”Äijä viilee” – 5+1 kököintä mustan musiikin käännöstä

”Takatukkaansa kasvattaa/lahkeet lepattaa”

Tätä artikkelia työstäessäni törmäsin äkkiseltään outoon mutta lopulta ehkä vähemmän kuin yllättävään seikkaan. Mustaa musiikkia on nimittäin rikkaista perinteistään ja lukuisista alalajeistaan huolimatta versioitu suomeksi varsin vähän verrattuna vaikkapa folkiin, eurooppalaiseen iskelmään ja vanhaan rockiin.

Vähemmän kuin yllättävään siksi, että suomalaiset ovat aina olleet henkeen ja vereen jäykkälanteista tango- ja rokkiväkeä, joka suhtautuu mustaan musiikkiin tietyin varauksin. Tästä johtuen jouduin valintoja tehdessäni tekemään joitakin myönnytyksiä genremäärittelyn suhteen. Uskon että me kaikki pystymme kuitenkin elämään noiden myönnytysten kanssa – vaikkapa joulun kunniaksi.

Koska tässä listataan kököimpiä käännösbiisejä, jutusta on tietysti turha etsiä vaikkapa sellaisia kappaleita kuin Kirkan Katu kuin autiomaa, Maaritin Sua ehkä liikaa pomputin tai Stig Doggin Rakastuin sporakuskiin (joka on sekin käännös – T-Painin kappaleesta I’m in Luv Wit a Stripper).

#1 Frederik – Äijä viilee (Daddy Cool)

”Takatukkaansa kasvattaa
lahkeet lepattaa”

Alun perin: Joku voisi tietysti kysyä, oliko saksalaisen tuottajatakapiru Frank Farianin masinoima Boney M mustaa musiikkia termin varsinaisessa merkityksessä, mutta emme paneudu semantiikkaan sen enempää tässä yhteydessä. Syyn voitte lukea alta.

Suomeksi: Ilmeisesti tuopillisen hevosrauhoituslääkettä nauttineen ja sen jälkeen päänsä rikkinäiseen Darth Vader -maskiin upottaneen Frederikin Äijä viilee -kappale ei voisi olla olematta tällä listalla. Tämä lista ei olisi mitään ilman Äijä viilee -kappaletta. (Siis huomautettakoon vielä kerran: Frederik sanoittajineen nimesi kappaleen ÄIJÄ VIILEEKSI!) Harvoin on suomen kieltä hellitty näin luovalla tavalla. ”On kovin ylpee rintakarvastaan / Travoltaa jaksaa vaan hehkuttaa”, toteaa Reetu zeniläisiä ulottuvuuksia tavoitellen. Lupaan, että kappaleen kuunteleminen muuttaa elämäsi lopullisesti.

http://www.youtube.com/watch?v=bcSssLEIfws

#2 Sere (feat. Leijonamieli) – Reguloijat (Regulate)

”Ne oli räbäfestarit alueella nollakolme
ei tarvinnu kelaa niinku Hamlet ollaanko me
vai eikö olla dope ku jotaki kertonee
et jengi fiilisteli jo tokaaki encoree”

Alun perin: Warren G:n ja Nate Doggin kuolematon ganjanhuuruinen g-funk-klassikko, joka johti muun muassa tällaiseen nerouteen Wikipedian sivuilla.

Suomeksi: Sere ansaitsee toki natsansa suomenkielisen räpin toisen aallon pioneerina, mutta rehellisesti sanottuna versio herättää etupäässä yhden ajatuksen: luojan kiitos, että Seren, KapasiteettiyksikönEzkimon ja kumppanien suomiräpajat ovat ohi. Heidän musiikkinsa saattoi olla aikansa tuote, mutta se ei tarkoita, että aikaan haluaisi palata vapaaehtoisesti takaisin. Tampereen räppäävä talonmies (en tiedä, oliko hän oikeasti talonmies) syöksyy tässä hydroponisen biitin kimppuun pihatyöläisen tarkkuudella; lopputuloksena hä-pä-pä-pä-pä-rytmitettyä biitin perässä poukkoilua.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

#3 Katri Helena – Hei jos mentäis naimisiin (Can’t Give You Anything (But My Love))

”Jos jäisit luoksein asumaan
tahdon vaimosi roolin
tähän asti olla sain
tyttöystävä vain”

Alun perin: 1970-luvun alkupuolella supersuositun Philadelphia soul -yhtye The Stylisticsin hienosti sävelletty palanen grooven siivittämää tv-sarjafunkia.

