteitä Lauperin omaan elämään; esimerkiksi ”the second hand unwinds” viittaa Cyndin poikaystävän rannekelloon, joka jostain mystisestä syytä alkoi kulkea taaksepäin.

Loppujen lopuksi Epic ihastui niin paljon Time After Timeen, että Cyndi joutui tappelemaan saadakseen Girls Just Want To Have Funin levyn ensimmäiseksi sinkuksi. Cyndi pelkäsi profiloituvansa hempeäksi balladi-laulajaksi, jos ensimmäinen sinkku ei olisi jotain räjähtävää.

Girls… alkoi saada kunnolla radio-soittoa vasta, kun Cyndi ja tämän manageri-poikaystävä keksivät tehdä omaperäisen diilin paini-ohjelma WWE:n kanssa. Cyndi esiintyi WWE:n sekopäisissä ohjelmissa, ja vastapalveluksena yhtiö soitti kappaletta tapahtumissaan.

Loppujen lopuksi Girls Just Want To Have Fun nousi Yhdysvaltojen sinkkulistan kakkoseksi, ja She’s So Unusual myi maailmanlaajuisesti yli 22 miljoonaa kappaletta. Levy teki Cyndistä 1980-luvun alun suurimman naispuolisen supertähden, Madonnan ohella.

Cyndistä tuli myös yksi vuosikymmenen suuria tyyli-ikoneja. Rahattomuudesta ja luovuudesta syntynyt tee-se-itse-look koristi pian muotilehtien kansia, ja jopa ne, jotka olivat vielä pari vuotta aiemmin nauraneet Cyndille, pukeutuivat pian eriparikenkiin, pyykkipoikakorvakoruihin ja muihin kirppis-hassutuksiin.

CyndiKuva2
Cyndi ei jäänyt yhden levyn ihmeeksi. Seuraavassa valikoituja otteita Cyndi Lauperin diskografiasta.

* *

True Colors (1986)

Myös She’s So Unusualin seuraaja on pieni mestariteos, mutta valitettavasti artistin valtava näkyvyys oli aiheuttanut jonkinlaisen kyllästymisreaktion, ja albumi ei koskaan saanut ansaitsemaansa arvostusta.

True Colors myi kuitenkin hyvin, pelkästään Yhdysvalloissa yli 3 miljoonaa kappaletta. Albumin nimikappale, Yhdysvaltojen listaykköseksi kohonnut True Colors, on Cyndin sovittama SteinbergKelly-balladi, josta on vuosien myötä tullut Cyndin epävirallinen teemabiisi.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

A Night To Remember (1989)

”During the late eighties, all these powerful men seemed wildly out of control. So many of them were on coke, and everyone was sexist. It was really fucked up and I had a hard time dealing with that shit. I was surrounded by it – surrounded by men.”

Lauperin A Night To Remember (1989) oli taiteellinen ja suhteellinen kaupallinenkin pettymys. Cyndin epäluottamus levy-yhtiötänsä kohtaan oli saavuttanut jonkinlaisen kulminaatiopisteen, kun valtavasta suosiosta huolimatta Lauperia toistuvasti yritettiiin muokata jonkun toisen, vähemmän omituisen artistin kaltaiseksi.

Alun perin Kindred Spirit -työnimellä kulkenut albumi sai uuden suunnan, kun sen ensimmäinen single Hole In My Heart (All the Way to China) floppasi. Kappale tiputettiin levyltä, jonka julkaisua siirrettiin eteenpäin. Uusia lauluja tilattiin Diane Warrenin ja Desmond Childin kaltaisilta hitti-tehtailta. Lopputulos kuulostaa kaikista Lauperin levyistä vähiten tähdeltään. Elämänkertansa mukaan Lauper oli niin onneton albumin levytyksen aikoihin, että suunnitteli vakavissaan itsemurhaa.

