Antero Raimon opein kohti parempaa elämää

Antero Raimo & Ovet jakoi elämänkokemustaan vuoden 2003 Provinssirockissa. Kuva: Tomi Palsa.

Kesän jälkeen paluu arkeen on karu. Habitus on metsittynyt, mieli matelee rannoilla ja festivaaleilla, aikakäsitys on väljä ja moraalisesti arveluttava. Lomaputkikin tiputtelee sitkeästi viimeisiä pisaroitaan, vaikka hanat ja korkit on koetettu vääntää pihdeillä kiinni. Synnintunto ja ahdistus löyhäyttelevät niskaan kalseaa hengitystään.

Näillä eväillä pitäisi jaksaa jälleen yksi vuosi. Kun akku on lopussa jo ennen käynnistystä, ovat hyvät neuvot tarpeen. Siksi kannattaa viettää hetki Antero Raimon & Ovien parissa. Hetki sitten ilmaiskonserttinsa viimeiset sävelet Espan lavalla soittanut yhtye on tiennyt vuosien ajan niksit siihen, miten kesän maut ja tunnelmat säilötään pitkän talven varalle. Kokemusperäisen viisautensa retkue jakaa vailla rypistettyä otsaa tai heristävää etusormea. Sanojensa tueksi se virittää mielellään muutaman kepeän ja tenhoavan rallin.

Tässä siis ensiluokkaisia vinkkejä lomaltapaluuahdistuksen taltuttamiseen sekä terveemmän, yksinkertaisemman ja kiireettömämmän elämän tavoittelemiseen. Antero Raimon musiikki maksaa vain murto-osan henkilökohtaisen elämäntapamanagerin palkasta, mutta laulujen teho on tutkitusti pitkäaikaista. Musiikin vaikutukset voi havaita jo kertakuuntelulla ja tyytyväisyystakuu on voimassa vuoden ympäri.

Kiitos minä (Kiitos minä, 2002)

Hyvä itsetunto on henkisen hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva ominaisuus. Se tukeutuu myönteisistä asioista koostuvaan minäkäsitykseen ja kasvaa itseään ruokkivana positiivisena kierteenä. Itsetunto on usein vahvimmillaan silloin, kun ihminen tekee asioita, joissa hän kokee olevansa hyvä ja jotka hän kokee tärkeiksi. Tällöin ihmisen on helppo määritellä omat roolinsa eri tehtävissä ja toimia johdonmukaisesti niiden tarjoamissa puitteissa.

Itsetunto on pohjimmiltaan tapa, jolla ihminen suhtautuu itseensä. Se helpottaa suhteuttamaan ja arvioimaan muilta saatavaa palautetta, ja on siksi olennainen osa tasapainoisen identiteetin rakentumista. Hyvän itsetunnon omaava ihminen pystyy tunnistamaan ja tunnustamaan heikkoutensa sekä arvostamaan muita ihmisiä näiden omista lähtökohdista käsin. Tällainen ihminen pitää vaivattomammin yllä mielekästä elämänjärjestystä, jolloin hyötyvaikutukset ulottuvat nopeasti hänen koko lähipiiriinsä. Hyvä itsetunto onkin arvokkain kiitos, jonka ihminen voi itselleen antaa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Rento laahustava (Kiitos minä, 2002)

Viime vuosina on puhuttu laajalti työelämän kurjistumisesta. Töiden on huomattu luikerrelleen osaksi ihmisten vapaa-aikaa, työilmapiiri on kiristynyt, työn vaihtosuhde on kääntynyt työntekijän kannalta tappiolliseksi, työpaikkakiusaaminen on yhä yleisempää ja hektiset aikataulut estävät ihmisiä tekemästä työtään hyvin ja palkitsevasti. Oravanpyörän reunamilla linkoutuva työntekijä saattaa tuntea mahdollisuutensa hallita omaa elämäänsä heikoiksi.

Kun kiristyvä työtahti muuttaa myös vapaa-ajan suorituskeskeiseksi ja hektiseksi, moninkertaistuu ihmisen alttius sairastua uupumukseen, masennukseen ja stressiin. Stressitila valmistaa ihmistä kohtaamaan epävarman tulevaisuuden, mutta kääntyy kroonistuessaan itseään vastaan. Stressiin liittyy esimerkiksi unen häiriöitä, jännitystiloja, ahdistuneisuutta sekä aineenvaihdunnallisia ongelmia, jotka johtavat pitkittyneinä vaarallisiin kerrannaisvaikutuksiin. Siksi hullunmyllyn juurella on hyvä pysähtyä hetkeksi ja harkita vaikkapa pientä sivuaskelta. Perille pääsee myös rennosti laahustaen.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mustikanpoiminta (Uushumppaa, 1994 / Humpan geometria, 1995)

Suomalainen metsä tarjoaa loppukesästä arvokkaan sadon, jonka kruununjalokivenä komeilee samettisen sininen mustikka (Vaccinium myrtillus). Mustikka on paitsi maukas ja monikäyttöinen marja myös terveysvaikutuksiltaan ensiluokkainen saalis. Se sisältää runsaasti A- ja B-vitamiineja sekä flavonoideja, minkä lisäksi se on erinomainen magnesiumin ja kalsiumin lähde. Mustikan väriaineen, antosyaniinin, on havaittu vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpätautien riskiä, ja marjan uskotaan estävän silmänpohjan rappeumaa. Mustikan varvuista kannattaa kerätä talteen myös lehdet, joista voi keittää herkullista teetä.

Suorien hyötyvaikutustensa lisäksi mustikka antaa kerääjälleen mahdollisuuden hiljentyä ja rentoutua puuston huomassa. Keruuretki lähimetsään tarjoaa raikkaan ulkoilman ja reippaan liikunnan lisäksi unohtumattomia luontoelämyksiä – saattaapa jonkun mättään vierestä löytyä ensiluokkainen kantarelliapajakin. Mustikan satokausi voi parhaina vuosina ulottua heinäkuusta lokakuuhun, jolloin marjaa löytyy etenkin tuoreista kangasmetsistä, lehtomaisista metsistä sekä hämyisistä kuusikkokorvista.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Rasvat pois (Kolesteroli 7,8, 2006)

Ylipaino on länsimaissa nopeasti yleistyvä vitsaus, joka on sidoksissa kasvavaan elintasoon. Yleisimmät syyt ylipainolle ovat haitalliset elämäntavat ja virheelliset ruokailutottumukset. Erityisen suuren uhkan yleisterveydelle muodostaa vyötärön seudulle kertynyt liikarasva, joka voi altistaa monille vakaville sairauksille, kuten aikuisiän diabetekselle, metaboliselle oireyhtymälle, uniapnealle sekä erilaisille syöpätaudeille. Sairauksien puhkeamista voi estää tehokkaasti painonhallinnalla, mutta vielä puhkeamisen jälkeenkin laihduttaminen on ensiluokkainen tapa jouduttaa paranemista tai vähentää taudin haittavaikutuksia.

Ruoasta saatavan energiamäärän tiputtaminen onnistuu esimerkiksi säännönmukaisen aterioinnin ja vähärasvaisen ruokavalion avulla. Sokeripitoisia elintarvikkeita ja juomia tulee välttää, kun taas kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiä on hyvä lisätä. Oluen ja muun alkoholin käyttöä on aiheellista rajata 1–2 ravintola-annokseen päivässä. Näillä ohjeilla ihannepainon tavoittelu on helppo aloittaa ja kohta jalka nouseekin jo ketterästi. Kevyt olo voikin olla reippaan ja nautintoa tuottavan liikuntaharrastuksen onnellinen alku.

Astu molskille (Humpan geometria, 1995)

Terve sielu terveessä ruumiissa, sanotaan. Monipuolinen liikunta onkin yksi terveen elämän tärkeimmistä osatekijöistä. Nykyisin onkin tarjolla runsaasti erilaisia harrastuksia ja niihin orientoivia kursseja. Monissa liikuntamuodoissa erikoistutaan kuitenkin kehittämään vain tiettyjä ominaisuuksia ja lihasryhmiä. Onkin tärkeää löytää itselleen laji, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen harjoittelun ja jonka tarjoama positiivinen vaikutus kohdistuu koko kroppaan. Kreikkalais-roomalainen paini on tässä suhteessa yksi parhaista.

Paini on perinteinen kamppailulaji, joka tarjoaa harjoitusta vartalon kaikille lihasryhmille. Lisäksi painissa tarvitaan kimmoisuutta, kestävyyttä ja aerobista suorituskykyä. Kontaktilajina paini tarjoaa myös puitteet sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Se opettaa valppauteen ja kehittää taktista oivalluskykyä. Lisäksi painin myötä on helppo sisäistää terve ja kunnioittava suhtautuminen vastustajaan. Ei siis ihme, että Suomen painiliiton lisenssirekisteristä löytyi elokuun alussa lähes 3 000 painijaa.

Vaikka painissakin tärkeintä on luonnollisesti rehti kilpa, päihittää tuskin mikään sitä tunnetta, jonka tasaisen ja jännittävän painiottelun voittaminen tarjoaa. Siispä rohkeasti molskille vaan. Ensimmäinen askel voi olla jonkin suuren alku.

Rakastan sacher-torttuja (Kiitos minä, 2002)

Tärkeä osa tervettä elämää on kyky irrottaa ote arjen kahvasta ja rentoutua pienen nautinnon äärellä. Onnistuneen viikon kruunaa vaikkapa maukas leivos kiireettömän sunnuntaikahvin yhteydessä. Makuominaisuuksiltaan verrattomin on tietenkin tummaan suklaaseen hukutettu mehevä sacher-torttu, mutta tarvittaessa herkkuhetkeen voi varautua muillakin konditoriatuotteilla.

Jos sopivaa sacheria ei ole näköpiirissä, Nuorgamin toimitus suosittelee estoitta kuohkeaa muffinssia.