Suomeksi: Katri Helena on aidosti sympaattinen ja kiva ihminen, mutta hänellä on ylittämätön kyky latistaa joka ikinen musiikkityyli ja kappale Cheekistä humppaan homogeeniseksi katrihelenamusiikiksi. Katrin herttaisen psykoottisesti päälle vyöryvä ymmyrkyssilmäisen aurinkoinen viattomuus ei jätä tilaa alkuperäisen surumielisen sielukkaille vireille vaan kuulostaa siltä, että meidän pitäisi vapauttaa kaikki vangit ja tuhota aseet ja alkaa kasvattaa rauhankyyhkyjä ja mennä kaikkien naimisiin keskenämme ja solmia maailmanrauha nyt heti tai KATRI HELENA JATKAA LAULAMISTA YMMYRKÄISINE SILMINEEN LOPUTTOMIIN!

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

#4 Eläkeläiset – Paratiisihumppa (Pastime Paradise)

”Siellä kalsarit on silkkiä
mummoilla niitä ei ole ensinkään
ja ne ovat aina pelkkää hymyä
sekä naamasta että persiistä”

Alun perin: Stevie Wonderin mahtavan Songs in the Key of Life -opuksen kappale Pastime Paradise on nykypäivän yleisölle kai parhaiten tuttu Coolion jokseenkin ärsyttävästä Gangsta’s Paradise -versiosta, jonka videolla Men in Black -elokuvien sarvijaakolta näyttävä herra Coolio räppää crack-luolassa vihamielisen näköiselle Michelle Pfeifferille. Pfeifferin ilmeen perusteella näyttää siltä, että Coolio on unohtanut suuveden.

Suomeksi: Huumorimusiikki on vaikea laji, sanotaan. Eläkeläisten ura tuntuu kuitenkin todistavan toista. Humppaava yhden tempun poni on könkännyt ympäri Suomea ja Eurooppaa esittäen ”karjalaisen kierolla huumorilla höystettyjä” ja ”hauskoja” käännösversioitaan jo pari vuosikymmentä. Mutta kysykääpä itseltänne: jos sattuisitte kuulemaan tämän version Wonderin kappaleesta radiosta tietämättä Eläkeläisten ”äkkiväärästä” ja ”letkeästä” (lopetan lainausmerkkien ylikäytön ihan kohta) imagosta, pitäisittekö sen oikeana osoitteena mitään muuta kuin Radio Helsingin Paskalista-ohjelmaa?

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

#5 Anita Hirvonen – Ihanaa elämää (Raising My Family)

”Ihanaa elämää, ihanaa elämää
sydämeni vaatii, ihanaa elämää
tahdon sitä sulta, tahdon sitä sulta
tule tule kulta, tahdon sitä sulta”

Alun perin: Lapsena sokeutunut eteläafrikkalaismuusikko Steve Kekana on levyttänyt urallaan yli huikeat 40 albumia, mutta hänen suurin hittinsä oli vuoden 1980 Raising My Family, jonka myös Ressu Redfordin Sound of R.E.L.S. versioi 1990-luvulla.

Suomeksi: Äänekosken lahja iskelmämaailmalle tuli uransa alussa tunnetuksi ”pikkutuhmista” huoltoasemakasettiralleista ja Tina Turneria muistuttaneesta hiuspehkosta. Hilpeän muovisesti säksättävä Ihanaa elämää ja Hirvosen suurtalouskeittiön pirteän sopankeittäjän mieleen tuova laulu kumpuavat suoraan murtumakohdasta, jolloin maitolaiturien maalais-Suomi alkoi raahautua kohti kaupungin diskoteekkia. Tämä on ehtaa tanssilavadiskoa, olkipaalireggaeta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus! Sini Sabotage – 09 (212)

Alun perin: Azealia Banksin läpimurtohitti 212 oli paukaus, joka kuultiin ympäri maailman. Turboahdetun rap-minimalismin harjoitelma oli vuoden 2011 paras kappale ilman että mikään muu pääsi edes kovin lähelle.

Suomeksi: Jos et juuri kuuntele hiphopia ja olet joskus ihmetellyt, mikä erottaa hyvän räppärin huonosta, Sini Sabotagen versio tarjoaa asiasta oppikirjaesimerkin. Siinä missä Banksin taiturimaiset staccato-räpit soljuvat sotilaallisen tarkasti mutta ilkikurisen rennosti biittiä nuoleskellen, helsinkiläinen dj-räppäri haahuilee räppäineen ihan missä sattuu – vailla suunnitelmaa tai päämäärää. Versiossa palataan enemmän tai vähemmän kotimaisen räppäyksen Pääkkös-kaudelle; se onnistuu sabotoimaan (anteeksi, oli pakko) kaiken, mikä tekee alkuperäisestä niin hyvän. Banksin kaltaisten katumuoti-ikonien tyylin matkiminen ilman kummoista uskottavuutta tai huumorintajua ei auta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!