Lisää sekaisin olevista vaikutusvaltaisista miehistä, jotka vetävät kokaa, voi lukea Lauperin levy-yhtiön senaikaisen johtajan Walter Yetnikoffin muistelmista Howling at the Moon (suom. Musiikkimogulin muistelmat).

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Hat Full Of Stars (1993)

”When the record-company people heard the songs, they wanted to remix some of them before they were even finished. They had all these nasty-ass mixers that mixed things into shit, so they could be tailor-made for each fuckin’ radio station.”

1990-luvun alku ei ollut yhdelle Sonyn suurimmalle tähdelle helppo. Levy-yhtiön johto oli vaihtunut, ja Sonyn uuden johtajan Tommy Mottolan mielestä Cyndi joutaisi roskikseen 1980-luvun myötä. Mottolan kaikki panokset olivat hänen uudessa tyttöystävässään, Mariah Careyssa.

Aikuisrockin suuntaan painostettu Cyndi lähti tuottaja Junior Vasquezin johdolla tekemään uhmakkaasti konebiittien, looppien ja sämplejen kuorruttamaa tanssilevyä. Kappaleet ovet Lauperin ja tämän luottokumppaneiden kirjoittamia, selkeästi poliittisempia ja kantaaottavampia kuin laulajattaren aiempi tuotanto.

Heikosti mainostettu albumi floppasi oikeastaan kaikkialla muualla paitsi Ranskassa ja Japanissa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Bring Ya To The Brink (2008)

”Well it’s the same old fucking story
With your two different sets of rules
The same old fucking story
One for me two for you”

Cyndin pääosin Ruotsissa levyttämä, muun muassa Basement Jaxxin, Max Martinin ja Kleerupin tuottama tanssialbumi ei räjäyttänyt listoja, mutta on biisimateriaalinsa puolesta helposti yksi vuoden 2008 parhaista poplevyistä.

Levyn ensimmäisen singlen Same Ol’ Fuckin Storyn Cyndi kirjoitti turhautuneena Bushin hallinnon LGBT-politiikkaan.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Memphis Blues (2010)

Cyndin blues-levy pysyi Billboardin blues-listan ykkösenä 13 viikkoa putkeen ja nosti tähden takaisin poplistan top 30:een. Ei huonompi saavutus independent-julkaisulta.

Memphis Blues ei ollut Cyndin ensimmäinen vaellus pois popin maailmasta; vuosien varrella hän on julkaissut myös joululevyn, levyn amerikkalaisia standardeja sekä akustisen levyn, jolla esittää omia hittejään.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

* *

1980-luvun alussa Cyndi Lauper ja Madonna haluttiin nähdä kilpailijoina sekä median että fanien toimesta, mutta aika nopeasti tuli selväksi, että material girl vetää pitemmän korren, jos uraa arvioidaan myyntilukujen ja listatilastojen perusteella.

Listan terävimmästä kärjestä syrjäytyminen näkyy Lauperin diskografiassa kuitenkin jonkinlaisena johdonmukaisuutena. Koska ihan viimeisempien trendien perässä on ollut turha juosta, on levyt hoidettu monesti ilman päivän hittituottajan dominoivaa kultasormea, ja lopputulos on kuulostanut ilahduttavan usein ennen kaikkea Lauperilta.

Levyjensä välissä Cyndi on myös näytellyt sekä televisiossa että elokuvissa, ja profiloitunut Yhdysvalloissa suuriääniseksi LGBT-oikeuksien puolestapuhujaksi perustamansa True Colors -säätiön tuella.

Superhittien puuttuminen on motivoinut Lauperia työskentelemään myös ahtaan radiopopmaailman ulkopuolella. Tänä kesänä Cyndi Lauper esimerkiksi pokkasi historiallisesti ensimmäisenä naisena (yksin) ”teatterialan Oscarin” eli Tony-palkinnon Kinky Boots -musikaaliin tekemästään musiikista. Seuraa perässä, Madonna!

3è,

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress